Mitä eroa sappivaivoilla ja närästyksellä raskausaikana????

[zapettaa]

Eli oireet:

Todella kivulias pantamainen kipu rintakehän alapuolella, säteilee myös selkään lapojen väliin. Ei pysty istumaan, seisomaan, nauramaan... Rennie tai panadol ei auta. Selällään täysin suorana olo helpottuu tunnin, parin sisällä.

Nyt ei ole ollut pariin päivään kun olen syönyt niin vähän kerrallaan että jää vähän vielä nälkä. Normaalistikaan en mitenkään erityisesti ruokaa mätä naamaan hurjana ja peruskotiruokaa. (lähinnä makaroonia ja jauhelihaa eri variaatioina)

Närästystä ollut polttelevana tunteena "tissien välissä" ja mennyt renniellä ohi. En kärsi närästyksestä kuin raskausaikana, joten vähän kokemusta asiasta.

Raskauden alussa bmi 22, nyt 29 viikolla painonnousu 8,5kg

Th epäili sappivaivoja ja neuvola lääkäri kuittasi närästykseksi.

Muilla kokemuksia...?

 

[Mupelo]

Mulla tuli ekaksi mieleen joku nikamajumi? Onko selkä juntturassa?

 

[Nyynä]

no ihan selkeesti sappivaivoja tuon kuvauksen perusteella.

närästys on pientä polttelua (joskus vähän isompaakin) ja röyhtäilyä, tulee röyhtäillessä monesti karvas vesi suuhun, menee ohi närästyslääkkeillä (esim. rennie), sappivaivoihin ei auta rennie eikä panadol ja se säteilee myös selän puolelle.

voin ennustaa että nuo sappivaivat vielä tuosta pahenee...

 

[zapettaa]

Selässä ei pahempia jumeja, niskat enemmänkin. Ja aina jumissa. jumppailen ja kävelyillä säännöllisesti.

Tuota sappea naapuri epäili kun oli hänellä ollut kans tismalleen samoilla oireilla ja mulla esikoisen jäljiltä reilun 20 kilon painonpudotus - puhuis kans ton sapen puolesta. Eli siis vuosi sitten lopetin laihdutuksen suunnilleen.

Eikai tässä muutakun ootellaan seuraavaa kipukohtausta ja sitten päivystykseen. (edellinen oli siis toissapäivänä ja kesti kivut 12-20...)

 

[funny87]

mulla oli raskausaikana ihan kauheet närästykset. nukuin vaan puolet öistä ja oksentelin ja oli ihan kauhea kipu. ainoa joka auttoi niin sain lääkäriltä somacia. ens kerralla pyydän sitä jo alkuvaiheessa.

 

["viiraska"]

Mulla oli juuri noilla oireilla sappivaivat raskausaikana, leikattiin. Kannattaa hakea apua koska sappineste voi nousta haimaan ja tulehduttaa sen, mikä on hengenvaarallista (minulle kävi niin). Myös sappi- ja haimasyöpien riski nousee.

 

[..]

sappikipu tulee just tuommosina kohtauksina ja säteilee selkään(ainakin mulla) närästys on kyllä ihan erilainen tunne. meneppä nyt vaatimaan lisätutkimuksi(labrat ja ultraääni), saat litalginia, josta vois olla apua noihin kipuihin. kattele sappiruokavalioohjeita netistä. mie sain lähetteen sappirakon poistoa varten jo raskausaikana ja mokoma kiusankappale poistettiin sitte ku laps oli puolivuotias

 

[kkkkkk]

[QUOTE="viiraska";24230013]Mulla oli juuri noilla oireilla sappivaivat raskausaikana, leikattiin. Kannattaa hakea apua koska sappineste voi nousta haimaan ja tulehduttaa sen, mikä on hengenvaarallista (minulle kävi niin). Myös sappi- ja haimasyöpien riski nousee.[/QUOTE]

Sappivaivoilta minustakin kuulostaa. Ja tuota haimatulehdusta en kyllä kellekkään toivo, oli kohtalaisen kamalaa... Itselle kävi niin, että noita sappivaivoja ei otettu todesta eikä siten myös hoidettu ennenkuin sain tuon haimatulehduksen :-( Mulle lääkäri sanoi, että koska Litalgin ei auta, niin kyse ei voi olla sappivaivoista, höpöjä siis puhui.

 

[Nyynä]

ei kannata ap kärsiä niistä kivuista koska siihen on lääke mitä voi raskaanakin ottaa: litalgin.

nimim. ite muutaman kerran raskausaikana litalgin-piikillä käyneenä, sappikivet on diagnosoitu, leikkausta ootellessa

 

["jossu"]

sappikivuilta kuulostaa. sivuhuomautus, että närästys ei välttämättä mene ohi rennilellä tms. lievä närästys menee, mutta jos ruokatorvi on pahassa kunnossa ja närästää kunnolla, ei renniet enää auta.

raskausaikana eivät paljon lääkkeitä anna sappikohtauksiin, muuten kyllä sappivaivoihin on olemassa hyvät lääkkeet. itellä laitettiin n.20rv tietämillä joku kipulääke lihakseen, kun oli koko yön ollut sappikohtaus päällä, eikä mennyt ohi.

en tiedä, onko sappivaivat tutkitusti yhteydessä niska- ja hartiaseudun sekä selän jumeihin, mutta itse olen huomannut, että kun on paljon sappikohtauksia, ne helpottaa ja vähenee, kun keskityn kunnolla niskan, hartioiden ja yläselän venyttelyyn parin päivän ajan.

Mulla ei sappikohtaukset ole mitenkään yhteydessä painoon (olen aina ollut normaalipainoinen, tai vähän alle sen), mutta raskaana ollessa tulee helpommin sappikohtauksia tai yleensäkin silloin, kun maha on muutenkin huonossa kunnossa, on paljon närästänyt tms.

Lääkäri käski seuraavaan sappikohtaukseen ottaa panadolia reilumman annoksen, kuulemma auttaa monella sappikipuihin. Asento, jossa ylävartalo taittuu suoraan eteenpäin, esim niin, että istuu keittiön penkillä ja taivuttaa koko ylävartalon pöydälle, helpottaa mulla oloa. saman voi tehdä sängyssä, kun menee kontalleen ja kasaa vaikka peitoista ison möhkäleen, jonka päälle yläkropan taivuttaa.

 

[zapettaa]

Kiitoksia kaikille vastauksista
Ohjeita jo tuossa kahtelinkin ja vitutus käyrä aika koholla kun ei uskalla syödä kunnolla ja sitten koko ajan nälkä. :/ Kaikki nuo "lempiruoat" kurkut, paprikat tms. listalla. lisäksi tietty helle saa supistuttamaan kun uhmaikäisen perässä juoksee pihalla
Kaveri ehdotti että syön mahan täyteen niinkun normaalistikin söisin ja katon mitä tapahtuu. Pääsenpähän päivystys lääkäriin tutkituttamaan = synnärille. Neuvolassa ei siis ultraa tms.

 

[Nyynä]

Sappivaivoilta minustakin kuulostaa. Ja tuota haimatulehdusta en kyllä kellekkään toivo, oli kohtalaisen kamalaa... Itselle kävi niin, että noita sappivaivoja ei otettu todesta eikä siten myös hoidettu ennenkuin sain tuon haimatulehduksen :-( Mulle lääkäri sanoi, että koska Litalgin ei auta, niin kyse ei voi olla sappivaivoista, höpöjä siis puhui.

niin puhui höpöjä, sulla oli tilanne jo niin paha ettei siihen auttanu enää litalginkaan onneksi selvis kuitenki ja pääsit leikkaukseen.

 

[Nyynä]

Kiitoksia kaikille vastauksista
Ohjeita jo tuossa kahtelinkin ja vitutus käyrä aika koholla kun ei uskalla syödä kunnolla ja sitten koko ajan nälkä. :/ Kaikki nuo "lempiruoat" kurkut, paprikat tms. listalla. lisäksi tietty helle saa supistuttamaan kun uhmaikäisen perässä juoksee pihalla
Kaveri ehdotti että syön mahan täyteen niinkun normaalistikin söisin ja katon mitä tapahtuu. Pääsenpähän päivystys lääkäriin tutkituttamaan = synnärille. Neuvolassa ei siis ultraa tms.

tuo on yks keino kyllä ja sillon niiden on otettava tosissaan.

mie sain verenpaineetki kunnon nousuun ja sykkeen yli 120 kun mulle iski raskausaikana kunnon sappikohtaus. eli ei tosiaan kannate ootella jos kipuja tulee. kun sappikivut ei yleensä mene hetkessä ohi ilman lääkitystä.

raskauden jälkeen muutaman kerran on tullu kunnon kohtaus johon oon joutunu ottaan litalginin kaks kertaa peräkkäin 30 minuutin välein ja sitten vasta helpotti kohtaus. ja kun vähäsen moukaroi oikeelle puolen niin saa kivet liikahtamaan ja nesteet taas virtaamaan niin johan helpottaa...

 

[zapettaa]

Harmittaa vaan kun en vaatinut polille lähetettä. Ja polilta oli siihen jo lupa. Oli maailman turhin reissu neuvolassa. Tuntuu ettei kukaan ota kipua tosissaan.
Itseasiassa tossa on iltapäivä ruoaksi kaalilaatikko oottamassa että sittenhän se illalla varmaan nähdään... Ja muutenkin haluun ootella että mies tulee kotia niin ei tartte lapsenvahtia rueta etsimään.

 

[zapettaa]

Ja verenpaineet ollut koko ajan ok, samoin kaikki muutkin "perusmittaukset"

 

[..]

Kiitoksia kaikille vastauksista
Ohjeita jo tuossa kahtelinkin ja vitutus käyrä aika koholla kun ei uskalla syödä kunnolla ja sitten koko ajan nälkä. :/ Kaikki nuo "lempiruoat" kurkut, paprikat tms. listalla. lisäksi tietty helle saa supistuttamaan kun uhmaikäisen perässä juoksee pihalla
Kaveri ehdotti että syön mahan täyteen niinkun normaalistikin söisin ja katon mitä tapahtuu. Pääsenpähän päivystys lääkäriin tutkituttamaan = synnärille. Neuvolassa ei siis ultraa tms.

siis se sappi katotaan röntgenlääkärin tekemällä ultraäänellä, jonka saa terveyskeskuksen kautta, neuvolalääkriin voi sinne lähettää. gynekologi kattelee ultrallaan vaan sitä vauvaa ja kohtua, ei ne niistä ymmärrä hölkäsen pöläystä! laittavat sut kirurgille jos synnärille meet(ikä ei ehkä sekään olis huono asia)

 

["vieras"]

No mulla raskausaikana tuli sappitulehdus ja se krronistui sitten synnytyksen jälkeen ja vasta 2 vuoden päästä maksa-arvot oli sen verran kokealla että pääsin leikkaukseen. Eli sullakaan ei välttämättä ole kivistä kyse, voi olla myös tulehdus ja se ei heti näykään testeissä.

 

[Nyynä]

[QUOTE="jossu";24230049]sappikivuilta kuulostaa. sivuhuomautus, että närästys ei välttämättä mene ohi rennilellä tms. lievä närästys menee, mutta jos ruokatorvi on pahassa kunnossa ja närästää kunnolla, ei renniet enää auta.raskausaikana eivät paljon lääkkeitä anna sappikohtauksiin, muuten kyllä sappivaivoihin on olemassa hyvät lääkkeet. itellä laitettiin n.20rv tietämillä joku kipulääke lihakseen, kun oli koko yön ollut sappikohtaus päällä, eikä mennyt ohi.

en tiedä, onko sappivaivat tutkitusti yhteydessä niska- ja hartiaseudun sekä selän jumeihin, mutta itse olen huomannut, että kun on paljon sappikohtauksia, ne helpottaa ja vähenee, kun keskityn kunnolla niskan, hartioiden ja yläselän venyttelyyn parin päivän ajan.

Mulla ei sappikohtaukset ole mitenkään yhteydessä painoon (olen aina ollut normaalipainoinen, tai vähän alle sen), mutta raskaana ollessa tulee helpommin sappikohtauksia tai yleensäkin silloin, kun maha on muutenkin huonossa kunnossa, on paljon närästänyt tms.

Lääkäri käski seuraavaan sappikohtaukseen ottaa panadolia reilumman annoksen, kuulemma auttaa monella sappikipuihin. Asento, jossa ylävartalo taittuu suoraan eteenpäin, esim niin, että istuu keittiön penkillä ja taivuttaa koko ylävartalon pöydälle, helpottaa mulla oloa. saman voi tehdä sängyssä, kun menee kontalleen ja kasaa vaikka peitoista ison möhkäleen, jonka päälle yläkropan taivuttaa.[/QUOTE]

tiedän, parilla ystävälläni on refluksi ja yhdellä liiallisesta kahvinjuonnista johtuen ruokatorvi heikossa hapessa ja rennie ei auta.

mitä tulee noihin niska-hartiajumeihin ja niiden yhteyteen sappivaivojen kanssa. siis niillähän ei ole mitään muuta yhteyttä kun se että kun sie venyttelet niin pakostaki venyttelet myös niitä etupuolen lihaksia ja kun oikaset oikeen kunnolla ittesi suoraksi niin nestevirtaukset pääsee liikkeelle, siitähän sappivaivoissaki on kyse että ne kivet tai sora estää sappinesteiden virtauksen joka sitten oireilee kipuna. siksihän ap:lläkin oli menny kipukohtaukset ohi kun oli maannu selällään aivan suorana.

toinen asento joka helpottaa on sikiöasento ja vielä heijaava semmonen. ja sitten mahan moukarointi siltä kohin missä sappirakko sijaitsee. mutta tosiaan jos sappikivut on asteikolla 1-10 siellä 10+:n kohilla niin mikään noista asennoista ei auta.

ja jos on kunnon sappikivut niin ei niihin auta panadol eikä panacodikaan, nimim. kokemusta on.

 

[zapettaa]

siis se sappi katotaan röntgenlääkärin tekemällä ultraäänellä, jonka saa terveyskeskuksen kautta, neuvolalääkriin voi sinne lähettää. gynekologi kattelee ultrallaan vaan sitä vauvaa ja kohtua, ei ne niistä ymmärrä hölkäsen pöläystä! laittavat sut kirurgille jos synnärille meet(ikä ei ehkä sekään olis huono asia)

Okei, no isompi sairaala tuo onneks on. Ja joka tautiin päivystävä lääkäri yleensä on. Ohjaavat vaan kaikki odottajat suoraan synnärille päivystyksestä.

Vieras: Niin, itsekin tässä pohdin lähinnä että mikä on tilanne. Aiheeseen kun ei oo niin tarkoin tutustunut muutakun päikkäri aikaan googlettamalla.

 

[Nyynä]

Harmittaa vaan kun en vaatinut polille lähetettä. Ja polilta oli siihen jo lupa. Oli maailman turhin reissu neuvolassa. Tuntuu ettei kukaan ota kipua tosissaan.
Itseasiassa tossa on iltapäivä ruoaksi kaalilaatikko oottamassa että sittenhän se illalla varmaan nähdään... Ja muutenkin haluun ootella että mies tulee kotia niin ei tartte lapsenvahtia rueta etsimään.

jos kohtaus tulee niin suoraan synnytyspolille. ne kyselee siellä onko tullu moniaki vastaavia kohtauksia ja miltä ne tuntuu, missä se kipu on jne. ja sitten ne lykkää sinut käyrälle, mittaa verenpaineet ja antaa piikin litalginia kipuihin. näin ainaki turussa.

 

[kkkkkk]

niin puhui höpöjä, sulla oli tilanne jo niin paha ettei siihen auttanu enää litalginkaan onneksi selvis kuitenki ja pääsit leikkaukseen.

Juu, mut lääkäreiden mielestä kyseessä oli vaan stressi Mut nyt onneks kaikki on ok, leikkauksestakin on jo 10 vuotta aikaa.

Ja vielä alkuperäiselle, pysy oikeasti tiukkana sen suhteen, että homma on selvitettävä perin juurin. Minultakin ultrattiin tuo sappirakko eikä mitään vaivaa löydetty, mutta jälkeenpäin selvisi, että lääkärin käyttämä ultra oli sen verran vanha ja huonossa hapessa, ettei sillä muutenkaan mitään näkyny. Keskussairaalan ultrassa sitten paljastu, että rakko oli pullollaan kiviä ja rakon seinämät osittain kovettuneet :-(

 

[zapettaa]

Kiitokset tosiaan kaikille!

Nyt heräsi esikoinen päikkäreiltä niin taidan rueta hoivailemaan häntä..

Pitää yrittää pysyä tiukkana, pitäs melkein ottaa isäntä mukaan. (Onneks perhettä tossa lähellä että saa lapsenvahdin kuitenkin suht helposti.) Mä rupeen kuitenkin vaan vollottamaan enkä uskalla mitään vaatia