miksi ravintolassa saa syödä leipää ja kotona ei?

["hankey"]

Kertokaapa miksi ravintolassa on ihan ok syödä leipää ja salaattia kun odottaa ruokaa, mutta kotona ei saa ottaa leipää ennen ruokaa.

Siis meillä kyllä saa, mutta minua on lapsena opettéttu, että ei saa syödä mitään ennen pääruokaa- Äitini lokkkaantuu verisesti jos joku syö leipää ja hyvä ettei jätä ruuanlaittoa kesken.

 

[Huom harmaana]

[QUOTE="hankey";24198037]Kertokaapa miksi ravintolassa on ihan ok syödä leipää ja salaattia kun odottaa ruokaa, mutta kotona ei saa ottaa leipää ennen ruokaa.

Siis meillä kyllä saa, mutta minua on lapsena opettéttu, että ei saa syödä mitään ennen pääruokaa- Äitini lokkkaantuu verisesti jos joku syö leipää ja hyvä ettei jätä ruuanlaittoa kesken.[/QUOTE]

Olisiko idea siinä että kotona yleensä pyydetään syömään vasta kun ruoka on valmista ja ravintolassa sitä voi joutua siinä pöydässä odottelemaan hyvinkin vaikka tunnin nälkäisenä. On vatsantäytteen lisäksi jotain tekemistäkin.

 

[pier]

Ravintolassa leipää/nachoja yms tarjotaan jottei asiakas hermostu kun odottaa ruokaa.

 

[yleinen mies]

Ravintolassa leipää/nachoja yms tarjotaan jottei asiakas hermostu kun odottaa ruokaa.

Aivan. Ja kotona mies joutaa vaimon mielestä odottamaan kurnien ruokaa ja lyödään näpeille jos yrittää napostella ennen ruokailua.

 

["Piparnakkeli"]

Alkupalojen napostelu toimii myös herättelynä. Parhaimmillaan kun maut ovat kohdillaan, edellinen ruokalaji täydentää sitä seuraavaa / valmistelee seuraavaan herkkuun.
(Eli esim. jos joku vetää tulista chilikeittoa leivän kera alkupalaksi ja jatkona on jotain miedonmakuista kalkkunanrintaleikettä ja kermaperunoita, koko ruokaelämys menee pyllylleen).

Mutta ap:n äiti varmasti ajanut vain takaa sitä ettei täytetä vatsaa "turhakkeilla" kun on kunnon ruoka tulossa.

 

[---]

Kyllä meillä syödään leipää ja salaattia ennen ruokaa. Ihan kuten lapsuudenkodissanikin.

 

["vieras"]

En ole koskaan kuullutkaan että salaattia/leipää ei jossain kodissa saisi syödä ennen pääruokaa. Ei tietysti voileipiä jne missä kinkkua, juustoa jne mutta esim. bruschettaa tms tietysti alkupalana syödään.

 

[ei napostella ensin]

Meillä aloitetaan aina pääruualla.

 

[ou nou]

Meillä syödään leipää ainoastaan keittoruuan kanssa. Kukaan ei halua. Toki saa syödä jos haluaa. Mä oon aina ollu sitä mieltä, että leipä leipänä. Turha sitä on sotkea esim perunan ja kastikkeen kanssa samaan syssyyn...

 

[Foortti harmaana]

Meillä syödään leipää ainoastaan keittoruuan kanssa. Kukaan ei halua. Toki saa syödä jos haluaa. Mä oon aina ollu sitä mieltä, että leipä leipänä. Turha sitä on sotkea esim perunan ja kastikkeen kanssa samaan syssyyn...

Peesi =)

 

["hankey"]

[QUOTE="Piparnakkeli";24198138]Alkupalojen napostelu toimii myös herättelynä. Parhaimmillaan kun maut ovat kohdillaan, edellinen ruokalaji täydentää sitä seuraavaa / valmistelee seuraavaan herkkuun.
(Eli esim. jos joku vetää tulista chilikeittoa leivän kera alkupalaksi ja jatkona on jotain miedonmakuista kalkkunanrintaleikettä ja kermaperunoita, koko ruokaelämys menee pyllylleen).

Mutta ap:n äiti varmasti ajanut vain takaa sitä ettei täytetä vatsaa "turhakkeilla" kun on kunnon ruoka tulossa.[/QUOTE]

Tuo makujen herättely olisi kiva osata

Minusta leipä ei ole yhtään turhaketta, mutta makuasia tämäkin. (leipä on herkkua ja sitä en ruuan kanssa syö vaan nautin siitä erikseen.

 

["vieras"]

Ravintolalle tulee halvemmaksi syöttää asiakkaille ensin leipää ja salaattia, jotta annos voi olla pienempi. Kotona syödään ruokaa ruoka-aikaan, ei leipää.

 

[saapa]

Kyllä meillä sai syödä leipää. Ei tietysti saanut alkaa tekemään mitään tosi täyttäviä leipiä päällisillä, jotka korvais ruoan, mutta siis ihan normaalia leipää margariinilla, sitä mitä oli pöydässä ruoankin kanssa. Samoin salaattia, kurkkuviipaleita yms. mitä oli jo pöydässä sai ottaa

 

[Piparnakkeli]

[QUOTE="hankey";24199522]Tuo makujen herättely olisi kiva osata [/QUOTE]

Simppeli ohje jolla pääsee alkuun: miedosta tulisempaan / voimakkaamman makuiseen ruokaan.

Kuten tuossa esimerkissäni, se tulinen keitto alussa ns. tappaa makuaistin kaikille miedommille makuvivahteille ja silloin olisi yksi ja sama vaikka söisi mautonta kaurapuuroa alkuruoan jälkeen
Eli sijoittaisin menussa sen chilipitoisen ruoan myöhemmälle, ellei tiedossa olisi jotain vielä tujumpaa tavaraa

Sitten on toki, jos osaa leikitellä eri lisukkeilla samassa annoksessa. Joku tavallinen kermainen suppilovahverokeitto muuttuu aivan toisenlaiseksi kun kaverina on tummaa, voimakkaan makuista mallasleipää. (Ja esteettisyyttä vihreillä rehuilla, vaikka persiljalla).