Vauvakuume! Mitä teen?! :D

[äitix?]

Ihan järjetön vauvakuume, eikä mieskään tälä kertaa edes kieltänyt. Rupesi jopa laksemaan laskettua aikaa ja mihin vuodenaikaan/kuukauteen ajoittaisimme (JOS kaikki menisi suunnitelmien mukaan ja raskautuminen olisi niin helppoa, ainahan se ei ole, tietenkään).

MUTTA, ajankohta ei ehkä ole paras mahdollinen. Opinnot on minun kohdaltani nimittäin vielä kesken.

Eikai se olisi niin paha, jos tekisikin lapsen kesken opiskeluiden ja jatkaisi opintoja sitten myöhemmin? Ei mulla itselläni edes ole niin kiire saada sitä tutkintoa nyt valmiiksi, kamala stressi ja perhekin kärsii, kun äitillä ei koskaan ole aikaa ja pinnakin usein kireällä kaikkien koulutehtävien ja harjoitteluiden takia. Ainoa vaan, että olin ajatellut, että tämän kolmannen lapsen kohdalla olisin ollut sen 3 vuotta ainakin kotona :O Hmm...

Puhukaa mulle järkeä

 

["..."]

No jos sulla on sen 2 lasta jo, niin etkö vois suosiolla käydä koulua loppuun ja nauttia samalla niistä minkä nyt vain opiskeluilta ehdit. Sitten kun lapset ovat vielä pikkusen isompia ja koulu käyty niin eikö sitten ole ansaittua hengähtää 3 vuotta. Motivaatio ehtii kadota ja jo suorittamasi opinnot valuu ihan hukkaan -sano mun sanoneen. Jos enää menisit parin vuoden päästä takasin kouluun ni tulisko siitä yhtään mitään. Nyt olisit vaan tuhlannu siis aikaas koulussa.

Mä luulin et ois ollu esikoisesta kyse, mut eihän sulla sitten mitään hätää jos 2 lasta on jo ennestään. Etköhän ehi tehä vielä vaikka 2:kin vauvaa vaikka ne opintos nyt eka suorittaisitkin

 

[kuume?]

Ei voi puhua järkeä, meinaan sama täällä Meillä yksi lapsi (reilu 1v.) ja mieskin oli sitä mieltä, että toinen voisi tulla. Mutta en olisi saamassa hyvää äitiysrahaa kun oon ollut myös opiskelemassa. Tosin nyt jo valmis ja ajatuksena oli, että kävisin töissä ennen toista. Mutta mutta, kuume on jo nyt. Enkä haluaisi laittaa tuota lasta hoitoon tässä välissä. Jos toinen tulisi niin rahallisesti aikamoista kituuttamista.

 

["vieras"]

No vaikka nyt tekisit sen kolmannen lapsen ja keskeyttäisit opinnot, sinun pitäisi niitä opintoja jatkaa jossakin vaiheessa eikä se opiskelustressi häviäisi minnekkään.
Päinvastoin, sitten sinulla olisi yksi lapsi enemmän ja VIELÄ ISOMPI työ opiskeluiden ja perheen yhteensovittamisessa.
Minusta tuntuu että tuo on sinulle vain tekosyy lusmuiluun ja koulun keskeytykseen, tottakai olisi fiksumpaa käydä se koulu ensin ja vasta sitten harkita sitä kolmatta.
Kaikki olisi helpompaa.

 

["iiris"]

minkä ikäinen itse olet? opiskella kerkiää vanhempanakin mut lapsen teko voi vaikeutua iän myötä.

 

["eee"]

Lue täältä muutama ketju aiheesta, kun opiskelijaäidit itkevät ettei ole rahaa, varaa, aikaa eikä kivaa kellään. Äläkä herranjumala ryhdy tuollaiseen...

 

["Pikkuinen Jättiläinen"]

Minäkin suosittelen käymään koulun ensin ja vasta sitten teet sen kolmannen. Jos sinulla on nyt jo stressiä kahden lapsen kanssa niin tuskin se opiskelu yhtään helpottaa kolmen kanssa? Jos saisit opinnot loppuun niin sitten voisit hyvällä omalla tunnolla olla kotona sen kolme vuotta.

 

["mmm"]

Tule meille muutamaksi viikoksi hoitamaan vauvaa. KUn oot nukkunu muutaman viikon ajan 3 tuntia yössä (päivällä ei mahdollisuutta nukkua) niin kyllä karisee vauvakuumeet, lupaan sen.

 

["hah"]

[QUOTE="mmm";23991828]Tule meille muutamaksi viikoksi hoitamaan vauvaa. KUn oot nukkunu muutaman viikon ajan 3 tuntia yössä (päivällä ei mahdollisuutta nukkua) niin kyllä karisee vauvakuumeet, lupaan sen.[/QUOTE]

Mä vähän luulen kyllä et ap kahden lapsen opiskelevana äitinä tietää jo, kuinka raskasta vauvanhoito ja lapsen saaminen on.

 

[äitix?]

Järkeä puhutte, kiitos siitä Ainoa, mikä ei ollut totta, en todellakaan tekisi vauvaa sen takia, että saisin sitten "lusmuilla"! Ei se mitään lusmuilua vauvankaan kanssa ole... Meidän lapset on nyt vielä "pieniä" ja nauttisivat varmasti, jos äiti olisi kotona. Ei samalla tavalla enää sitten muutaman vuoden päästä, silloin ovat jo koulussa ja enemmän itsenäisiä, menevät kavereiden kanssa jne.

Mulla on nyt joka tapauksessa ns. pakollinen puolenvuoden tauko opiskeluista, itsestä johtumattomista syistä, joten ehtisin tässä tienata jonkin verran, eikä äitiyspäivärahakaan olisi niin huono.

Motivaatio on nollissa jo nyt, uskoisin, että pienen tauon jälkeen se vaan nousisi! Mulla on perusopinnot nyt käytynä, ei ne mihinkään hukkaan häviäisi, vaikka taukoa pitäisinkin. Muuten "vieras" olet oikeassa sen suhteen, ettei se stressi katoaisi ja sitten olisi tähän päälle vielä yksi lapsi lisää ja huono omatunto sitten senkin puolesta, kun aikaa ei samalla tavalla ole, kun opiskelee.

kuume? haet nyt töihin, vai joko jo olet? Voihan sitä yrittämistä sitten aloittaa pikkuhiljaa Sun tapauksessasi malttaisin sen n. puolivuotta vielä ja sen jälkeen saisi jo parempaa äp-rahaakin!

On mullakin ollut vauvakuume melkein koko sen ajan, kun olen nyt opiskellut, tähän asti olen pystynyt itse järjellä ajattelemaan, mutta nyt kun on joka tapauksessa taukoa opiskeluista ja motivaatio laskenut niin matalalle, että ei vaikuta hullumalta tämä idea tässä vaiheessa :/

 

[äitix?]

Opiselijaäitinä olen elänyt jo 2 vuotta, joten enköhän siitäkin elämästä jotain jo tiedä Samoin, olen 2 vauva-aikaakin ehtinyt elää, eli tuttua on vauva-arkikin huonoine yöunineen jne. Ei kyse ole nyt niistä asioista.

Pikkuinen Jättiläinen, totta joka sana Mutta silti... Oon varmasti hullu.

 

[äitix?]

[QUOTE="iiris";23991814]minkä ikäinen itse olet? opiskella kerkiää vanhempanakin mut lapsen teko voi vaikeutua iän myötä.[/QUOTE]

Oon kyllä sen verran nuori vielä, että sitä en harmi vaan voi perusteluiksi laittaa Heh.

 

[kuume?]

Muuten menisin töihin mutta lapsi vasta sen reilu vuoden. En haluaisi häntä hoitoon laittaa vaikkakin vaan puoleksi vuodeksi. Alkuperäinen tarkoitus oli odottaa, että lapsi isompi ja sitten hoitoon ja minä töihin. Mutta tunteella ajateltuna toinen tähän perään ihan ikäeron takia olisi ihanaa Raha on vaan ongelmana

 

[äitix?]

Muuten menisin töihin mutta lapsi vasta sen reilu vuoden. En haluaisi häntä hoitoon laittaa vaikkakin vaan puoleksi vuodeksi. Alkuperäinen tarkoitus oli odottaa, että lapsi isompi ja sitten hoitoon ja minä töihin. Mutta tunteella ajateltuna toinen tähän perään ihan ikäeron takia olisi ihanaa Raha on vaan ongelmana

Niin joo, aivan! Eikö miehellä olisi mahdollisuutta jäädä puoleksi vuodeksi kotiin?

 

[kuume?]

Mies ei voi olla töistä pois, pieni yritys. Onneksi miehellä kuitenkin kohtuullinen palkka, että emme nälkää näkisi mutta ylimääräiseen ei olisi varaa.

 

["vieras"]

Opiskelut loppuun, sitten vasta lapsia. Siinä on mun motto. Onneksi kävin koulut ensin ja olin muutaman vuoden töissä, nyt voin tehdä lapsia miten tykkään ja olla rauhassa kotona, työt odottaa vaikka 10 vuotta.

 

[äitix?]

kuume? nää on näitä elämän vaikeita kysymyksiä

Kyllä mullakin on 1 ammatti jo ja sen sain ennen lapsia. Hyvä, jos joku tietää heti mitä haluaa ja suorittaa KAIKKI opinnot siinä parinkympin hujakoilla. Nykyään vaan enemmän ja enemmän opsikellaan ja korkealla iälläkin vielä.

 

["vieras"]

kuume? nää on näitä elämän vaikeita kysymyksiä

Kyllä mullakin on 1 ammatti jo ja sen sain ennen lapsia. Hyvä, jos joku tietää heti mitä haluaa ja suorittaa KAIKKI opinnot siinä parinkympin hujakoilla. Nykyään vaan enemmän ja enemmän opsikellaan ja korkealla iälläkin vielä.

Selvennän. Aion itsekin mahdollisesti opiskella lisää jossain vaiheessa, mutta sillä ei ole kiirettä. Mutta jos aloitan jotkut opinnot, niin en mä kesken opintojen ala lasta tehtailemaan. Opinnot loppuun ja sitten lapsia, oli se sitten ensimmäinen tai toinen tutkinto. Mielellään vielä töitä väliin niin on joskus helpompi palata sinne työmaalle äippäloman jälkeen.

Mutta sä kysyit mielipiteitä ja mä vastasin. Mun mielestä on tyhmää tehdä lapsia kesken opintojen tarkoituksella.

 

["vieras"]

Ihan järjetön vauvakuume, eikä mieskään tälä kertaa edes kieltänyt. Rupesi jopa laksemaan laskettua aikaa ja mihin vuodenaikaan/kuukauteen ajoittaisimme (JOS kaikki menisi suunnitelmien mukaan ja raskautuminen olisi niin helppoa, ainahan se ei ole, tietenkään).

MUTTA, ajankohta ei ehkä ole paras mahdollinen. Opinnot on minun kohdaltani nimittäin vielä kesken.

Eikai se olisi niin paha, jos tekisikin lapsen kesken opiskeluiden ja jatkaisi opintoja sitten myöhemmin? Ei mulla itselläni edes ole niin kiire saada sitä tutkintoa nyt valmiiksi, kamala stressi ja perhekin kärsii, kun äitillä ei koskaan ole aikaa ja pinnakin usein kireällä kaikkien koulutehtävien ja harjoitteluiden takia. Ainoa vaan, että olin ajatellut, että tämän kolmannen lapsen kohdalla olisin ollut sen 3 vuotta ainakin kotona :O Hmm...

Puhukaa mulle järkeä

Vauvakuume ei tarkoita että se vauva pitää tehdä. Teillä on jo perhettä riittävästi, nyt olisi hyvä keskittyä välillä saamaan se elämä kuntoon; opiskelut loppuun, ammatti ja työtä. Et silleen.