Ä
"äiti"
Vieras
4-vuotias tyttöni on tykännyt kovasti käydä kerhossa ja on saanut leikkikavereita sieltä. Tunnen lapseni, hän on aika herkkä ja ajatteleva.
No, alkuvuodesta kerhoon on tullut uusi tyttö, samanikäinen, joka kuulemma kiusaa kaikkia. Tönii, puree, potkii, lätkii, vie leluja kädestä jne.
Ensin koitin jutella tytölleni, että koita olla välittämättä, käske häipyä kimpusta ja leiki muiden kanssa. Tyttöni sanoi, että kerhotädeille käy aina kertomassa, kun kiusataan ja kiusaaja istuu paljon jäähypenkillä.
Tästä ei ole ollut apua, joten sitten sorruin siihen, että käskin tönäistä takaisin, jos kiusaaja tulee tönimään. No, tyttöni ei "hyväksynyt" tätä (on aina ollut vähän arka, joten en voisi oikein kuvitellakaan, että tönäisisi vieraampaa). Oli sitä mieltä, että kertoo mielummin kerhotädeille.
Kiusaaminen on nyt jatkunut koko ajan ja tyttöni on ollut kamalan iloinen ja helpottunut niinä päivinä, kun kiusaaja ei ole ollut kerhossa. Välillä taas sanoo, että ei halua mennä kun "se" taas tönii ja puree.
Juttelin kerran tästä kerhotädeille, jotka olivat aika toivottomia, sanoivat, että tämä tyttö tosiaan kiusaa kaikkia ja asiasta on valiteltu enemmänkin. Mutta lapsiryhmä on iso, ymmärrän kyllä tätejäkin, että eivät he voi koko ajan olla kiusaajaa vahtimassa tai istuttaa penkilläkään.
Mutta mitä teen? Voisinko soittaa kiusaajan äidille, mitä se hyödyttäisi? Toisaalta taas ei kai 4-vuotias tervejärkinen lapsi enää pure kaikkia ja nipistä yms., pitäisi mielestäni kyllä laittaa johonkin tutkimuksiin...
Mutta en kestä tätä enää, tyttöni on minulle kaikki kaikessa ja tuntuu niin pahalta viedä koko kerhoon häntä.
Välillä harkitsen kerhon lopettamista. Toisaalta uskon siihen, että pitää oppia puolustamaan itseään, jotenkin osoittaa, että minuahan et kiusaa ja sillä siisti. Siitä olisi hyötyä, kun koulukin joskus alkaa, sieltä kun ei voikaan jäädä pois.
No, alkuvuodesta kerhoon on tullut uusi tyttö, samanikäinen, joka kuulemma kiusaa kaikkia. Tönii, puree, potkii, lätkii, vie leluja kädestä jne.
Ensin koitin jutella tytölleni, että koita olla välittämättä, käske häipyä kimpusta ja leiki muiden kanssa. Tyttöni sanoi, että kerhotädeille käy aina kertomassa, kun kiusataan ja kiusaaja istuu paljon jäähypenkillä.
Tästä ei ole ollut apua, joten sitten sorruin siihen, että käskin tönäistä takaisin, jos kiusaaja tulee tönimään. No, tyttöni ei "hyväksynyt" tätä (on aina ollut vähän arka, joten en voisi oikein kuvitellakaan, että tönäisisi vieraampaa). Oli sitä mieltä, että kertoo mielummin kerhotädeille.
Kiusaaminen on nyt jatkunut koko ajan ja tyttöni on ollut kamalan iloinen ja helpottunut niinä päivinä, kun kiusaaja ei ole ollut kerhossa. Välillä taas sanoo, että ei halua mennä kun "se" taas tönii ja puree.
Juttelin kerran tästä kerhotädeille, jotka olivat aika toivottomia, sanoivat, että tämä tyttö tosiaan kiusaa kaikkia ja asiasta on valiteltu enemmänkin. Mutta lapsiryhmä on iso, ymmärrän kyllä tätejäkin, että eivät he voi koko ajan olla kiusaajaa vahtimassa tai istuttaa penkilläkään.
Mutta mitä teen? Voisinko soittaa kiusaajan äidille, mitä se hyödyttäisi? Toisaalta taas ei kai 4-vuotias tervejärkinen lapsi enää pure kaikkia ja nipistä yms., pitäisi mielestäni kyllä laittaa johonkin tutkimuksiin...
Mutta en kestä tätä enää, tyttöni on minulle kaikki kaikessa ja tuntuu niin pahalta viedä koko kerhoon häntä.
Välillä harkitsen kerhon lopettamista. Toisaalta uskon siihen, että pitää oppia puolustamaan itseään, jotenkin osoittaa, että minuahan et kiusaa ja sillä siisti. Siitä olisi hyötyä, kun koulukin joskus alkaa, sieltä kun ei voikaan jäädä pois.