T
toinen addi
Vieras
Feidaisit minutkin ja minua se asia ei edes häiritsisi. Minulla on ystäviä jotka ymmärtävät ja töissä he välillä soittelevat perään ja kutsuvat tapaamisiin.
H
"hankey"
Vieras
[QUOTE="a p";24000720]Mulla oli muistutus kännykässä, mutta se oli aamupäivällä ja tapaaminen klo 13, olisi pitänyt laittaa useampia muikkareita. :-([/QUOTE]
otit opiksesi ja se siitä. Seinäkalenteri on myös aika ehdoton juttu eräissä perheissä = meillä.
otit opiksesi ja se siitä. Seinäkalenteri on myös aika ehdoton juttu eräissä perheissä = meillä.
T
toinen addi
Vieras
[QUOTE="hankey";24001794]otit opiksesi ja se siitä. Seinäkalenteri on myös aika ehdoton juttu eräissä perheissä = meillä.[/QUOTE]
Minulla on seinäkalenteri, pöytäkalenteri ja kännykässä kalenteri. Ei se silti täydellinen ole, välillä unohtuu merkitä tai tulee väärä päivä. Minä olen sentäs lääkitty ja diagnosoitu, entäpä ilman lääkitystä oleva.
Minulla on seinäkalenteri, pöytäkalenteri ja kännykässä kalenteri. Ei se silti täydellinen ole, välillä unohtuu merkitä tai tulee väärä päivä. Minä olen sentäs lääkitty ja diagnosoitu, entäpä ilman lääkitystä oleva.
V
vinkki
Vieras
Tässä pieni linkkivinkki, mistä saattaisi oikeasti olla apua!
http://www.janssen.fi/bgdisplay.jhtml?itemname=adhd_life&product=adhd
Mä olen tota "ohjelmaa" käynyt nyt n. kolme viikkoa, ja sieltä on saanut oikeasti hyviä vinkkejä. (osa on tosin vähän hassun oloisia, mutta ehkä niissäkin on pointtinsa)
Tärkeintä on tiedostaa se, mistä on kyse ja päästä syyllisyydestä eroon, ja tajuta että paljon asoita voi tehdä!!
Myös eri meditaatiotekniikoilla on todettu olevan tosi hyviä vaikutuksia, googlaamaan vaan. Vaikkei lääkäriin pääsisikään niin itsekin voi tehdä paljon!!
http://www.janssen.fi/bgdisplay.jhtml?itemname=adhd_life&product=adhd
Mä olen tota "ohjelmaa" käynyt nyt n. kolme viikkoa, ja sieltä on saanut oikeasti hyviä vinkkejä. (osa on tosin vähän hassun oloisia, mutta ehkä niissäkin on pointtinsa)
Tärkeintä on tiedostaa se, mistä on kyse ja päästä syyllisyydestä eroon, ja tajuta että paljon asoita voi tehdä!!
Myös eri meditaatiotekniikoilla on todettu olevan tosi hyviä vaikutuksia, googlaamaan vaan. Vaikkei lääkäriin pääsisikään niin itsekin voi tehdä paljon!!
A
"a p"
Vieras
Ensi tilassa lähden ostamaan seinäkalenterin. Mulla on vain sellainen "kirjamainen" kalenteri laukussa, (jota unohdan aina katsoa) ;-) ja kännykän kalenteri.
Muuten, yksi ihan korvaamaton laite meille ADD-aikuisille on sellainen piipparisysteemi. Siinä on neljä ns. avaimenperää joista yksi on litteä. Ne on merkitty kirjaimilla A, B, C, D. Sitten on hakulaite jossa on samaiset kirjaintunnukset, jokaisen kohdalle saa kirjoittaa missä tavarassa laite on kiinni esim. A= Avaimet B= Lompakko jne. Ylläri ylläri, sain sen lahjaksi. :-D Olikohan se Claes Olsonilta ostettu, mutta varmaan netistäkin löytyy.
Vielä tuosta tapaamisesta, että se olisi ollut sellainen ex-tempore-juttu, tyyliin tämä hlö pyysi paria päivää ennen pikaisesti rautatieasemalle kahville tms. ennen kuin lähtee takaisin kotiin, oli ollut täällä päivän reissulla ja yöpynyt jonkun muun tuttavansa luona. Ei sillä että unohdukseni olisi ollut vähemmän hyväksyttävä, mutta siis ei sentään ollut muutaman lapsen kanssa meille tulossa matkalaukkujen kanssa viikoksi, ja sitten olisin unohtanut.
A
"a p"
Vieras
Kiitos paljon! Minulla on tuo syyllisyys aika voimakas. Olen luonteeltani hyvin tunnollinen , luotettava, tarkka ja sanani mittainen. Tämä add saa minut vaikuttamaan huithapelilta, jollainen en ole.
Lisäksi yksi syy syyllisyyteeni näkyy täälläkin, moni tuomitsee ja pitää hajamielisyyttä omana vikanani, täälläkin on moni tuominnut, vaikka tosiaankin olen ihan hyvä tyyppi. Kaikkein tuskallisinta tämä add:ni aiheuttama hajamielisyys on ehkä siksi, että olen älykäs. Add saa minut vaikuttamaan typerykseltä. :-( Syytän itseäni ihan jatkuvasti, ja olen tosiaan paljon vaatimattomammassa työssä mihin pystyisin, koska en uskalla add:ni takia hakeutua mihinkään ammattiin missä on vastuuta isoista asioista.
Ja jos joku tarttuu kohta siihen että minulla ei ole diagnoosia, niin olen lukenut add:stä paljon, ja tunnistan sen täysin varmasti. Lisäksi kahdella lähisukulaisellani on se.
T
toinen addi
Vieras
Liityin tuonne, mutta en tiedä sitten onko miten paljon apua kun käytän jo niin monia asioita. Olen positiivinen enkä tunne syyllisyyttä, mutta silti välillä voimat meinaavat loppua ja tulee mieleen pitäisikö lopettaa työnteko kokonaan kun joutuu jatkuvasti ponnistelemaan pärjätäkseen. Nuo toiminnanohjauksen ongelmat kun on ongelma, eikä positiivinen ajattelu niihin auta.
J
"Jonna"
Vieras
silloin kun keskimmäinen ja nuorin syntyi, mä saatoin unohtaa ostokset maksettuani kaupan kassalle. No, paranin siitä kyllä. Sen jälkeen unohtelin kans, esim halusin hakea jääkaapista juotavaa ja sit kun pääsin sinne, en yhtään tajunnut että mitä siellä tein...
V
"vieras"
Vieras
- voisitko vastaisuudessa sopia, että sitten kun on tapaamisen aika niin kaveri soittaisi sinulle?
Itse teen kaverin kanssa niin, että jos tavataan niin soitetaan vielä kun toinen lähtee tapaamispaikalle tai toisen kotia kohti tulemaan.
Kannattaa olla avoin tuosta unohtamisesta. Ei niinkään edes se, että saat diagnoosin ole tärkeää kuin se että itse mietit keinoja tulla sen kanssa toimeen.
Itse teen kaverin kanssa niin, että jos tavataan niin soitetaan vielä kun toinen lähtee tapaamispaikalle tai toisen kotia kohti tulemaan.
Kannattaa olla avoin tuosta unohtamisesta. Ei niinkään edes se, että saat diagnoosin ole tärkeää kuin se että itse mietit keinoja tulla sen kanssa toimeen.
V
vinkki
Vieras
[QUOTE="a p";24001916]Kiitos paljon! Minulla on tuo syyllisyys aika voimakas. Olen luonteeltani hyvin tunnollinen , luotettava, tarkka ja sanani mittainen. Tämä add saa minut vaikuttamaan huithapelilta, jollainen en ole.
Lisäksi yksi syy syyllisyyteeni näkyy täälläkin, moni tuomitsee ja pitää hajamielisyyttä omana vikanani, täälläkin on moni tuominnut, vaikka tosiaankin olen ihan hyvä tyyppi. Kaikkein tuskallisinta tämä add:ni aiheuttama hajamielisyys on ehkä siksi, että olen älykäs. Add saa minut vaikuttamaan typerykseltä. :-( Syytän itseäni ihan jatkuvasti, ja olen tosiaan paljon vaatimattomammassa työssä mihin pystyisin, koska en uskalla add:ni takia hakeutua mihinkään ammattiin missä on vastuuta isoista asioista.
Ja jos joku tarttuu kohta siihen että minulla ei ole diagnoosia, niin olen lukenut add:stä paljon, ja tunnistan sen täysin varmasti. Lisäksi kahdella lähisukulaisellani on se.[/QUOTE]
Kuullostaa tutulta
Mä olen jotenkin herännyt ihan uudella tavalla eloon, kun olen tajunnut että en olekaan laiska ja saamaton, tai heikkoluonteinten, tai vaan huono ihminen, vaan nää jutut johtuu aivoista (mihin mä en voi mitenkään vaikuttaa), ja mun täytyy vaan kehittää toimintamalleja että tän kanssa oppii elämään. Ja se, ettei käytä energiaa siihen, että yrittäis jotenkin tukahduttaa ja tappaa niitä ominaisuuksia (koska siihen ei pysty), vaan nyt ruvetaan hakemaan sitten keinoja elää sen kanssa.
Ootko täällä jo käynyt? Suomen AD/HD-Aikuiset ry Testit osiossa löytyy alhaalta pitkiä listoja, missä on käyty läpi nimenomaan naisten ad(h)d-oireita.
Ja tosiaan meditaation opettelu kannattaa ehdottomasti! Ainakin kannattaa siitä lukea tai kuunnella jotain videoita. Se on addeille muita vaikeampaa, mutta palkinnot on isot!
Kyllä se siitä! Elämä voi ilmeisesti olla myös helppoa ja kivaa, siihen pitää uskoa että se vielä joskus löytyy!: D
Lisäksi yksi syy syyllisyyteeni näkyy täälläkin, moni tuomitsee ja pitää hajamielisyyttä omana vikanani, täälläkin on moni tuominnut, vaikka tosiaankin olen ihan hyvä tyyppi. Kaikkein tuskallisinta tämä add:ni aiheuttama hajamielisyys on ehkä siksi, että olen älykäs. Add saa minut vaikuttamaan typerykseltä. :-( Syytän itseäni ihan jatkuvasti, ja olen tosiaan paljon vaatimattomammassa työssä mihin pystyisin, koska en uskalla add:ni takia hakeutua mihinkään ammattiin missä on vastuuta isoista asioista.
Ja jos joku tarttuu kohta siihen että minulla ei ole diagnoosia, niin olen lukenut add:stä paljon, ja tunnistan sen täysin varmasti. Lisäksi kahdella lähisukulaisellani on se.[/QUOTE]
Kuullostaa tutulta
Mä olen jotenkin herännyt ihan uudella tavalla eloon, kun olen tajunnut että en olekaan laiska ja saamaton, tai heikkoluonteinten, tai vaan huono ihminen, vaan nää jutut johtuu aivoista (mihin mä en voi mitenkään vaikuttaa), ja mun täytyy vaan kehittää toimintamalleja että tän kanssa oppii elämään. Ja se, ettei käytä energiaa siihen, että yrittäis jotenkin tukahduttaa ja tappaa niitä ominaisuuksia (koska siihen ei pysty), vaan nyt ruvetaan hakemaan sitten keinoja elää sen kanssa. Ootko täällä jo käynyt? Suomen AD/HD-Aikuiset ry Testit osiossa löytyy alhaalta pitkiä listoja, missä on käyty läpi nimenomaan naisten ad(h)d-oireita.
Ja tosiaan meditaation opettelu kannattaa ehdottomasti! Ainakin kannattaa siitä lukea tai kuunnella jotain videoita. Se on addeille muita vaikeampaa, mutta palkinnot on isot!
Kyllä se siitä! Elämä voi ilmeisesti olla myös helppoa ja kivaa, siihen pitää uskoa että se vielä joskus löytyy!: D
A
"a p"
Vieras
Tässä mielestäni aika hyvä diagnostisten kriteerien lista. Ainoastaan yksi ominaisuus tuosta listasta ei täsmännyt, minulla ei ole taipumusta sanoa mitä mieleen juolahtaa, harkitsematta sopiiko se tilanteeseen. En ole tahditon. Mutta tosiaan kaikki muut kohdat sopivat ihan täysin.
V
"vieras"
Vieras
A
"a p"
Vieras
[QUOTE="vieras";24001941]- voisitko vastaisuudessa sopia, että sitten kun on tapaamisen aika niin kaveri soittaisi sinulle?
Itse teen kaverin kanssa niin, että jos tavataan niin soitetaan vielä kun toinen lähtee tapaamispaikalle tai toisen kotia kohti tulemaan.
Kannattaa olla avoin tuosta unohtamisesta. Ei niinkään edes se, että saat diagnoosin ole tärkeää kuin se että itse mietit keinoja tulla sen kanssa toimeen.[/QUOTE]
Joo niin täytyy tehdä. Yhden minut tällaisena hyväksyvän ystäväni kanssa teemme niin että hän tosiaan muistuttaa aina tapaamisista. Ja muutenkin ottaa sairauteni (vai mikä se on) ihanasti huomioon, eikä suutu kun se tulee joissain tilanteissa esille.
Minulla on vain muutama ystävä mutta kaikki hyväksyvät minut, ja sen tuntuu aivan ihanalta. Ja tosiaan yritän parhaani ettei tästä aiheutuisi muille harmia.
Uskon että tarvitsisin lääkityksen. Mulla on alkanut tulla viimeisen vuoden sisällä sitäkin, että voin toimia esim. 15 min. kuin unessa. Eli vajoan "jonnekin" niin että teen asioita automaattisesti pitkän aikaa. Sitten havahdun kun teen jotain ihan älytöntä, kuten vaikka yritän avata ovea väärässä rapussa, tai olen kävellyt kotioven ohi 200 m. tms. Pelottaa että vielä joskus unohdan tuon lapsen johonkin. :-(
Onko tuollainen ylläolevan kaltainen muuten tyypillistä ahdh/add:ssä? En ole kuvauksia juuri tuollaisesta onnistunut mistään löytämään.
Masennukseenhan se liittyy, mutta minulla ei ole masennusta. Olen kyllä syönyt useaan otteeseen masennuslääkkeitä koska monet oireeni on tulkittu masennukseksi, mutta ei niistä odotettavastikaan ole ollut apua.
Itse teen kaverin kanssa niin, että jos tavataan niin soitetaan vielä kun toinen lähtee tapaamispaikalle tai toisen kotia kohti tulemaan.
Kannattaa olla avoin tuosta unohtamisesta. Ei niinkään edes se, että saat diagnoosin ole tärkeää kuin se että itse mietit keinoja tulla sen kanssa toimeen.[/QUOTE]
Joo niin täytyy tehdä. Yhden minut tällaisena hyväksyvän ystäväni kanssa teemme niin että hän tosiaan muistuttaa aina tapaamisista. Ja muutenkin ottaa sairauteni (vai mikä se on) ihanasti huomioon, eikä suutu kun se tulee joissain tilanteissa esille.
Minulla on vain muutama ystävä mutta kaikki hyväksyvät minut, ja sen tuntuu aivan ihanalta. Ja tosiaan yritän parhaani ettei tästä aiheutuisi muille harmia.
Uskon että tarvitsisin lääkityksen. Mulla on alkanut tulla viimeisen vuoden sisällä sitäkin, että voin toimia esim. 15 min. kuin unessa. Eli vajoan "jonnekin" niin että teen asioita automaattisesti pitkän aikaa. Sitten havahdun kun teen jotain ihan älytöntä, kuten vaikka yritän avata ovea väärässä rapussa, tai olen kävellyt kotioven ohi 200 m. tms. Pelottaa että vielä joskus unohdan tuon lapsen johonkin. :-(
Onko tuollainen ylläolevan kaltainen muuten tyypillistä ahdh/add:ssä? En ole kuvauksia juuri tuollaisesta onnistunut mistään löytämään.
Masennukseenhan se liittyy, mutta minulla ei ole masennusta. Olen kyllä syönyt useaan otteeseen masennuslääkkeitä koska monet oireeni on tulkittu masennukseksi, mutta ei niistä odotettavastikaan ole ollut apua.
A
"a p"
Vieras
[QUOTE="vieras";24001956]Kuulosta siltä että ap ei ole kykenevä huolehtimaan lapsestaankaan, kun noin pahasti unohtelee.[/QUOTE]
No en ole häntä ainakaan vielä mihinkään unohtanut. Kyllä tuo itseänikin tosiaan mietityttää, osin siksi kyllä nyt viimein tilaan ajan, olisin tilannut aiemminkin jos ei tk-lääkäri olisi vähätellyt ja ollut antamatta lähetettä. Hänen mielestään kun minua ei mikään vaivaa, vaikka nämä asiat kerroin. En kyllä usko että lasta unohtaisin, enemmänkin omia juttujani unohdan. Lapsen läsnäollessa olen todella läsnä koko ajan.
No en ole häntä ainakaan vielä mihinkään unohtanut. Kyllä tuo itseänikin tosiaan mietityttää, osin siksi kyllä nyt viimein tilaan ajan, olisin tilannut aiemminkin jos ei tk-lääkäri olisi vähätellyt ja ollut antamatta lähetettä. Hänen mielestään kun minua ei mikään vaivaa, vaikka nämä asiat kerroin. En kyllä usko että lasta unohtaisin, enemmänkin omia juttujani unohdan. Lapsen läsnäollessa olen todella läsnä koko ajan.
A
"a p"
Vieras
[QUOTE="a p";24001952]Tässä mielestäni aika hyvä diagnostisten kriteerien lista. Ainoastaan yksi ominaisuus tuosta listasta ei täsmännyt, minulla ei ole taipumusta sanoa mitä mieleen juolahtaa, harkitsematta sopiiko se tilanteeseen. En ole tahditon. Mutta tosiaan kaikki muut kohdat sopivat ihan täysin.[/QUOTE]
Tässä se linkki Mistä puhutaan? Olen eri mieltä.: Aikuisten tarkkaavaisuushäiriön diagnosointikriteerit
Tässä se linkki Mistä puhutaan? Olen eri mieltä.: Aikuisten tarkkaavaisuushäiriön diagnosointikriteerit
A
"a p"
Vieras
Lapsesta vielä, että vaikka tämä hajamielisyyteni on pahentunut lapsen myötä, niin se ilmenee niin että keskityn lapseen 100%, ja siksi muita asioita unohtuu.
Ja vielä, että tämä tapaamisen unohtaminen oli isoin asia jonka koskaan olen unohtanut. Yleensä se on sellaista että tavarat hukkuvat, yleisin on joku lääkeresepti, takuutodistus tai muu paperi, en muista palauttaa niitä kansioon jossa niiden pitäisi olla. Avaimiani en ole hukannut koskaan, en myöskään lompakkoani. Kännykkää hukkaan kotona 1-3 kertaa päivässä, mutta sitä varten minulla on se piipparilaite.
Ja vielä, että tämä tapaamisen unohtaminen oli isoin asia jonka koskaan olen unohtanut. Yleensä se on sellaista että tavarat hukkuvat, yleisin on joku lääkeresepti, takuutodistus tai muu paperi, en muista palauttaa niitä kansioon jossa niiden pitäisi olla. Avaimiani en ole hukannut koskaan, en myöskään lompakkoani. Kännykkää hukkaan kotona 1-3 kertaa päivässä, mutta sitä varten minulla on se piipparilaite.
A
"a p"
Vieras
[QUOTE="vieras";24001956]Kuulosta siltä että ap ei ole kykenevä huolehtimaan lapsestaankaan, kun noin pahasti unohtelee.[/QUOTE]
Lisään vielä sinulle, että sinun kannattaisi ilman muuta tutustua add:hen. Netissä on runsaasti tietoa. Se voisi muuttaa kantaasi hieman ymmärtäväisemmäksi.
Uskon että lapsi on viimeinen asia jonka koskaan unohtaisin mihinkään, vaikkakin se on mielessäni käynyt.
Lisään vielä sinulle, että sinun kannattaisi ilman muuta tutustua add:hen. Netissä on runsaasti tietoa. Se voisi muuttaa kantaasi hieman ymmärtäväisemmäksi.
Uskon että lapsi on viimeinen asia jonka koskaan unohtaisin mihinkään, vaikkakin se on mielessäni käynyt.
S
se joku
Vieras
[QUOTE="a p";24002050]Lapsesta vielä, että vaikka tämä hajamielisyyteni on pahentunut lapsen myötä, niin se ilmenee niin että keskityn lapseen 100%, ja siksi muita asioita unohtuu.
Ja vielä, että tämä tapaamisen unohtaminen oli isoin asia jonka koskaan olen unohtanut. Yleensä se on sellaista että tavarat hukkuvat, yleisin on joku lääkeresepti, takuutodistus tai muu paperi, en muista palauttaa niitä kansioon jossa niiden pitäisi olla. Avaimiani en ole hukannut koskaan, en myöskään lompakkoani. Kännykkää hukkaan kotona 1-3 kertaa päivässä, mutta sitä varten minulla on se piipparilaite.[/QUOTE]
Älä selittele, se ei auta mitään.
Ja vielä, että tämä tapaamisen unohtaminen oli isoin asia jonka koskaan olen unohtanut. Yleensä se on sellaista että tavarat hukkuvat, yleisin on joku lääkeresepti, takuutodistus tai muu paperi, en muista palauttaa niitä kansioon jossa niiden pitäisi olla. Avaimiani en ole hukannut koskaan, en myöskään lompakkoani. Kännykkää hukkaan kotona 1-3 kertaa päivässä, mutta sitä varten minulla on se piipparilaite.
[/QUOTE]Älä selittele, se ei auta mitään.
D
dfdf
Vieras
[QUOTE="a p";24000720]Mulla oli muistutus kännykässä, mutta se oli aamupäivällä ja tapaaminen klo 13, olisi pitänyt laittaa useampia muikkareita. :-([/QUOTE]
Muistutus kannattaa laittaa niin myöhäiseksi, että ehtii sopivasti tekemään sovitun asian, eikä kuitenkaan unohda sitä.
Muistutus kannattaa laittaa niin myöhäiseksi, että ehtii sopivasti tekemään sovitun asian, eikä kuitenkaan unohda sitä.
[QUOTE="a p";24002021]Tässä se linkki Mistä puhutaan? Olen eri mieltä.: Aikuisten tarkkaavaisuushäiriön diagnosointikriteerit[/QUOTE]
Meikäläiseen pätee kaikki muut paitsi, etten koe olevani millekään riippuvainen. Mutta missä menee add:n raja ja normaalin huolimattomuuden yms. raja. Kuulun siis niihin, joilla oli jo kouluaikoina huolimattomuus numero 7 ja omila keinoilla saan tietyt asiat nykyisin pysymään kondiksessa, mutta kun mies on samanlainen ja kaikki pojatkin, niin ei tahdo meiklaisen keinot enään riittää. Toinen mikä on, niin välillä todellakin pää vain humisee, kun yrittää tehdä jotain, mutta ei yhtään muista mitä. Mutta milloin siis on kyse vain persoonasta ja milloin on add?
Meikäläiseen pätee kaikki muut paitsi, etten koe olevani millekään riippuvainen. Mutta missä menee add:n raja ja normaalin huolimattomuuden yms. raja. Kuulun siis niihin, joilla oli jo kouluaikoina huolimattomuus numero 7 ja omila keinoilla saan tietyt asiat nykyisin pysymään kondiksessa, mutta kun mies on samanlainen ja kaikki pojatkin, niin ei tahdo meiklaisen keinot enään riittää. Toinen mikä on, niin välillä todellakin pää vain humisee, kun yrittää tehdä jotain, mutta ei yhtään muista mitä. Mutta milloin siis on kyse vain persoonasta ja milloin on add?
V
"vieras"
Vieras
ehkä ap:n olisi tosiaan hyvä kertoa asiasta.Voisi sitten tapaamistenkin kanssa sopia, että kaverikin vielä pirauttaa vähän ennen tuloaan, niin ei sattuisi moisia..
D
dfdf
Vieras
[QUOTE="a p";24002050]Lapsesta vielä, että vaikka tämä hajamielisyyteni on pahentunut lapsen myötä, niin se ilmenee niin että keskityn lapseen 100%, ja siksi muita asioita unohtuu.
Ja vielä, että tämä tapaamisen unohtaminen oli isoin asia jonka koskaan olen unohtanut. Yleensä se on sellaista että tavarat hukkuvat, yleisin on joku lääkeresepti, takuutodistus tai muu paperi, en muista palauttaa niitä kansioon jossa niiden pitäisi olla. Avaimiani en ole hukannut koskaan, en myöskään lompakkoani. Kännykkää hukkaan kotona 1-3 kertaa päivässä, mutta sitä varten minulla on se piipparilaite.[/QUOTE]
Tämä on ihan normaalia unohtelua, ei tällaisen takia kannata mennä mihinkään muistitesteihin. Itse olin juuri muistitesteissä ja ne on suunniteltu sellaisille ihmisille, joilla on jo pitkälle edennyt muistisairaus eli ongelmia jokapäiväisten asioiden kanssa. He eivät esimerkiksi muistakaan yhtäkkiä, miten keitetään kahvia tai eivät enää osaa palata kotiinsa kauppareissulta tai eivät muista enää ystäviensä nimiä.
Minä olen alkanut viime aikoina unohtelemaan tunnuslukuja ja monia muutaman vuoden sisällä tapahtuneita asioita. En muista vuosi sitten istuttamiani kukkia lainkaan tai sitten niiden nimet ovat unohtuneet. Puhelimeni on monesti jäänyt töihin viikonlopuksi. Myös työavaimet unohtuvat joskus kotiin. Pari kertaa olen ihmetellyt miehelleni, miksi joku toiminto on rikki kodissamme. Olin aivan unohtanut, että ne ovat olleet rikki jo useita kuukausia. Pää on laho, mutta tällainen unohtelu on normaalia.
Pienten lasten äideillä aivot käyvät ylikierroksilla, koska ei voi keskittyä vain yhteen asiaan. Siksi onkin tärkeää käyttää niitä muistilappuja ja puhelimen muistutusta. Sen laittaminen sopivaan aikaan on tärkeää. Liian aikainen muistutus on yhtä tyhjän kanssa, koska sen ehtii unohtamaan uudelleen.
Ja vielä, että tämä tapaamisen unohtaminen oli isoin asia jonka koskaan olen unohtanut. Yleensä se on sellaista että tavarat hukkuvat, yleisin on joku lääkeresepti, takuutodistus tai muu paperi, en muista palauttaa niitä kansioon jossa niiden pitäisi olla. Avaimiani en ole hukannut koskaan, en myöskään lompakkoani. Kännykkää hukkaan kotona 1-3 kertaa päivässä, mutta sitä varten minulla on se piipparilaite.
[/QUOTE]Tämä on ihan normaalia unohtelua, ei tällaisen takia kannata mennä mihinkään muistitesteihin. Itse olin juuri muistitesteissä ja ne on suunniteltu sellaisille ihmisille, joilla on jo pitkälle edennyt muistisairaus eli ongelmia jokapäiväisten asioiden kanssa. He eivät esimerkiksi muistakaan yhtäkkiä, miten keitetään kahvia tai eivät enää osaa palata kotiinsa kauppareissulta tai eivät muista enää ystäviensä nimiä.
Minä olen alkanut viime aikoina unohtelemaan tunnuslukuja ja monia muutaman vuoden sisällä tapahtuneita asioita. En muista vuosi sitten istuttamiani kukkia lainkaan tai sitten niiden nimet ovat unohtuneet. Puhelimeni on monesti jäänyt töihin viikonlopuksi. Myös työavaimet unohtuvat joskus kotiin. Pari kertaa olen ihmetellyt miehelleni, miksi joku toiminto on rikki kodissamme. Olin aivan unohtanut, että ne ovat olleet rikki jo useita kuukausia. Pää on laho, mutta tällainen unohtelu on normaalia.
Pienten lasten äideillä aivot käyvät ylikierroksilla, koska ei voi keskittyä vain yhteen asiaan. Siksi onkin tärkeää käyttää niitä muistilappuja ja puhelimen muistutusta. Sen laittaminen sopivaan aikaan on tärkeää. Liian aikainen muistutus on yhtä tyhjän kanssa, koska sen ehtii unohtamaan uudelleen.
A
"a p"
Vieras
Siis en ole menossa muistitesteihin eikä muistissani varsinaisesti ole mitään vikaa. ADD on tarkkaavaisuus-ja keskittymiskyvyn häiriö, ei muistin.
A
"a p"
Vieras
Mistä moinen vihamielisyys? :-O
Jos luit otsikkoni, pyysin siinä neuvoja. Sinulta en ole niitä saanut, ainoastaan epäilyjä pärjäämisestäni, ja tämän äskeisen kommentin, jota en myöskään varsinaiseksi neuvoksi kokenut. Voisitko siis mennä viettämään aikaasi muihin keskusteluihin, kiitos.