Kyllä sai taas huomata: adhd-perhettä ei ymmärrä KUKAAN muu kuin toinen adhd-perhe

Ei sitä tietenkään voi täysin ymmärtää tilannetta mistä ei ole omaa kokemusta ja luonnollisesti jokaisen diagnoosin sisältä löytyy hyvin erilaisia lapsia joiden ongelmat vaihtelevat.

Tuollaisena yleisenä ymmärtämisenä peräänkuuluttaisin sitä että ymmärtää lapsen olevan haastava kasvatettava ja ettei se huonompi käytös mitenkään automaattisesti johdu siitä ettei lasta kasvateta. Mutta taas kenenkään ei tarvi toimia nyrkkeilysäkkinä eikä mikään erityislapsi saa terrorisoida toisten lasten leikkejä jne. Eli tuollaista käytöstä ei tarvi missää tapauksessa hyväksyä, mutta nuo "kyllä minäkin olen saanut neljä lasta kasvatettua, kyllä vika on vaan vanhempien toiminnassa jos lapsi ei osa käyttäytyä. " tuntuvat erityislapsen vanhemmista helposti ymmärtämättömiltä ja hyvää tarkoittavat(?) neuvot siitä kuinka kenenkin Nico-Jessica ollaan saatu opetettua tavoille voivat rasittaa. Varsinkin kun noita samoja juttuja on kokeiltu jo monen kertaan.

 

Aika moní ope on ihan ulalla näistä asioista. Pitäisi istua koko oppitunti paikoillaan vaikka lapselle ihan mahdottomuus. Sekin auttaisi että saisi kesken oppitunnin käydä vaikka vettä juomassa mutta kun ei.

ADHD lapsikin jaksaa istua koko oppitunnin verran paikallaan, kunhan vaan lapselle annetaan taitotasoaan vastaavia tehtäviä tarpeeksi, eikä jätetä "odottelemaan". Monelta opettajalta tämä vaatii ylimääräisiä ponnisteluja ja ylimääräistä "erityislapsen" huomioonottamista, ettei lapsi pääse tunnilla kyllästymään (jolloin aletaan keksiä
niitä omia aktiviteetteja). Suurissa luokissa se on tottakai haastavaa myös opettajalle, sillä niitä ohjattavia ja opetettavia on myös ne 20-30 muuta...

 

Adhd-lapset ja nuoret ovat aivan yhtä viehättäviä, fiksuja, ainutlaatuisia ja vieläpä yhtä onnellisia kuin ketkä tahansa muutkin.

 

[QUOTE="mie vaan";23961203]ADHD lapsikin jaksaa istua koko oppitunnin verran paikallaan, kunhan vaan lapselle annetaan taitotasoaan vastaavia tehtäviä tarpeeksi, eikä jätetä "odottelemaan". Monelta opettajalta tämä vaatii ylimääräisiä ponnisteluja ja ylimääräistä "erityislapsen" huomioonottamista, ettei lapsi pääse tunnilla kyllästymään (jolloin aletaan keksiä
niitä omia aktiviteetteja). Suurissa luokissa se on tottakai haastavaa myös opettajalle, sillä niitä ohjattavia ja opetettavia on myös ne 20-30 muuta...[/QUOTE]

Jos mahdollista, lapsi erityisluokkan. Mutta tänäkin päivänä se tuntuu olevan monelle vanhemmalle liian suuri pala nieltäväksi.

 

[QUOTE="mie vaan";23961203]ADHD lapsikin jaksaa istua koko oppitunnin verran paikallaan, kunhan vaan lapselle annetaan taitotasoaan vastaavia tehtäviä tarpeeksi, eikä jätetä "odottelemaan". Monelta opettajalta tämä vaatii ylimääräisiä ponnisteluja ja ylimääräistä "erityislapsen" huomioonottamista, ettei lapsi pääse tunnilla kyllästymään (jolloin aletaan keksiä
niitä omia aktiviteetteja). Suurissa luokissa se on tottakai haastavaa myös opettajalle, sillä niitä ohjattavia ja opetettavia on myös ne 20-30 muuta...[/QUOTE]

Kukkua... Ajatus ei aina kulje, ellei ole oheistekemistä: keikkumista, nysväämistä, neulomista, piirtelyä. Mutta niitäkin voi "harrastaa" häiritsemättä ja omalla paikallaan. Ja jos pakotetaan olemaan paikoillaan, hermo menee viimeistään kotona.

 

Jos mahdollista, lapsi erityisluokkan. Mutta tänäkin päivänä se tuntuu olevan monelle vanhemmalle liian suuri pala nieltäväksi.

Ei automaattisesti erityisluokkaan. Adhd-ihmisiä on montaa sorttia.

 

Adhd-lapset ja nuoret ovat aivan yhtä viehättäviä, fiksuja, ainutlaatuisia ja vieläpä yhtä onnellisia kuin ketkä tahansa muutkin.

Viimeinen väittämän ei uppoa ihan sellaisenaan... Jos on saanut oikeanlaista tukea, niin joo, mikä ettei olisi keskiverto-onnellinenkin.

 

Ei automaattisesti erityisluokkaan. Adhd-ihmisiä on montaa sorttia.

Niin mutta sellainen joka selkeästi tarvitsee esim henkilökohtaisen avustajan tai että opettajan aika ja tarmo menee 25 päisessä luokassa yhden lapsen kanssa tanimiseen ja 24 jää tärviölle.

Mä muistan omasta lapsuudestani tämänkaltaisen tilanteen, oli pikkasenko ärsyttävää ja turhauttavaa odottaa ja odottaa että opettajalta liikenisi taas aikaa kaikille. Sinähän tuli jo kaikenlaista pakkotoimintaa ja tihutyötä tehtyä ihan 'tavallistenkin' lasten.

 

Niin mutta sellainen joka selkeästi tarvitsee esim henkilökohtaisen avustajan tai että opettajan aika ja tarmo menee 25 päisessä luokassa yhden lapsen kanssa tanimiseen ja 24 jää tärviölle.

Mä muistan omasta lapsuudestani tämänkaltaisen tilanteen, oli pikkasenko ärsyttävää ja turhauttavaa odottaa ja odottaa että opettajalta liikenisi taas aikaa kaikille. Sinähän tuli jo kaikenlaista pakkotoimintaa ja tihutyötä tehtyä ihan 'tavallistenkin' lasten.

Juuri näin. Lisäksi kouluissa voisi olla nykyistä enemmän mahdollisuus pienryhmiin. Aina ei tarvitsisi olla erityisluokalla vaan jos isossa ryhmässä opiskelu ei onnistu, niin pienryhmässä voisi onnistuakin.

 

Niin mutta sellainen joka selkeästi tarvitsee esim henkilökohtaisen avustajan tai että opettajan aika ja tarmo menee 25 päisessä luokassa yhden lapsen kanssa tanimiseen ja 24 jää tärviölle.

Mä muistan omasta lapsuudestani tämänkaltaisen tilanteen, oli pikkasenko ärsyttävää ja turhauttavaa odottaa ja odottaa että opettajalta liikenisi taas aikaa kaikille. Sinähän tuli jo kaikenlaista pakkotoimintaa ja tihutyötä tehtyä ihan 'tavallistenkin' lasten.

Mutta juurihan itsekin sanoit, että tarvitsee henkilökohtaisen avustajan. Eli ei ole opettajan ajasta poissa.

 

Juuri näin. Lisäksi kouluissa voisi olla nykyistä enemmän mahdollisuus pienryhmiin. Aina ei tarvitsisi olla erityisluokalla vaan jos isossa ryhmässä opiskelu ei onnistu, niin pienryhmässä voisi onnistuakin.

Pienryhmä, erityisluokka tms. Termistö ei ole ihan hanskassa mulla.

 

Pienryhmä, erityisluokka tms. Termistö ei ole ihan hanskassa mulla.

Pienryhmäopetus on aina kaikkien etu.

 

Mutta juurihan itsekin sanoit, että tarvitsee henkilökohtaisen avustajan. Eli ei ole opettajan ajasta poissa.

JOS sen avustajan saa. Nämä ihanat säästöt ja leikkaukset menoissa.
Murto-osa tarvitsijoista saa anoessaan avustajan.

Kyllähän sä nyt ymmärsit mitä mä tarkoitin.........
Siis sitä, että jos se tenava syystä tai toisesta häiritsee ja vaikeuttaa koko muun ryhmän opiskelua eikä saa siihen mitään apuja.
Jos siis tarvitsisi sen avustajan mutta ei saa ja yhä on isossa ryhmässä.

 

No mä kyllä ymmärrän, etten ymmärrä ko diagnoosista mitään, enkä siksi puutu asiaan mielipiteilläni. Ymmärrän hyvin että vanhemmat on loppu ja rikki jos tenava on "erityislapsi", meillä muutaman kerran on käynyt ystävä kylässä jolla lapsella jokin tuon sorttinen sairaus ja ihan ANTEEKSI JULMUUTENI en haluaisi heitä kylään useammin kuin kerran vuodessa Lähes kaikki lelut rikottu, kukkapenkit tallottu, joka paikka sen näköisenä että olisi pyörremyrsky käynyt. Ja olen ihan aidosti itseeni pettynyt tässä asiassa kun en pysty ymmärtämään asiaa ja suhtautumaan siihen edes jotenkin asiallisesti, mutta puolustaudun sillä että työviikon jälkeen esim. la iltana jos tulevat saan siivota ja korjata paikkoja koko sunnuntai päivän, ja sitten taas arki koittaa ja tuntuu ettei viikonloppuna ehtinyt yhtään hengähtää.
Ja siis jos minulle tulee tuo tunne jo yhdestä päivästä niin en osaa edes kuvitella mitä se olisi jos omassa perheessä olisi sellainen lapsi.

 

JOS sen avustajan saa. Nämä ihanat säästöt ja leikkaukset menoissa.
Murto-osa tarvitsijoista saa anoessaan avustajan.

Kyllähän sä nyt ymmärsit mitä mä tarkoitin.........
Siis sitä, että jos se tenava syystä tai toisesta häiritsee ja vaikeuttaa koko muun ryhmän opiskelua eikä saa siihen mitään apuja.
Jos siis tarvitsisi sen avustajan mutta ei saa ja yhä on isossa ryhmässä.

Jos ei saa avustajaa, se on ihmisoikeusloukkaus. Koko ryhmälle. Ja kalliimmaksi tulee siirtää lapsi erityisopetukseen, kuin hankkia avustaja. Eli tahdosta se vain on kiinni. Ja siitä, että asenteisiin saadaan muutos.

tämän kaltaiset keskustelut tuntuvat aina päätyvän siihen, että erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhempia syyllistetään ja lapsi pitää sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle, eikä suinkaan mietitä muita ratkaisuja. Onhan se helpompaa vaatia, että potentiaalinen häirikkö siirretään pois oman lapsen luokalta, kuin että muut vanhemmat yhteistuumin äänekkäästi vaatisivat tälle avustajaa tai muuta tukea.

 

Jos mahdollista, lapsi erityisluokkan. Mutta tänäkin päivänä se tuntuu olevan monelle vanhemmalle liian suuri pala nieltäväksi.

Usein erityisluokan tehtäväkin on vain kehittää ja antaa valmiuksia adhd-lapselle pärjätä isommassa luokassa. Resurssitkaan ei yleensä riitä tarjoamaan erityisluokkalle paikkaa kaikille sitä haluaville/tarvitseville. Mutta kyllä, sekin on totta, että monille vanhemmille erityisluokka on liian suuri pala purtavaksi: ei ymmärretä lapsen parasta, vaan pidetään kulissit yllä.

 

[QUOTE="jaa";23961325]No mä kyllä ymmärrän, etten ymmärrä ko diagnoosista mitään, enkä siksi puutu asiaan mielipiteilläni. Ymmärrän hyvin että vanhemmat on loppu ja rikki jos tenava on "erityislapsi", meillä muutaman kerran on käynyt ystävä kylässä jolla lapsella jokin tuon sorttinen sairaus ja ihan ANTEEKSI JULMUUTENI en haluaisi heitä kylään useammin kuin kerran vuodessa Lähes kaikki lelut rikottu, kukkapenkit tallottu, joka paikka sen näköisenä että olisi pyörremyrsky käynyt. Ja olen ihan aidosti itseeni pettynyt tässä asiassa kun en pysty ymmärtämään asiaa ja suhtautumaan siihen edes jotenkin asiallisesti, mutta puolustaudun sillä että työviikon jälkeen esim. la iltana jos tulevat saan siivota ja korjata paikkoja koko sunnuntai päivän, ja sitten taas arki koittaa ja tuntuu ettei viikonloppuna ehtinyt yhtään hengähtää.
Ja siis jos minulle tulee tuo tunne jo yhdestä päivästä niin en osaa edes kuvitella mitä se olisi jos omassa perheessä olisi sellainen lapsi. [/QUOTE]

Et sinä julma ole. Eikä adhd ole minusta sairaus.

Ei kenenkään ole tarkoitus ylittää omia voimavarojaan jatkuvasti. Toiset joutuvat sen tekemään, mutta toiset voivat valita.

 

Jos ei saa avustajaa, se on ihmisoikeusloukkaus. Koko ryhmälle. Ja kalliimmaksi tulee siirtää lapsi erityisopetukseen, kuin hankkia avustaja. Eli tahdosta se vain on kiinni. Ja siitä, että asenteisiin saadaan muutos.

tämän kaltaiset keskustelut tuntuvat aina päätyvän siihen, että erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhempia syyllistetään ja lapsi pitää sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle, eikä suinkaan mietitä muita ratkaisuja. Onhan se helpompaa vaatia, että potentiaalinen häirikkö siirretään pois oman lapsen luokalta, kuin että muut vanhemmat yhteistuumin äänekkäästi vaatisivat tälle avustajaa tai muuta tukea.

Onko todellakin noin, että erityisopetus tulee kalliimmaksi kuin avustajan palkkaaminen? Siis kun mietin kaikkia niitä kuluja, mitä yhden työntekijän palkkaaminen maksaa? Jos on, niin erityisopetukseen siirtämisen syy voi olla sekin, että yksinkertaisesti ei ole avustajia, joita palkata.

 

[QUOTE="Vieras";23960754]Adhd lapset on ihan yhtä normaaleja kuin muutkin lapset mielestäni. Aivot ei vaan saa tuossa tarpeeksi stimulaatiota, joten keskittymiskyky on heikompi, vaikka ovatkin älyllisesti ihan lahjakkaita. Minä en näe, että Adhd joko on tai ei suoranaisesti, sillä sillähän ei ole suoranaisesti mitään rajaa. Mitään ei puutu aivoista, mutta jotain vain on vähemmän, kuin muilla. Nämä oireet myös vaimenevat lapsen kasvaessa, joten ei nyt ehkä ihan adhd:n takia kannata jättää lapsia tekemättä. Osalle oireisto jää aikuisenakin, mutta ihan hyvin sen kanssa tulee yleensä toimeen ilman lääkitystäkin.[/QUOTE]

Ensinnäkin: adhd ei "parane" iän myötä, ulospäin näkyvä kaaos ehkä vähenee, ei pään sisäinen. Ja toiseksi: adhd ei sulje pois älyllisen kehitysvammaisuuden mahdollisuutta, eli molemmatkin voi löytyä. Kolmanneksi: adhd-diagnoosille on olemassa selkeät kriteerit, eli se joko on tai ei ole, toki adhd-piirteitä voi olla, vaikka dgn ei täyttyisikään.

 

Onko todellakin noin, että erityisopetus tulee kalliimmaksi kuin avustajan palkkaaminen? Siis kun mietin kaikkia niitä kuluja, mitä yhden työntekijän palkkaaminen maksaa? Jos on, niin erityisopetukseen siirtämisen syy voi olla sekin, että yksinkertaisesti ei ole avustajia, joita palkata.

On noin... Nyt en äkkiseltään muista summia, enkä löydä linkkiä.

 

On noin... Nyt en äkkiseltään muista summia, enkä löydä linkkiä.

Oukei Uskon ilman linkkiäkin. Ilmeisesti sitten tilanne on juuri tuo, että avustajia ei vaan ole, jos avustajaa tarvitseva lapsi siirretään erityisluokalle.

 

Kukkua... Ajatus ei aina kulje, ellei ole oheistekemistä: keikkumista, nysväämistä, neulomista, piirtelyä. Mutta niitäkin voi "harrastaa" häiritsemättä ja omalla paikallaan. Ja jos pakotetaan olemaan paikoillaan, hermo menee viimeistään kotona.

mutta ei tämä ole isossa ryhmässä mitenkään mahdollista. Ei yhdelle lapselle voi antaa erityisoikeuksia tehdä samalla jotain muuta (tätä neulomista, piirtelyä?) opiskelun ohella. Ja jos lapselle annetaan mahdollisuus tehdä samalla jotain muuta, yleensä se tärkeämpi unohtuu... Kyse on enemmän opettajan valmiuksista työskennellä erityishuomiota vaativan lapsen kanssa (ja näitä varmasti löytyy joka luokasta!). Osaako antaa tarpeeksi mielenkiintoisia/vaativia tehtäviä, että keskittymisvaikeudestakin kärsivä lapsi jaksaisi oppitunnin verran keskittyä tehtäviinsä... Oppitunnin päätteksi on ne välitunnit, jolloin pääsee purkamaan sitä patoutunutta aktiivisuutta. (Ja pienryhmäthän on sitten ihan erikseen!)

 

2009 yläluokan oppilas on maksanut vajaa 8000 € ja erityisoppilas alun toistakymmentä tonnia...

 

[QUOTE="mie vaan";23961462]mutta ei tämä ole isossa ryhmässä mitenkään mahdollista. Ei yhdelle lapselle voi antaa erityisoikeuksia tehdä samalla jotain muuta (tätä neulomista, piirtelyä?) opiskelun ohella. Ja jos lapselle annetaan mahdollisuus tehdä samalla jotain muuta, yleensä se tärkeämpi unohtuu... Kyse on enemmän opettajan valmiuksista työskennellä erityishuomiota vaativan lapsen kanssa (ja näitä varmasti löytyy joka luokasta!). Osaako antaa tarpeeksi mielenkiintoisia/vaativia tehtäviä, että keskittymisvaikeudestakin kärsivä lapsi jaksaisi oppitunnin verran keskittyä tehtäviinsä... Oppitunnin päätteksi on ne välitunnit, jolloin pääsee purkamaan sitä patoutunutta aktiivisuutta. (Ja pienryhmäthän on sitten ihan erikseen!)[/QUOTE]

Olet todella kaukana addin elämästä.

Ei ole muilta pois, jos yksi istuu tasapainotyynyllä ja keikkuu. Se on, jos yksi juoksee ympäri luokkaa ja riekkuu. Ja miksei voisi antaa kaikille samaa mahdollisuutta, sillä ehdolla, että hommat hoituvat? Jos ei pysty kahteen asiaan kerralla, ei tee kahta asiaa kerralla.

Ja tulipa taas todistettua ap:n pointti...

 

2009 yläluokan oppilas on maksanut vajaa 8000 € ja erityisoppilas alun toistakymmentä tonnia...

Kuukaudessa?