Lapsen ilta kiukuttelusta jo toinen kirjallinen varoitus

 

[QUOTE="vieras";24067832]Ap kertoi ILTAKIUKUTTELUSTA ja vauvan itkusta, joka voi jatkua puolille öin. Lisäksi hän kertoo, että tulee itsekin korottaneeksi ääntään.
Toki ymmärrän , että lapsia on erilaisia, vauvalla voi olla koliikkia, taaperolla uhmaa, mutta jos meteli on jokailtaista, kannattaa myös miettiä ratkaisuja. Vauva lääkäriin, taaperolle selkeät rajat ja iltarutiinit, päikkärit aikaisemmaksi/lyhyemmiksi, äidille hoitoapua ettei tarvitse väsyksissä huutaa lapsille...[/QUOTE]

Höpöhöpö, ap kertoi taaperon iltakiukuttelusta joka voi jatkua puolilleöin, lisäksi vauva heräilee öisin. Tämä lukee tuolla ihan mustaa valkoisella. Kyllä on herranjumala sairasta, jos noin on hermot kireänä, että vauvan yöherättelyn takia pitää lähteä lääkäriin tutkimuksiin ja sitten vielä autoon nukuttamaan. Sairastahan tuo on, että ihmisen pitää stressaantua tuollaisesta asiasta, ei ihme jos ne lapsetkin on teilläs tressaantuneita ja epäsosiaalisia, kun täytyy jo vauvasta opettaa lähes hiki otsalla panikoiden, miten ei saa päästää ääntä ja olla hermoromahduksen partaalla suunnilleen viemässä lääkäritutkimukseen. tehän tässä olette ihan sekaisin.

Tämä taaperon iltakiukuttelu voi olla ihan mitä tahansa, muutakin kuin karjumista. Ja siihen ei usein auta mikään ainakaan täysin, lapset ovat väsyneenä sellaisia ja ilmeisesti taaperon rytmi on sellainen, että hän valvoo myöhään. Mielestäni lapsen rytmiä ei kyllä hermosairaiden naapureiden takia tarvitse muutella, eikä kenenkään pidä elää toisten päivärytmissä. Ja kaikki kun voi olla väliaikaista, on meilläkin normaalisti klo 20-21 nukahtavien lasten rytmi muuttunut lomalla siten, että on saanutkin odotella klo 23, että saadaan lapset nukkumaan. Ettäkö kerrostalossa asuvan pitäisi taas tästäkin tilanteesta saada paniikkikohtaus ja viedä lapsi psykiatrille ja soittaa itselleen päivystävä sosiaalityöntekijä tueksi, kun ei taas mennä niinkuin naapurin tuppisuut elää.

Ap kertoi korottavansa päivänmittaan ääntä itsekin , mutta tuskin yöllä. Ja huutamisesta ei ollut puhetta. äänen korottaminen ei ole laissa kiellettyä, eikä kerro väsymyksestäkään itsessään. Miten musta tuntuu, että tuollainen hiljaisuuden ihainnointi ja perusuomalainen vetäytyminen omaan rauhaan on tässä se pahin ongelma, ei toisten normaali elämä. Kun itse tykätään olla niin perhanan hiljaa kun suinkin voidaan, niin ei sitten kestetä ilman hermoromahdusta, että toiset pitävät ääniä. Ja kun omakin vauva herää yöllä itkemään, ollaan ihan otsa hiessä. Ei ihme jos tuollaiset hermosairaat käy lapsiinsa käsiksi, kun ne ei ihan tottele sen pillin mukaan vielä 3kk iässä. Eikä ihme, että terveysasemat on niin ruuhkautuneita kun nämä burn out äidit tuovat yöheräilevän vauvan kaikenmaailman tutkimuksiin varulta, kun onhan hänen oltava viallinen . Vai joko olette onnistuneet tkouluttamana lapsistannekin samanlaisia hissukoita? Kiva nähdä sitten näitä hajuttomia, värittömiä ja mauttomia lapsia, joilla ei ole mitään mielipidettä mihinkään, eikä saada suuta auki. Ollaan selvästi tultu ihan äitiin ja isiin.

 

[QUOTE="vieras";24067836]Jos vanhemmat ei lastansa saa hiljaiseksi niin silloin huostaanotto on ainoa vaihtoehto. Jatkuva lapsen huutaminen on kaikista varmin merkki siitä että perheessä on jotain pahasti vialla. Eikä ole myöskään oikein että seinänaapurit saavat kärsiä sen takia ettei jotkut osaa hoitaa lapsiaan. Häätö tuollaisille heti sen jälkeen kun lapsi on ammattilaisten käsissä.[/QUOTE]

Kyllä mä luulen, että se huostaanotto on ajankohtaisempi asia niissä perheissä, jossa saadaan lapset aina keinolla kun keinolla hiljaisiksi eikä anneta pitää ääntä. Kukaan ei ole täällä puhunut jatkuvasta lapsen huudosta ensinnäkään, vaan iltakiukuttelusta JA vauvan YÖherätyksistä. Jos tällaisetkin äänet on tarve hiljentää, niin vika on äidin päässä. Häätöä tuosta ei saa, vaikka sitä tuppisuu naapuri tietysti toivoisikin, että saa kuunnella rauhassa kellonsa tikitystä kun omat lapset istuu suu kiinni paikoillaan koko päivän kun äiti ei anna pitää ääntä.

 

Mun mielestä taas päinvastoin. Jos valitsee tiiviin asumismuodon, niin silloin valitsee myös sen, että sääntöjä on tiukasti noudatettava ja muut huomioitava. Metelöinti yöllä ei ole sallittua.

Tässä on onneksi laki takana eikä tämä ole mielipidekysymys.

 

Kertoisitko ap, mitä siinä valituksessa sanasta sanaan lukee?

 

Eli jos sattuu olemaan työssäkäyvä kerrostalossa asuva ihminen, niin pitää vain tottua ajatukseen, että naapurin kersat saavat terrorisoida naapurustoa joka yö? Kiva olla väkisin hereillä sinne keskiyön yli jos herätyskello on soimassa vaikka klo 4 aamulla.

Se on normaalia jos muksut joskus kiukkuilee, mutta ap ei ole kertonut onko tämä jokailtainen rutiini.

Kyllä minäkin soittaisin vuokraisännälle jos viikko-/kuukausitolkulla joutuisi kestämään parin tunnin yöunilla jonkun naapurin takia. Ja olettaisin että edes jotain tehtäisi asialle.

 

olen asunut talossa, jossa eräs lapsiperhe (lapsia vauvasta leikki-ikäiseen) terrorisoi oikeasti koko taloa.
Joka ilta lapset kiukkusi ja huusi, kun eivät halunneet mennä nukkumaan. aamuyöllä alkoi sitten vauvan itku, joka kesti sitten vartin välein aamuun asti.
Yritäpä siinä itse nukkua, saati omat lapset. Joittenkin kun täytyy käydä töissäkin ja kyllä tuommoinen pitempiaikainen valvominen alkaa rasittaa, vaikka kuinka olisi kyse lapsista.
Aamulla heti seiskalta alkoi ovien paukuttaminen ja lapset juoksi porraskäytävässä. olkoonkin, että hiljaisuus loppuu klo 7 niin voisi siellä rapussa kulkea kuin ihmiset. Sisällä juostiin ja hakattiin seiniä pitkin päivää. Kaiken kaikkiaan pari kuukautta tätä kesti, sitten he saivat ilmeisesti naapureitten valittamisesta tarpeekseen ja lähtivät. Ihana rauha ja hiljaisuus! On talossa muitakin lapsiperheitä ja joskus vauva saattaa yöllä itkeä, mutta kyllä ne jaksaa kun sitä ei jatku joka yö ja kuukausitolkulla.
Todellakin voisi vähän miettiä että missä on vika jos lapset huutaa joka ilta...

 

Eli jos sattuu olemaan työssäkäyvä kerrostalossa asuva ihminen, niin pitää vain tottua ajatukseen, että naapurin kersat saavat terrorisoida naapurustoa joka yö? Kiva olla väkisin hereillä sinne keskiyön yli jos herätyskello on soimassa vaikka klo 4 aamulla.

Se on normaalia jos muksut joskus kiukkuilee, mutta ap ei ole kertonut onko tämä jokailtainen rutiini.

Kyllä minäkin soittaisin vuokraisännälle jos viikko-/kuukausitolkulla joutuisi kestämään parin tunnin yöunilla jonkun naapurin takia. Ja olettaisin että edes jotain tehtäisi asialle.

Mulla oli yliopisto-opiskelujen aikana kaveri, jonka naapuri sai vauvan. Vauva huusi aivan seinän takana kaikki yöt ja kaveri nukahteli päivisin luennoilla...

 

Mitä sitten suosittelette perheelle, joka sattuu saamaan allergisen lapsen, ja siitä syystä itkee ja paljon. Myös öisin. Olisiko pitänyt muuttaa kokonaan autoon asumaan? Vai turvakotiin kaikki allergisten ja koliikkilasten perheet?

Lääkäriä on turha ehdottaa. Lääkäreillä, erittäin pätevillä sellaisilla, ravattiin vaikka kuinka paljon, mutta eivät hekään voi lasta parantaa tai saada oireettomaksi nopeasti. Meni vuosi lääkärikäyntien aloittamisesta ennen kuin lapsi ei huutanut enää kovin usein öisin.

 

Eli jos sattuu olemaan työssäkäyvä kerrostalossa asuva ihminen, niin pitää vain tottua ajatukseen, että naapurin kersat saavat terrorisoida naapurustoa joka yö? Kiva olla väkisin hereillä sinne keskiyön yli jos herätyskello on soimassa vaikka klo 4 aamulla.

Se on normaalia jos muksut joskus kiukkuilee, mutta ap ei ole kertonut onko tämä jokailtainen rutiini.

Kyllä minäkin soittaisin vuokraisännälle jos viikko-/kuukausitolkulla joutuisi kestämään parin tunnin yöunilla jonkun naapurin takia. Ja olettaisin että edes jotain tehtäisi asialle.

Juu kyllä, jos muutat kerrostaloon niin sun pitää ymmärtää, että naapurin vauva saattaa herätellä öisin, ilman että vauvan äidin tarvitsee lähteä autoon vauvansa kanssa keskellä yötä tai lääkäritutkimukseen siksi, että sinä parka kärsit tästä ohimenevästä vaiheesta. Mielestäni on ihan epäterve henkisesti, jos ei tällaista asiaa kestä eikä ymmärrä. vauva itsee silloin kuin itkettää, vauva rauhoittuu sitten kuin rauhoittuu, hän ei ajattele, että kello 22 alkaa kerrostalosääntöjen hiljaisuus (joka muuten koskee lähinnä äänekästä tekemistä, ei tarkoita, ETTÄ LASTEN TULEE OLLA AIVAN ÄÄNETTÄ SEN JÄLKEEN) Samoin kuin sinä saat oppia sietämään kerrostalossa tai rivitalossa, että vaikka sinun pilttisi on suu kiinni ja kanttuvei kello 19. 00, niin naapurin lapsi saattaa saada valvoa vielä vähän mylöhempään ja hän saattaa itkeä iltaisella nukkumaankäydessään. Ja sen, että normaali vanhempi korottaa ääntä päivänmittaan joskus, se ei ole merkki vielä hermoromahduksesta. Jos et sitä toisten eloa kestä seinäntakaa kaikessa hiljaisuudessasi kuunnella, mene sinä sinne lääkärin tutkimuksiin tai osta radio, ja laita sinne sitä klassista musiikkiasi soimaan, niin että se peittää tämän naapurin ihan sairaan kamalan terrorin. (vauvan yöherätykset, taaperon iltakiukku, naapurin äidin äänen iltasella)

 

Pitäis tosissaan miettiä niitä nukkumisjärjestelyjä, jos lapset huutaa iltaisin tuntikaupalla ja vauva huutaa öisin tiheästi.

Eikö voisi silloin kokeilla ihan lempeää nukuttamista, eli lapsen luona ollaan niin kauan, kunnes on nukahtanu. Yleensä ne huudot tulee siitä, että ei haluta jäädä yksin huoneeseen. Vauvan huudot usein johtuu siitä, että vauva nukkuu yksin ja kunnes saa aikuisen paikalle, muuta keinoa ei ole kuin huutaa.

Samassa huoneessa nukkumista voisi kokeilla.

 

[QUOTE="eee";24067999]Mulla oli yliopisto-opiskelujen aikana kaveri, jonka naapuri sai vauvan. Vauva huusi aivan seinän takana kaikki yöt ja kaveri nukahteli päivisin luennoilla...[/QUOTE]

Se on elämää sekin,pitää oppia vaan sietämään toisia ihmisiä ja sopeutua, tämä maailma on sellainen paikka.
'

 

Meillä oli naapurina vanhemmat, jotka saivat vauvan. Ne alkoi unikouluttaa vauvaa tasan 6 kk ikäisenä. Sitä koulutusta kesti yli vuosi. Joka ikinen ilta alkoi sillä, ku vauva jätettiin huutamaan pinnasänkyynsä. Huutoa kesti poikkeuksetta noin 30 min - 1 h 30 min.

Sitten yö meni niin, että vauva heräsi rääkymään ihan täysillä parin tunnin välein, itki öisin noin 15min-1h per kerta.

Naapurien kanssa juteltiinkin ja myönsivät, että vauvaa unikoulutetaan ja vauva nukkuu yksin pinnasängyssä tosi pienessä huoneessa, johon ei mahtunu parisänky. Heillä oli identtinen asunto meidän kanssa. Asunnoissamme oli vielä iso makkari, johon meillä mahtui vaivatta parisänky, pinnasänky ja lastensänky ja kas kummaa, meillä ei lapset koskaan joutuneet itkemään öisin.

 

[QUOTE="vieras";24068071]Se on elämää sekin,pitää oppia vaan sietämään toisia ihmisiä ja sopeutua, tämä maailma on sellainen paikka.
'[/QUOTE]

Eikös se päde sitten molempiin suuntiin? Miksi kyseisessä tapauksessa juuri opiskelijan pitää oppia sietämään yökirkumista ja antaa opiskelujensa kärsiä? Miksei huutavan lapsen perhe yritä sopeutua koko muun talon tarpeisiin?

 

[QUOTE="vieras";24068044]Jos et sitä toisten eloa kestä seinäntakaa kaikessa hiljaisuudessasi kuunnella, mene sinä sinne lääkärin tutkimuksiin tai osta radio, ja laita sinne sitä klassista musiikkiasi soimaan, niin että se peittää tämän naapurin ihan sairaan kamalan terrorin. (vauvan yöherätykset, taaperon iltakiukku, naapurin äidin äänen iltasella)[/QUOTE]

Kuka on sanonut mitään hiljaisuudesta. Täältä saa sellasen kuvan että työssäkäyvät ihmiset ovat jotain hiljasia hissukoita, vaikka ihan normaaleja ihmisiä hekin jotka mahdollisesti tarvitsevat välillä unta. Enkä tajua miten se radio auttaa nukkumiseen, onko asiaa tutkittu jotenkin?
Ja eikö sinusta ole "ihan sairaan kamalaa terroria" jos itse joutuisit kuukausitolkulla elämään parin tunnin yöunilla?

Eli jos vaikkapa kerrostalossa on 16 asuntoa, ja yksi näistä on äänekäs ja vaikka 10:stä asunnosta on tehty toistuvasti valituksia, niin vuokraisäntä ei voi tehdä asialle mitään? Kai nyt joku lastensuojeluviranomainen edes voi käydä katsastamassa tilanteen, ehkä antaa äidille jotain vinkkejä mitä kannattaa tehdä tms.

 

[QUOTE="vieras";24068058]Pitäis tosissaan miettiä niitä nukkumisjärjestelyjä, jos lapset huutaa iltaisin tuntikaupalla ja vauva huutaa öisin tiheästi.

Eikö voisi silloin kokeilla ihan lempeää nukuttamista, eli lapsen luona ollaan niin kauan, kunnes on nukahtanu. Yleensä ne huudot tulee siitä, että ei haluta jäädä yksin huoneeseen. Vauvan huudot usein johtuu siitä, että vauva nukkuu yksin ja kunnes saa aikuisen paikalle, muuta keinoa ei ole kuin huutaa.

Samassa huoneessa nukkumista voisi kokeilla.[/QUOTE]

Meidän vauva huusi vaikka oli sylissä ja tehtiin vaikka mitä. Lapsi nukkui ekat puolitoista vuotta ihan kylki kyljessä kanssani. Siitä ei enää läheisemmäksi pääse. Mutta ei se silti niitä yöhuutoja poistanut.

 

Ei tuollaisesta häätöä voi antaa. Mutta mä oon aina miettinyt mikä siinäkin on,ettei naapurit tule kertomaan ( esim. seuraavana päivänä jos ei yöllä jaksa nousta ) jos jokin asia häiritsee? Mulla onneksi sellaset seinänaapurit,joiden kanssa ollaan sovittu, että tullaan kertomaan jos on häiriöksi. Hyvin on onnistunut. Ja minä itsekin olen käynyt yöllä entisen naapurin oven takana pyytämässä jos saisi hieman hiljemmalle musiikkia.
Toki ap:n tapaus on asia erikseen..

 

Kuka on sanonut mitään hiljaisuudesta. Täältä saa sellasen kuvan että työssäkäyvät ihmiset ovat jotain hiljasia hissukoita, vaikka ihan normaaleja ihmisiä hekin jotka mahdollisesti tarvitsevat välillä unta. Enkä tajua miten se radio auttaa nukkumiseen, onko asiaa tutkittu jotenkin?
Ja eikö sinusta ole "ihan sairaan kamalaa terroria" jos itse joutuisit kuukausitolkulla elämään parin tunnin yöunilla?

Eli jos vaikkapa kerrostalossa on 16 asuntoa, ja yksi näistä on äänekäs ja vaikka 10:stä asunnosta on tehty toistuvasti valituksia, niin vuokraisäntä ei voi tehdä asialle mitään? Kai nyt joku lastensuojeluviranomainen edes voi käydä katsastamassa tilanteen, ehkä antaa äidille jotain vinkkejä mitä kannattaa tehdä tms.

Mä olisin voinut ottaa vaikka lastensuojelun ympärivuorokauden katselemaan, jos se olisi jotenkin lapsen oloa helpottanut. Epäilen kuitenkin, että tuskin he olisivat osanneet auttaa yhtään paremmin kuin hyvä lasten allergologi.

 

Mä olisin voinut ottaa vaikka lastensuojelun ympärivuorokauden katselemaan, jos se olisi jotenkin lapsen oloa helpottanut. Epäilen kuitenkin, että tuskin he olisivat osanneet auttaa yhtään paremmin kuin hyvä lasten allergologi.

Se on totta ettei se välttämättä auta, mutta naapureille voisi olla tärkeää että olisi mustaa valkoisella siitä, ettei asialle voi mitään.
Sitä vastoin jos vanhemmat tahallaan lapsiaan itkettää (pistävät ne yksin huoneisiin ja antaa huutaa kunnes nukahtavat tai jotain vastaavaa), niin ehkä jo se lastensuojeluviranomaisen paikalletulo saattaa herättää heidät tajuamaan etteivät he oikeasti omista koko kerrostaloa. Ja voihan se olla että se lsv voisi jopa auttaa, antaa jotain vinkkejä, ehkä? Ei kai nekään mitään puupäitä ole?

 

Epäilen, että vanhemmat joiden vauvat ja/tai taaperot kiukkuaa ja huutaa yökaudet kärsivät kuitenkin pikkasen enemmän mitä naapurit... Eli tuskinpa kukaan vanhempi lastaan tahallaan huudataa, vaan kaikkensa tekee, että huuto loppuisi. Naapurit voivat aina nukkua esim. korvatulpat korvissa. Jos se ei auta, pitää vaatia kunnon äänieristeet taloon.

 

[QUOTE="eee";24068098]Eikös se päde sitten molempiin suuntiin? Miksi kyseisessä tapauksessa juuri opiskelijan pitää oppia sietämään yökirkumista ja antaa opiskelujensa kärsiä? Miksei huutavan lapsen perhe yritä sopeutua koko muun talon tarpeisiin?[/QUOTE]

Hieman OT:
Jos lapsi saa raivarit kaupassa/jossain, mielestäni vanhempien kuuluu saada lapsi rauhoitetuksi tai lähteä lapsen kanssa pois.
Itselläni on kaksi lasta ja kaupparaivareilta ei ole vältytty, mutta en oleta, että muiden ihmisten pitää kuunnella rääkymistä siihen asti, että saan varmasti kaiken ostettua. Lähden lasten kanssa pois ja tulen joko myöhemmin yksin uudestaan tai sitten kokeillaan uudestaan lasten kanssa seuraavana päivänä.
Miksi muiden ihmisten pitäisi sopeutua lasten huutoon, mutta vanhempien ei pidä sopeutua siihen, että muiden ei tarvitse lasten rääkymistä huudella.
Kerran kirppiksellä eräs äiti vietti puolitoista tuntia huutavan lapsen kanssa. Hän vain kierteli rauhassa ja lapsi huusi suoraa huutoa. Miksi meidän muiden piti kestää tätä?
Miksei äiti ottanut muita huomioon ja lähtenyt lapsen kanssa pois?

Sama AP:n tilanteessa, miksi naapurien pitäisi jaksaa kuunnella jatkuvaa huutoa, hekin maksavat yhtälailla vuokraa asumisestaan. Tottakai elämän ääniä täytyy kerrostalo-/rivitaloasumisessa kestää, muttei häiritsevää elämää kuukausitolkulla.
Meidän yläkerrassa asuu nuoripari, joilla on välillä bileitä (jotka saattavat jatkua hiljaisuuden jälkeenkin). Minua/perhettäni ne eivät häiritse, kunhan eivät jokainen viikonloppu rupea bailaamaan yömyöhään.

 

Itkusta tai pienen lapsen huudosta ei voi antaa häätöä, koska sille ei oikein voi mitään. Aikuisten huutamisesta lapsille sitten taas voi.

Jos tuo uhmaikäisen yökiukuttelu taas on jotain seinän ja pattereiden rymistelyä, hyppimistä keskellä yötä tai sängyn potkimista hiljaisuuden aikaan (kuuluu muuten ihan helvetinmoinen ryske tuosta naapuriin ja alakertaan), niin se ei kyllä mene minkään normaalien elämisen äänten piikkiin enää ja se on jotenkin saatava loppumaan, tai häädön voi ihan perustellusti antaa. Lasta ei hiljaa voi pakottaa olemaan mut paikallaan kyllä vaikka pitämällä väkisin sylissä.

Äänekkäät leikkiäänet keskellä yötä ei myöskään ole normaaleja elämisen ääniä lapsiperheessäkään sen enempää kuin musiikin soittaminen tai remontointi keskellä yötä.

 

[QUOTE="eee";24068098]Eikös se päde sitten molempiin suuntiin? Miksi kyseisessä tapauksessa juuri opiskelijan pitää oppia sietämään yökirkumista ja antaa opiskelujensa kärsiä? Miksei huutavan lapsen perhe yritä sopeutua koko muun talon tarpeisiin?[/QUOTE]

Molemminpuolinen sopimus, vauvan kanssako? Että "ole sinä vauva nyt hiljaa yöllä niin minä saan opiskella" "niin minäkin tässä ymmärrän sitten ehkä sinua, tai no en ymmärrä, vaan sinunhan pitää olla hiljaa.. voit huutaa sitten kun minä olen koulussa" Ei elämä ole mitään molemminpuolisia sopimuksia, vaan elämää. Elämässä saa tottua kaikenlaiseen, koska maailma ei pyöri kenenkään mielialojen mukaan. Et voi saada muuta maailmaa hiljaiseksi vaikka sinä haluaisit, mutta voit mennä hiljaiseen paikkaan halutessasi.

Ei vauva ymmärrä olla hiljaa silloin kunn häntä itkettää, ja mielestäni on ihan kohtuutonta stressiä vanhemmille ensinnäkin valvoa sen itkuisen vauvan kanssa ja kuunnella tämän päälle naapureiden urputusta miten opinnot kärsii ja kuinka vanhempien vaan pitäisi saada sen vauvan suu tukittua tai sitten pitäisi nukkua jo autossa. Ihan siksi, sinun aikuisena pitää oppia ymmärtämään, tai muuttaa jonnekin muualle. Voit toki olla ymmärtämättäkin, sehän on silloin sinun ongelmasi. Ihan kuin kukaan tahallaan lastaan huudattaisi jotenkin terrorimielessä, kuten täällä jo on annettu ymmärtää.

 

[QUOTE="vieras";24068739]Ihan siksi, sinun aikuisena pitää oppia ymmärtämään, tai muuttaa jonnekin muualle. Voit toki olla ymmärtämättäkin, sehän on silloin sinun ongelmasi. Ihan kuin kukaan tahallaan lastaan huudattaisi jotenkin terrorimielessä, kuten täällä jo on annettu ymmärtää.[/QUOTE]

Miksi naapurin pitäisi muuttaa?

 

Hieman OT:
Jos lapsi saa raivarit kaupassa/jossain, mielestäni vanhempien kuuluu saada lapsi rauhoitetuksi tai lähteä lapsen kanssa pois.
Itselläni on kaksi lasta ja kaupparaivareilta ei ole vältytty, mutta en oleta, että muiden ihmisten pitää kuunnella rääkymistä siihen asti, että saan varmasti kaiken ostettua. Lähden lasten kanssa pois ja tulen joko myöhemmin yksin uudestaan tai sitten kokeillaan uudestaan lasten kanssa seuraavana päivänä.
Miksi muiden ihmisten pitäisi sopeutua lasten huutoon, mutta vanhempien ei pidä sopeutua siihen, että muiden ei tarvitse lasten rääkymistä huudella.
Kerran kirppiksellä eräs äiti vietti puolitoista tuntia huutavan lapsen kanssa. Hän vain kierteli rauhassa ja lapsi huusi suoraa huutoa. Miksi meidän muiden piti kestää tätä?
Miksei äiti ottanut muita huomioon ja lähtenyt lapsen kanssa pois?

Sama AP:n tilanteessa, miksi naapurien pitäisi jaksaa kuunnella jatkuvaa huutoa, hekin maksavat yhtälailla vuokraa asumisestaan. Tottakai elämän ääniä täytyy kerrostalo-/rivitaloasumisessa kestää, muttei häiritsevää elämää kuukausitolkulla.
Meidän yläkerrassa asuu nuoripari, joilla on välillä bileitä (jotka saattavat jatkua hiljaisuuden jälkeenkin). Minua/perhettäni ne eivät häiritse, kunhan eivät jokainen viikonloppu rupea bailaamaan yömyöhään.

Mä taidan olla ihan kummajainen, mutta mua ei kyllä pätkääkään häiritse toisten lasten itkeminen, ei kaupassa, ei naapuriossa, ei bussissa. Pitääkö sun mielestä äidin lähteä itkevän vauvan kanssa bussistakin, jos vauva ei rauhoitu siellä? Vaikka olisi kiire , niin ei muutakun pysäkillä pois ja odottelemaan seuraavaa. Tottakai tuollainen huvikseen huudattaminen on ihan erijuttu, kuten kirppiksellä huvikierros ja lapsen samanaikainen itkettäminen, tai edes kotonakaan mikään piittaamattomuudesta johtuva pattereiden kolkutus tai lapsen huudattaminen. Mä käsitin kyllä tämän aiheen niin, että kyseessä on vauvan yöherätykset ja taaperon iltakiukuttelu,toki se ei juuri kerro paljoa metelitasosta, mutta mielestäni ovat ihan tavallista lapsiperheissä. Ja tuollaiseen sekaantuminen on vaan äidin kiusaamista ja itsekeskeisyyttä naapureilta.