Että pistää vihaksi äitin toiminta =(

En ole ite ollut nyt muutamaan kuukauteen tekemisissä äitini kanssa ja luulin jo, että ei tarvitsisi enää murehtia ja kiristellä hampaita sen takia. Ollut tosi helpottavaa vaikka ehkä karulta kuulostaa. Mä olen ollut se kaiken pahan alku ja juuri varsinkin, jos sen miesystävältä kysytään ja hyvin se tarttui kyllä äitiinkin.

Äitillä on alkoholiongelma, josta olen joskus aikaisemmin täälläkin kirjoittanut. Toinen ongelma on ollut niin kauan kuin ite muistan se, että on kova lupaamaan kaikkea ja niitä ei kuitenkaan pidä. Aina tulee jotain tärkeämpää.
Ite olen siitä jo melkein päässyt yli, mutta pistää vihaksi, kun sitten noille lapsille lupailee kaikkea eikä ne sitten kuitenkaan toteudu .

Äsken soitti isommalle tytölle ilmoitti, että ensi kuuksi luvattu Särkänniemen reissu peruuntuu ja "mielenkiinnolla" odotan, että milloin ilmoittaa ettei tyttö pääsekään luvatulle metsästysleirille. Leirille annoin pitkin hampain luvan lähteä "papan" kanssa. Tosin lupaa antaessa varoittelin jo tyttöä, että ei kamalasti pety, kun sinne lähtö peruuntuu kuitenkin.

Olen yrittänyt lapsille puhua, että ei kannata ottaa niin tosissaan niitä lupauksia ja äitillekin sanonut monta kertaa, että lopettais jo, mutta eihän se auta. Aina saa olla varpaillaan, että mitä se nyt keksii .


Anteeksi sekava teksti ja valitus, mutta ottaa vaan niin päähän.

 

AAL-ryhmät, onko tuttu? Vertaistukea ja paikka purkaa ajatuksia

 

Ei ole tuttu. Pitääpä googlettaa.

 

En ole ite ollut nyt muutamaan kuukauteen tekemisissä äitini kanssa ja luulin jo, että ei tarvitsisi enää murehtia ja kiristellä hampaita sen takia. Ollut tosi helpottavaa vaikka ehkä karulta kuulostaa. Mä olen ollut se kaiken pahan alku ja juuri varsinkin, jos sen miesystävältä kysytään ja hyvin se tarttui kyllä äitiinkin.

Äitillä on alkoholiongelma, josta olen joskus aikaisemmin täälläkin kirjoittanut. Toinen ongelma on ollut niin kauan kuin ite muistan se, että on kova lupaamaan kaikkea ja niitä ei kuitenkaan pidä. Aina tulee jotain tärkeämpää.
Ite olen siitä jo melkein päässyt yli, mutta pistää vihaksi, kun sitten noille lapsille lupailee kaikkea eikä ne sitten kuitenkaan toteudu .

Äsken soitti isommalle tytölle ilmoitti, että ensi kuuksi luvattu Särkänniemen reissu peruuntuu ja "mielenkiinnolla" odotan, että milloin ilmoittaa ettei tyttö pääsekään luvatulle metsästysleirille. Leirille annoin pitkin hampain luvan lähteä "papan" kanssa. Tosin lupaa antaessa varoittelin jo tyttöä, että ei kamalasti pety, kun sinne lähtö peruuntuu kuitenkin.

Olen yrittänyt lapsille puhua, että ei kannata ottaa niin tosissaan niitä lupauksia ja äitillekin sanonut monta kertaa, että lopettais jo, mutta eihän se auta. Aina saa olla varpaillaan, että mitä se nyt keksii .


Anteeksi sekava teksti ja valitus, mutta ottaa vaan niin päähän.

Onkin tosi törkeää, sopis vaan sun kanssa asiasta (saisit järkättyä että olette sillon vapaalla jne) ja vasta sitten päivää ennen sanois lapselle. Näin näitä pettymyksiä ei tarvis lapsen käsitellä ollenkaan.
Sen mitä juopoista tiedän, niin tuskin äitisikään yhtään pahalla tuota tekee, varmaan hyvänä hetkenä tosiaan suunnittelee noita ja on omasta mielestään varmasti menossa, mutta sitten tuleekin niitä takaiskuja. Jossain vaiheessa lapset itsekin tajuaa että kenen sanaan voi luottaa ja kenen ei, mutta kurjaa on että se on noinkin läheinen, kehen ei voi luottaa.

 

Ite olen kokenut nuo samat jutut jo lapsesta asti, kun lupasi tulla muttei sitten tullutkaan (asuin mummon ja papan luona) jne. Ei tahtois, että lapset joutuu kokemaat samat pettymykset.
Toki ymmärrän kyllä, että elämässä aina ei kaikki mene suunnitelmien/lupausten mukaan, mutta en sitä, että se on enemmän sääntö kuin poikkeus.

 

mutta tutulta kuullostaa. Minun äitini ei ollut juoppo vielä minun ollessani lapsi. Alkoholisoitui vasta kun olin 18-v. Lupausten pettäminen kuullostaa vaan todella tutulle. Minä myös olen kieltänyt äitiäni puhumasta lapselleni kaikenmoisia lupauksia. Vaikka ne eivät aikuisen mielestä ole kovinkaan suuria, lapsi saattaa odottaa niitä todella paljon. Itse yritän, että en lupaisi mitään, mikä ei ole täysin varmaa....

 

Kuule katkaise välit. Ja jos äitisi ihmettelee miksi niin sanot suoraan syyksi sen ettet jaksa tuota äitisi juomista ja lupauksien pettämistä. Alkkiksia on ihan turha hyssytellä. Ja varsinkin lapsille ei kannata ruveta löpertämään mitään muuta. Sanot lapsille ihan suoraan että mummo juo ja ei siksi pysty pitämään lupauksiaan.

 

Lapset tietää, että mummo juo ja eivät siksi pääse sinne yökyläileen enää. Tuo lupausten rikkominen ei johdu pelkästään tuosta juomisesta vaan tuntuu, että on vaan jotenkin sillä "verissä".
Ite olenkin välit katkaissut, mutta en viittisi kieltää soittamasta tuolle isommalle tytölle. Ainoa mummo, jota edes vähän kiinnostaa tyttöjen kuulumiset. Tiedän, ettei pitäisi vetäistä näin hernettä nenukkiin sen touhuista, mutta kyllähän ne vaan pistää ketuttamaan .