Kyllä tää raskaana oleminen ja seurustelu on rankkaa!

[huhhu]

Saan raivareita mun miehelle ihan mitättömistä asioista. Kuten tänään aamulla hän sanoi hakevansa veljeltään tupakkaa, niin sain raivarit kun mielestäni hänellä kesti liian kauan. Soitin hänen peräänsä ja itkin ja huusin hysteerisena. Sitten kun hän sanoo että toi on ihan pimeetä niin sehän on vaan lisää vettä myllyyn. Alan uhkailla erolla yms. Kyllä tolla miehellä on oikeesti kestämistä. Hän on muuttunut mun vuoksi todella paljon, esim lopettanut juomisen kokonaan (oli siis alkoholiongelma ja tavatessamme joi joka päivä) ja vaikka mitä. Toivottavasti tämä loppuraskaus menee nopeesti että päästään taas normaaliin elämään.

 

[tiedän]

tunteen! Odotin tyttöä ja olin samanlainen KOKO raskauden ajan... nyt jälkeenpäin hävettää käytökseni. Tiedostin kyllä sen itsekin että mielialani heittävät ja juttelin siitä neuvolassakin. Mies parka...Sillä oli kyllä kestämistä. Ei tainnu kuitenkaan liikaa säikäyttää kun nyt odotan kolmatta (ja mielialat ovat aivan normaalit, tasaiset, eikä yhtään raivaria ym ole tullut.... Taitaa olla poika tulossa)

 

[Khimaira]

En mä oikein tiedä onko se vauva- aika mitään "normaalielämää"

 

["moi"]

asurko lahdessa?

 

[tiedä sitä]

En mä oikein tiedä onko se vauva- aika mitään "normaalielämää"

Kyllä se meille tuntuu aika normaalilta Tosin pois suljetaan se että "normaalielämässä" ei herätä parin tunnin välein öisin... Eli vauvaperheessä eletään 24/7 eikä välttämättä täysin hiljaisia aikoja ole kun max pari tuntia kerralla...

 

[Tasku Venus]

Mä olin raskaana ihan toisenlainen. Olin vaisu ja välinpitämätön. Oli siinäkin miehellä kestämistä, kun mä en välittänyt hellyydenosoituksista tai oikein mistään muustakaan.

 

["aapee"]

[QUOTE="moi";24244070]asurko lahdessa?[/QUOTE]

En asu?

 

["aapee"]

Meillä on ennestään vuoden ikäinen tyttö ja hänen odotuksensa meillä meni paremmin kuin koskaan ja se oli oikeastaan suhteemme parasta aikaa, tietysti esikoinen muutti elämää ja vauva-aika oli sinänsä rankkaa koska olin väsynyt ja uusi elämä oli outoa. Nyt elämä ei muutu niin paljoa kun erki ei sinänsä muutu miksikään. Pääsen vain näistä mielialoista eroon! Välillä tosissaan pelottaa kun mies sanoo että nyt riittää hän ei kertakaikkiaan enää jaksa, kun minulla menee todellakin ihan yli. Yritä siinä sitten selittää että en mä muuten mutkun olen raskaana ja en haluisi vedota raskauteen.