Lapsi 3v. ei saa karkkia, suku paheksuu minkä kerkiää...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Pusse"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Se on sitä nykyajan curlinkia kun annetaan kaikkea "koska lapsi haluaa". Kyllä se on vanhempien asia päättää paljonko lisäaineita ja sokeria lapsilleen antaa ja hyvä terveyden kannalta jos ei niitä kovin pienenä anna.

No niinpä.
Ja kun jotkut kommentoi että mitäs jos lapsi alkaa uhmata kun kieltää karkit. On kuitenkin vanhempien tehtävä asettaa rajat eikä suostua kaikkiin pyyntöihin.
Varsinkin kun ap:n lapsi kuitenkin saa jotain herkkuja ettei mistään askeettisesta elämästä ole kyse.
 
en antanut karkkia esikoiselle alle 3v, ja nyt se söisi sitä kaksin käsin ja syökin,aina jos saa.
Kuopus sai jo alle 1v karkkia ja ei pysty syödä yhtä paljon makeaa kuin esikoinen. eikä karkinhimokaan ole yhtä paha. Mutta luulen, että on ihan henkilökohtainen juttu eikä kiinni siitä mitä on saanut ja minkä ikäisenä.

minusta teet siis oikein.
 
No niin, näkihän joku muukin tässä taustalla olevan ap:n oman ahdistuksen mikä on alkanut jo lapsena kun on ahminut salaa. Se ei todellakaan johdu siitä että äiti on antanut namia jo pienenä vaan ihan jostain muusta mitä ap ei nyt tässä kerro (eikä se meille edes kuulu). Sen takia ap yrittää keinolla millä hyvänsä estää tätä tapahtumasta omalle lapselleen, samalla kun syyttää äitiään omasta kohtalostaan (osaksi virheellisesti).

No mutta mites kun yhtä ehdoton, ellei ehdottomampi, tässä asiassa on mun mies? Ollut aina normaalipainoinen, vaikka syönyt aika vapaasti karkkia lapsena myös, ymmärtää tuon kohtuullisuuden huomattavasti paremmin siis kuin minä... Mutta mun lapsuuden traumat eivät varmaan hänen ehdottomuuteensa vaikuta, kai...?
 
[QUOTE="Pusse";23766058]No mutta mites kun yhtä ehdoton, ellei ehdottomampi, tässä asiassa on mun mies? Ollut aina normaalipainoinen, vaikka syönyt aika vapaasti karkkia lapsena myös, ymmärtää tuon kohtuullisuuden huomattavasti paremmin siis kuin minä... Mutta mun lapsuuden traumat eivät varmaan hänen ehdottomuuteensa vaikuta, kai...?[/QUOTE]

Siis hei, en mä sanonut missään vaiheessa että on huono juttu että sä et anna lapsesi syödä karkkia. Mä kommentoin tohon sun syyttävään tyyliisi puhua äidistäsi että hän on syyllinen siihen että sä olet ahminut karkkia... Ja että nyt sä teet kaikkesi ettei sama tapahdu sun lapsellesi (ja edelleenkään en sanonut että se on huono juttu vaan itse asiassa ihan hyvä juttu, kunhan katsot että traumasi takia et liioittele asiaa).

Niinkuin tossa yllä joku toteaa niin se on ihan yksilöstä kiinni ahmiiko joku tai ei (mutta musta siinä vaiheessa jos lapsena aletaan salaa ahmimaan niin siihen liittyy jotain muutakin, mutta se ei ole se pointti tässä). Miehesi on kohtuukäyttäjä niin kuin jossain vaiheessa kuvailin mua ja mun lapsiakin vaikka mekin ollaan saatu pienestä pitäen karkkia. Sulla taas on mennyt överiksi, (mutta se ei ole äitisi vika) ja on hyvä juttu että suojelet lastasi ja näyttää että ihan järkevissä rajoin sen osaat tehdä. =)
 
Siis hei, en mä sanonut missään vaiheessa että on huono juttu että sä et anna lapsesi syödä karkkia. Mä kommentoin tohon sun syyttävään tyyliisi puhua äidistäsi että hän on syyllinen siihen että sä olet ahminut karkkia... Ja että nyt sä teet kaikkesi ettei sama tapahdu sun lapsellesi (ja edelleenkään en sanonut että se on huono juttu vaan itse asiassa ihan hyvä juttu, kunhan katsot että traumasi takia et liioittele asiaa).

Niinkuin tossa yllä joku toteaa niin se on ihan yksilöstä kiinni ahmiiko joku tai ei (mutta musta siinä vaiheessa jos lapsena aletaan salaa ahmimaan niin siihen liittyy jotain muutakin, mutta se ei ole se pointti tässä). Miehesi on kohtuukäyttäjä niin kuin jossain vaiheessa kuvailin mua ja mun lapsiakin vaikka mekin ollaan saatu pienestä pitäen karkkia. Sulla taas on mennyt överiksi, (mutta se ei ole äitisi vika) ja on hyvä juttu että suojelet lastasi ja näyttää että ihan järkevissä rajoin sen osaat tehdä. =)

Kato rautalangasta pitää vääntää, kun sokeana näkee vaan sen oman kantansa :D Mä en kyllä siis edelleenkään ymmärrä sitä ahmimisen syytä, muuta kuin että musta syöminen oli musta parasta, kuten toisten lasten mielestä esim. ulkona leikkiminen oli parasta, mutta ehkä pitäis palata aikakoneella siihen aikaan ja päästä aikuisen aivoin näkemään mistä oli todella kyse...
 
Juu, meillä on sama haloo asiasta, mutta sillä erotuksella että lapsi ei ole edes vielä 1,5 vuotta.. Serkkunsa saavat syödä vaikka koko suklaakonvehtirasian yhdellä kertaa suihinsa ja sehän on ihan normaalia.. samoin jos katsovat vaikka telkkaria mummilla niin saattaapa heillä olla kohta pilkottu suklaalevy kulhossa nenän edessä... Ja siis kaikki allekouluikäisiä...
Meidän lapsille olen kieltänyt antamasta karkkia ja suklaata, limsaa ym.. Meidän lapset juo kylässä kahvipöydässäkin maitoa tai vettä, ei mehua ja limsaa...
 
Sama täälläkin. Meidän tyttö on 1v9kk ja jo nyt mummut päivittelee sitä ettei edes karkkia voi antaa! Saa kyllä syödä juhlissa kakkua, yms. Keksejä annan silloin tällöin ja jäätelöäkin on syönyt 3 kertaa! :D Limsaa en kerran maistanut hörpyn mun lasista, ei halunnun toista. Janojuomana vesi tai maito. Jos hän saa mehua niin juo yleensä muutaman hörpyn ja siihen se jää.

Omasta mielestäni karkilla ei ole mikään kiire, mieluusti pitäisin siitä erossa vielä muutaman vuoden. Etenkin hampaiden harjaaminen on aina vähän ja niin näin. Neiti ei ole aina kovin yhteistyökykyinen ;) Mutta joka ilta ne siis harjataan ainakin jollain tavalla!
 
Alkuperäinen kirjoittaja oghwöro;23766218:
Juu, meillä on sama haloo asiasta, mutta sillä erotuksella että lapsi ei ole edes vielä 1,5 vuotta.. Serkkunsa saavat syödä vaikka koko suklaakonvehtirasian yhdellä kertaa suihinsa ja sehän on ihan normaalia.. samoin jos katsovat vaikka telkkaria mummilla niin saattaapa heillä olla kohta pilkottu suklaalevy kulhossa nenän edessä... Ja siis kaikki allekouluikäisiä...
Meidän lapsille olen kieltänyt antamasta karkkia ja suklaata, limsaa ym.. Meidän lapset juo kylässä kahvipöydässäkin maitoa tai vettä, ei mehua ja limsaa...

Just tää, että kun muitten lapset saa mättää sokereita mielinmäärin niin siinä ei nähdä mitään väärää, pitäähän lasten saada... Sitten kun ajattelemalla ajattelet lapsen terveyttä ja yrität olla antamatta niitä liikoja sokereita niin olet lapsenrääkkäjä ja vaikka mitä. Kiva...
 
Nuo isovanhemmat ja muut sukulaiset onvälillä kummallisia, meillä on pojalla ollut pienempänä maitoallergia tai herkkyys ja isovanhemmat ilmeisesti luuli että se oli jotain ihan mun keksimää hölynpölyä, sitten kun kerran lapsi sai vahingossa ruokaa missä oli maitoa oksens ja oli itkunen loppuillan he totes että AI OLI SILLÄ SITTEN VARMAAN OIKEESTI ALLERGIA. Mummo oli myös tarjoamassa 6kk ikäselle semmosia ruisnappeja missä oli paljon suolaa... Ne pitää mua varmaan hirveenä natsina ku vahdin mitä lapsi syö. Poika nyt 10kk ja viime vappuna olisivat halunnet tarjota "vähän" munkkia, kas kun ei simaa nokkamukiin :D
 
Pisteet ja täysi tuki ap:lle. Kunhan pidät huolta siitä, ettet vedä linjaa liian tiukaksi.

Me emme ole antaneet omalle 4-vuotiaalle kertaakaan karkkia tai limsaa, eikä tulisi mieleenkään antaa vaikka sipsejä. Kun leivomme, leivonnaisia saa syödä sen verran kun napa vetää. Jäätelöä saa (tosin syömme sitä harvoin), ja suklaata on saanut joitain kertoja. Lapsi rakastaa mm. rusinoita ja Xylitol-pastilleja. Mutta karkin kaltaista turhaa höttöä emme anna.

Toki tiedän, että jossain vaiheessa karkinsyönti alkaa - luultavasti kavereiden vaikutuksesta. Mutta miksi emme yrittäisi iskostaa lapseen terveellisiä elämäntapoja niin kauan, kun asiaan pystymme vaikuttamaan.

Meillä ei onneksi ole ollut ongelmia sukulaisten kanssa, vaikka mummoni päivittelee juuri sitä, kun "mitään ei saa antaa". Toisaalta oma äitini on varsin napakasti kieltänyt tätä, joten minun ei ole tarvinnut käydä "taistoa". :-) Samoin rakas idiootti-isäni on joskus yrittänyt tuputtaa lapsille esim. limsaa, mutta äitini on laittanut tämän ruotuun, koska tietää meidän kantamme.
 
[QUOTE="Pusse";23766300]Just tää, että kun muitten lapset saa mättää sokereita mielinmäärin niin siinä ei nähdä mitään väärää, pitäähän lasten saada... Sitten kun ajattelemalla ajattelet lapsen terveyttä ja yrität olla antamatta niitä liikoja sokereita niin olet lapsenrääkkäjä ja vaikka mitä. Kiva...[/QUOTE]

Niinpä! Ja piti vielä lisätä että meillä tuo voivottelu, että kun toisen pitää kanssa saada, alkoi jo kun ekan kerran vauvan kanssa anopin luona vierailtiin.Siis vauva oli alle 1kk. "voivoi kun ei toisen suussa mikään maistu"... ja sitten kun toinen syö iloisena maissinaksuja, niin päivitellään että eihän ne edes maistu millekään! Mä oon aina niiiiiiiiin varautunut mummilakäynneillä.... tosin, kai ne on jo jotain oppinu.
 
Tottakai on äidin tehtävä ottaa karkit lapselta pois, jos näkee niiden aiheuttavan lapselle ahdistusta. Typerä on se äiti joka tuollaisessa tilanteessa vain voivottelee, eikä tee asialle mitään. Aivan sama itkeekö lapsi hirveää karkkihimoaan vai jotain muuta jonka turruttaa karkin syönnillään, molemmissa tapauksissa vastuu tilanteesta on vanhemmalla. Ja karkki on sokeria, sokeri aiheuttaa riippuvuutta. Karkittomuus ei siis voi johtaa karkkiriippuvuuteen. Nyt ihmiset taas valoja päälle.
 
Kyllä se karkin liiallinen syöminen todellakin johtuu sokeririippuvuudesta. Eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa että ei ole saanut pikkulapsena karkkia. Te jotka ette syö usein karkkia, tehkää vaikka ihmiskoe itsellänne. Syökää joka päivä karkkia pussillinen vaikka kuukauden ajan niin näette, että kyllä tekee karkkia myös mieli joka päivä sen jälkeen. Sokeririippuvuuden kannalta on ihan sama missä iässä sitä alkaa syödä, kyse on vain siitä miten usein ja kuinka paljon sitä syö. Sitä paitsi, sokeri on epäterveellistä, miksi sitä pitäisi lapselle antaa, jos lastaan kerran rakastaa. Ei lihominen todellakaan ole ainut haitta.
 
Kyllä minusta järkevintä on opettaa lapsille miten herkutella kohtuullisesti ja saada lapsi itse motivoitumaan terveellisistä elämäntavoista. Voithan sinä ekat 5 vuotta hiki hatussa varjella lasta karkeilta, mutta ennemmin tai myöhemmin hän niitä tulee maistamaan. Ja siinä kohtaa olisi tärkeää että ihminen itse ymmärtää käsitteen kohtuus. Monilla ei kohtuupainossakaan pysyminen onnistu juuri siksi kun käytetään jotain dieettejä ja tehdään itselle totaalikieltoja. Kun oikeasti siitä terveellisyydestä pitäisi tehdä ELÄMÄNTAPA ja normaaliin elämään kuuluu myös herkuttelu. Ei kukaan jaksa ikuisella dieetillä olla.

Omalta mieheltä kiellettiin karkit sun muut koko lapsuuden diabeteksen vuoksi. Kun 18 v päivä koitti, on mussuttanut karkkia kaksin käsin siitä lähtien. Ihan vaan siksikin että kun on koko lapsuusiän äiti hengittänyt niskaan "ei saa ei saa", niin ihmiselle nousee kapina. Sitten sitä haluaa tehdä just niinkuin itse haluaa ja tulee allergiseksi toisten kontrolloinnille. Antakaa lapsilld hyvät eväät ja neuvot elämään, mutta antakaa niiden myös tehdä päätöksiä itse. Minusta sinänsä tekopyhää sanoa lapselle kahvipöydässä että saat ottaa sokerikakkua mutta suklaakarkkia et. Se on pelkkää kontrollointia, jolle ei ole mitään järkiperustetta. Joka tässä tapauksessa kumpuaa äidin omista "traumoista". Perustellumpaa ja hedelmällisempää olisi sanoa vaikka "Jaakko, voit valita pöydästä vielä yhden herkun, mutta sitten emme syö enempää, koska ei ole terveellistä syödä niin paljon herkkuja kerralla".
 

Yhteistyössä