Toggle sidebar

Miten joku jaksaa vielä työpäivän jälkeen tehdä kaikkea, esim. mennä muskariin jne.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Liitu"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
L

"Liitu"

Vieras
Meillä nukutaan n. 4-5h yöunia ja jos oikeesti jaksan tehdä kunnon ruuat ja siivota työpäivän jälkeen + leikkiä muksujen on päivä kyllä siinä. Viikonloppuisin en pysty edes ajattelemaan että näkisin kavereita ja lähtisin heidän kanssa istumaan iltaa ---- ei, ei, mielummin otan päikkäreitä kotona ja saunotaan porukalla - kerätään voimia tulevaa viikkoa varten.

Välillä ihmettelen miten jotkut oikeesti jaksaa ihan hemmetisti vielä töiden jälkeen! Mennään kahville, muskariin, jumppaan, puistoon, viikonloppuna on aina jotain ohjelmaa.

Mä en oo edes kolmeekymmentä mut tunnen itteni ihan kuuskymppikseks
 
Mä nukun välillä kouluaikaan noita 5h unia ja teen töitä 3 päivää viikossa 8h + 2 päivää viikossa 11h + yks päivä viikossa 3h, eli vapaata on vaan sunnuntaina.

+ lasten partio, uimakoulu ja sitä sun tätä.
Keväällä oon ihan TÖÖT (oon justiinsa tööt).

Pitäis lisäks hankkia KUNTOA, mutta en saa aikaiseksi ja ei oo aikaa, seli seli ;)
 
Mä välillä ihmettelen samaa. Meillä on työpäivän jälkeen suunnilleen kolme tuntia aikaa tehdä ruokaa,syödä jne ennen ku lapsi menee nukkuu. Pari kertaa viikossa käyn salilla ja siinä on ne arkitekemiset. Mutta viikonloppuisin koitetaan edes toisena päivänä nähdä muitakin ihmisiä kun ihan vaan omaa perhettä. Enkä mäkään ole vielä edes kolmea kymmentä. Aina puhutaan kolmekymppisten ruuhkavuosista,millaiseksikohan tää elämä sit kerkee vielä muuttumaan..
 
No mulla on kanssa vähän samat fiilikset. Aamulla pojat hoitoon, itse myöhässä töihin, iltapäivällä venyy taas myöhään ja kiireellä pojat hoidosta. Jos huono tuuri, täytyy mennä kahden riiviön kanssa kauppaan ja sillon kyllä lähtee eineksiä matkaan. Kotiin, ruoan lämmitys ja sitten pitäiskin olla jo jalkapalloa/jumppaa harrastamassa niin no no no. Ei meidän perheelle. En mä kerkeä. Jos jumppa alkaa 17.30 ja mä pääsen töistä 17.00 niin ei mitään saumaa.
Joskus iltaisin pyöräillään läheiseen leikkipuistoon, mutta nyt kesällä naapurin muksut painaa pihoista toisiin ettei mitään muuta kyllä kaipaa.
Viikonloput on sitten pyhitetty kotona olemiselle, mökille menoon ja joskus, hvyin harvoin kavereiden näkemiseen...
Ehkä tää helpottaa sitä myöden kun pojillekin tulee ikää enemmän.
 
Oon miettinyt vähän samaa.
Meillä nukutaan kans 4-5h yöunia, ja nekin pienissä pätkissä. Kiitos 9kk vauvan.
Mies on vielä usein työnsä vuoksi poissa (nyttenkin vietellään toista "yh-viikkoa" kolmesta) ja kyllä se toisinaan ottaa voimille. Yksinään herää miljoona kertaa yössä vauvan kanssa, ja kun nuo on niin aamuvirkkuja että vauva herää klo 5, poika 6. Kunhan saa päivän pakolliset hoidettua alta pois, niin olen onnellinen.
Ja viikonloput on tosiaankin sitä univelan takaisinperimistä. Vuoroin mies, vuoroin minä nukutaan. Ja silloin kyllä toinen ainakin jaksaa tehdä vähän enempi sitten lasten kanssa.
 
Mulla on onneksi mies jonka työajat on erilaiset kuin mun koulu/työajat.

Kun tänäänkin kotiuduin, oli ruoka pöydässä, tiskit tiskattu, keittiö siivottu, koko kämppä imuroitu, lattiat ja ikkunat pesty. Ei tarvinnut alkaa siivoushommiin tai kokkaamaan heti työpäivän päätteeksi.

Lapsi viedään hoitoon ja haetaan sieltä vuorotellen, se kumpi ehtii niin hoitaa homman.

Ruokakaupassa käyn usein ennen kun haen pojan hoidosta.

Tyttö harrastaa tiistaisin 19-20 (kesätauolla nyt) ja sunnuntaisin alkuillasta, passelit ajat eli hyvin ehdin viemään.

Kaikenlaista ehtisin kyllä tekemään, jos en tee niin vika on siinä että ei huvita, en jaksa, en saa aikaiseksi.

Jos sekä mä että mies elettäisiin 8-16 arkea niin oltaisiin varmaan ihan romuna...pojallakin pitkät hoitopäivät ja tytöllä paljon yksinoloa koulun jälkeen ja nyt lomalla.
 
Jos tekisin täyspäiväistä työtä, niin en varmaan jaksaisikaan. Koska haen lapset jo kolmen aikoihin ja kotona ollaan viimeistään puoli neljä, niin aikaa jää kaikenlaiseen ennen lasten nukkumaanmenoa, joka on noin klo 20.30.

Sitten kannattaa muistaa myös se, että eri perheissä esim. lasten nukkumaanmenoaika saattaa vaihdella. Jos vaikka lapsi nukkuu hoidossa päiväunet, niin saattaa nukkumaanmeno mennä lähemmäs klo 21 kuin vaikkapa klo 20. Tällöin "peliaikaa" iltaankin jää enemmän.
 
Tekemällä jaksan. Jos jään kotiin, homehdun sinne tekemättömyyden keskelle ja hissukseen näivetyn masennukseen. En ole mitenkään pakonomaisesti aina jossain menossa, mutta kyllä sitä on huomannut, että meneminen on parempi kuin ei-meneminen kohtuullisissa määrin.
 
Just ja just jakso nytkin raahautua palstalle kattoo meininkiä :S

En tiedä, kai sitä tarvis vaan tsempata. Mut toisaalta, sit odottaakin viikonloppuna kaikki tekemättömät kotityöt kun arkena ei todellakaan ehdi niitä enää sitten.
 
Mä olen kanssa huomannut sen, että jos jään sohvalle makaamaan, niin jaksan sitä vähemmän. Tyttäret harrastavat useamman kerran viikossa iltaisin ja harrastus vaatii vanhempien kuljettamista. Siis kuljetamme. Lisäksi tietysti normi ruoanlaitot, ylläpitosiivoukset, pyykit jne. Ja näiden jälkeen vielä pätkä omaa liikkumista, n. 5 kertaa viikossa.

Ennen lasten tätä harrastustahtia olin sitä mieltä, etten koskaan lähde tähän rumbaan. Ajattelin, ettei ole lasten eikä perheen etu. No, sitten tytöt löysivät lajin, jota rakastavat ja niinpä vaan sitten lapset harrastaa ja vanhemmat kuljettaa. Sitten ajattelin, ettei mulla ole aikaa eikä mahdollisuutta eikä jaksamista omaan liikkumiseen. Vuoden vaihteessa lähdin kuitenkin sitten kokeilemaan liikkumista ja nykyään harrastan kaiken tämän päälle liikuntaa 5 kertaa viikossa. En ohjattua, siihen ei ole mahdollisuutta, mutta lenkille pääsee aina :)

Oma jaksaminen on siis kehittynyt vuosien myötä. Paino on tippunut 14kg (vajaan kahden vuoden aikana). Kunto on kohonnut huimasti. Toki nukun öisin, vaikka pikkuherra 4v edelleen tulee useimpina öinä väliimme nukkumaan..
 
No tällä hetkellä olen pian puolen vuoden ajan työskennellyt pääosin kotoa käsin, joten sikäli jäävi vastaamaan, mutta sitä ennen jaoimme miehen kanssa noita lasten harrasteita esim. siten että tiistaisin töiden jälkeen vein kaikki pienet uimaan --> mies sai vapaaillan kotona.

Vastaavasti mies vie pienet muskariin keskiviikkoisin = minulla vapaailta kotona.

:)
 
En ikinä jaksais arkea, jos työaika olis ma-pe 8-16. Ei siinä kyllä perheelle aikaa jää! Tai jos jää, niin ei sitten millekään muulle. Olen vuorotöissä, teen osittaista hoitovapaata, joten aikaa on vaikka muille jakaa. Mies myös vuorotöissä, tosin täyttä työaikaa. Lapset saa olla paljon kotona, muutaman päivän viikossa ovat päiväkodissa ja vanhemmat ehtii harrastaa yksin ja lasten kanssa. Vaikka palkat ei päätä huimaa, niin toistaiseksi en olis tätä vapautta valmis vaihtamaan ns. normityöhön. Kohta lähden lenkille, koska aamulla saa nukkua. Menen huomenna vasta yövuoroon :D.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vuorotyötä kehiin :D;23939642:
En ikinä jaksais arkea, jos työaika olis ma-pe 8-16. Ei siinä kyllä perheelle aikaa jää! Tai jos jää, niin ei sitten millekään muulle.
Click to expand...

Sehän riippuu ihan siitä miten aikansa järjestää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vuorotyötä kehiin :D;23939642:
En ikinä jaksais arkea, jos työaika olis ma-pe 8-16. Ei siinä kyllä perheelle aikaa jää! Tai jos jää, niin ei sitten millekään muulle. Olen vuorotöissä, teen osittaista hoitovapaata, joten aikaa on vaikka muille jakaa. Mies myös vuorotöissä, tosin täyttä työaikaa. Lapset saa olla paljon kotona, muutaman päivän viikossa ovat päiväkodissa ja vanhemmat ehtii harrastaa yksin ja lasten kanssa. Vaikka palkat ei päätä huimaa, niin toistaiseksi en olis tätä vapautta valmis vaihtamaan ns. normityöhön. Kohta lähden lenkille, koska aamulla saa nukkua. Menen huomenna vasta yövuoroon :D.
Click to expand...

Meille taas ei sopisi muuta kuin 8-16 päivät. Hyvin kerkee ja jaksaa kaiken tarvitsemansa tehdä, olla lasten kanssa, käyttäää harrastuksissa ja harrastaa itsekkin. Meillä on myös koira, joka vaatii päivittäin lenkkeilyn. En olisi valmis vaihtamaan huonopalkkaiseen työhön jotta saisin lisää vapaata. Ennen tein vajaata viikkoa ja silti ei sen enempää tuntunut vapaa-aikaa olevan joten tämä sopii meille. Onneksi viikonloput ollaan vapaalla koko pesua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja niin-i:
Meille taas ei sopisi muuta kuin 8-16 päivät. Hyvin kerkee ja jaksaa kaiken tarvitsemansa tehdä, olla lasten kanssa, käyttäää harrastuksissa ja harrastaa itsekkin. Meillä on myös koira, joka vaatii päivittäin lenkkeilyn. En olisi valmis vaihtamaan huonopalkkaiseen työhön jotta saisin lisää vapaata. Ennen tein vajaata viikkoa ja silti ei sen enempää tuntunut vapaa-aikaa olevan joten tämä sopii meille. Onneksi viikonloput ollaan vapaalla koko pesua.
Click to expand...

Siinä on kyllä iso ero, miten vajaalla työajalla eri paikoista vapaata saa. Jos päivät ovat lyhyempiä, mutta työmäärä sama, niin ei se elämää helpota. Olen siis sairaanhoitaja ja vapaa-aika tulee kokonaisina vapaapäivinä.
 
mä "harrastan" ihan periaatteenkin vuoks "downshiftaamista" eli suomeks hidastamista tms. Nautin rentoilusta ja pelkästä olemisesta, en tod jaksa eikä ole kiinnostustakaan juosta joka paikassa ja tehdä miljoonaa asiaa. Kiire on ihmisten omaa keksintöä, mikään pakko ei ole jaksaa kuin välttämätön jos ei oikeasti jaksa.
Harrastukset ym muka-pakko asiat pois jos se verottaa psyykkistä jaksamista. Vanhempien oma aika lapsille on paljon harrastuksia tärkeämpää.
 
En usko et meilläkään toimis muu systeemi kun 8-16. Olen aikoinaan tehnyt vuorotyötä ja se väsytti myös esim. iltavuorosta-aamuvuoroon jne. Nyt on vielä lapsia!

Tässä voi olla myös se että olen aika perfektionisti eli kotona pitää tiptop, muksujen kans pitää viettää aikaa ja jos omaa aikaa jää niin se menee sitten valvomiseksi...

Oon kyllä kateellinen näille tehopakkauksille jotka oikeesti jaksaa mielettömästi- ja loputtomasti!
 
Mä jaksan touhuta kaikenlaista työpäivän jälkeen. Teen pääsääntöisesti 8h päivää. Välillä 10h ja sitten taas lyhentelen muita päiviä. Saan jonkin verran vaikuttaa työaikoihini. Teen ma-pe suurinpiirtein virka-aikaan ja se sopii mulle erinomaisesti. Olen myös sh ja en osannut nauttia vuorotyöstä lainkaan. Mun jaksamisen salaisuus on varmaan 7-8h yöunet aina ja se etten koe työtäni yleensä mitenkään kuluttavana.
 
Meillä on lapsia kaikkiaan viisi. Iältään he ovat 7kk, 2v, 4v, 6v ja kohta 9v. Nuorimmainen on nukkunut alusta asti yönsä tosi hyvin, joten se on vaikuttanut paljon jaksamiseen. Muskarissa ollaan jaksettu käydä, samoin muissa "vauvaharrastuksissa". Esikoisen ja kahden seuraavan kanssa ollaan käyty perhekerhoissa jne. Kahdella vanhemmalla sitten omia harrastuksiaan... Mies on reissuhommissa, mutta siis kyllä mä koen että mun jaksaminen on ok. :) Varmaan lyhyet yöunet veisivät mustakin mehut pois.
 
Olin kolme vuotta kotona lapsen kanssa ja silloin kävimme viimeisenä talvena perhekerhossa. Ensimmäinen vuosi töissä oli niin rankkaa, että mitään ylimääräistä emme tehneet. Viime syksynä lapsi aloitti muskarissa ja vaikka välillä ei olisi huvittanut illalla lähteä lumen sekaan niin kerta viikkoon sinne menimme. Jaksamaan auttoi se, että lapsi tykkää muskarista, kyseli jo alkuviikosta että koska on muskari.
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa