Vauva vai abortti? :/

yv :flower:

 

Lähtökohta on se, että abortti on murha.

murhasta ei voi mielestäni puhua sillä kun abortti tehdään ei voida vielä puhua lapsesta.

itse abortin tehneenä en koe itseäni murhaajaksi millään tavalla,aika vain ei ollut se oikea sillä olin itsekin tuolloin vielä lapsi joka ei missään nimessä olisi pystynyt lapsesta huolehtimaan.

syytätkö murhaajaksi myös niitä jotka raiskauksen uhreina tulevat raskaaksi??? näin kävi silloin huonetoverilleni,hänen isänsä työkaveri raiskasi hänet ja tyttö tuli raskaaksi. abortti oli ainut vaihtoehto hänelle.

sitä tosin en ymmärtänyt kun huoneessa oli myös 2 muuta,venhempaa naista jotka olivat tulleet abortiin vain siitä syystä että työ meni lapsen edelle,sellainen puhe sai mulla niskakarvat nousemaan pystyyn,kuinka joku voikaan ajatella näin?

kannattaisi miettiä aina näitä lähtökohtia mistä raskaaksitulo on johtunut ennenkuin puhuu murhasta.

herääkin kysymys, pitäisitkö itse lapsen joka on esim. raiskauksen takia saanut alkunsa vai kuuluisitko itsekin murhaajiin?

 

Kannattaa tehdä sellainen ratkaisu, jonka kanssa pystyy paremmin elämään. Jos ei ole täysin varma asiasta, niin abortti saattaa olla asia, joka painaa mieltä jopa vuosia. Omaa lasta taas harva katuu, asioilla on taipumus järjestyä. Voimia kuitenkin :hug:

 

Kiitos vielä kerran kaikille jotka ovat kirjoittaneet :flower:
Tässä sitä on tosiaan pähkäilty mitä tekee. Noh, tuntuu kyllä siltä, et aborttia katuisin todella kauan ja sen seurauksena myös nykyinen lapseni kärsisi äidin masennuksesta. JOTEN, päätin pitää vauvan!! Kerroin tänään tulevalle isukillekin asiasta. Hän ei todellakaan ilahtunut. Suuttui ihan hirveästi ja nyt on itsellään jotenkin tosi pelokas olo :/ Hän oli niin varma et päädyn samaan lopputulokseen hänen kanssaan.

 

Onnellista odotusta ja kaikkea hyvää sinulle ducky. :flower:
Muistathan, että jos tukiverkko on vähissä voi palstalta löytää vertaistukea ja samalla paikkakunnalla asustavia ystäviäkin.
Kyllä te pärjäätte! =)

 

Ducky OIKEIN onnellista odotusta ja hatunnosto rohkeasta päätöksestä
Jätä mies omaan arvoonsa. Jos ei ukko osaa vastuuta kantaa pienestä elämästä niin sellasella ei mitään teekkään! :flower:

 

Onnea ihanasta päätöksestäsi ducky! Tuskimpa kukaan lapsen saanut sitä katuu. Ja anna miehen mököttää/suuttua/raivota kunhan pysyy susta erossa. Ja jos ei muu auta ni vaihdat vaikka puhelinnumeroa jne. Ku jos se ei muutenkaan aio lapsen elämässä sitten olla niin tokko sillä väliä vaikka katkaiset yhteydet kokonaan. Mutta tosiaankaan ei kannata muiden mielipiteiden ja painostuksen alaisena toimia/päättää mitään. Ja jos abortti olisi sinun itsesi mielestä ollut paras ratkaisu niin sekin olisi ollut ok. Mutta tekstistäsi todellakin huokui se, että haluat pitää lapsen mutta toisten painostus sai empimään. Mutta hienoa, että nyt olet päätöksen tehnyt! Onnea jatkoonkin! :heart:

 

:flower: :hug: tilanne saattaa vaikuttaa toivottomalta vielä mutta etköhän vastuuntuntoisena vanhempana järjestä elämäsi parhaalla mahdollisella tavalla jatkossa.

Mikäli lapsen isä ei yhteyttä halua pitää se on hänen valintansa ja ehkä paras tällä hetkellä. Ja jos häiriköinti käy kiusallisuuksiin ja uhkaavaksi niin lähestymiskielto on paras vaihtoehto ! :hug: haet vaan heti kun alkaa vaikuttaa ahdistavalta.

onnea odotukseen ja käy odotus puolella höpisemässä vertaistuki on jees :hug: *täällähän sä jo olitkin muistin että tää oli tuolla mitä nyt palstalla... * :headwall:

 

onnea odotukseen - voihan olla niin, että kaikki sujuu paremmin kuin mitä oot etukäteen pelännyt. Mun yhdellä ystävällä (yh) on lapset suunnilleen samalla ikävälillä ja vaikka esikoinen on aika vilkas poika, niin mun ystävä on sanonut, että ton ikäsestä lapsesta on välillä ihan oikeestikin jo apuakin vauvan hoidossa.

 

Onnea odotukseen. :hug:

 

Ihana kuulla että olet saanut tehtyä päätöksen, vaikkei se varmasti helppoa ollutkaan :flower: Toivotan sydämellisesti onnea odotukseen ja elämään vauvan syntymän jälkeen.
Toivottavasti lapsen isä tajuaa käyttäytyä kuitenkin asiallisesti, vaikka olisi eri mieltä ollutkin. Ethän arkaile hakea apua jos siltä tuntuu, pelossa ei varmastikaan ole helppoa elää :hug:
Toivottavasti teillä asiat järjestyvät parhain päin ja sitä tukeakin löytyisi vaikka sitten uusilta ystäviltä. Ja täältä palstalta ainakin saa vertaistukea - kukaties löytää kavereitakin

 

Onnea odotukseen, ducky! :hug: Oon tosi onnellinen sun pienen masuvauvan puolesta! :heart:
Tosiaan tältä palstaltakin voi löytää tukiverkkoa ja ainakin saa varmasti vertaistukea!
Uskon ja toivon että kaikki menee hyvin! Sulla on hyvä lähtökohta kahden lapsen äitiyteen kun oot jo aloittanu sen vahvalla omalla ratkaisulla!
Kaikkea hyvää sulle ja pienelle. :heart:

Laala ja Punkero rv21+0

 

Rakas Ducky!

Onnea pienestä elämän ihmeestä, joka kasvaa sinussa :heart: Vaikka se olisikin tullut tilanteeseen, jossa kaikki ei ole niin kuin toivoisit, niin se pieni sykkivä sydän sisälläsi on uskomaton ihme :heart: Toivon, että voit pitää vauvan ja uskon, että sinusta tulisi sille hyvä äiti: elämä voi yllättää ja kaikki voikin mennä mukavasti. Jos taas tuntuu, ettet jaksa, niin tiesitkö, että Suomessa odottaa kotimaista adoptiota satoja pariskuntia vuosittain? Läheinen ystäväni sai juuri kotimaisen adoption kautta pienen pojan perheeseensä (ovat lapsettomia) ja ovat vauvasti suunnattoman onnellisia: lapsi sai rakastavan kodin ja perheen. Tämä ystäväni odotti miehensä kanssa adotiolasta useita vuosia, koska nykyisin vauvoja tulee adotoitaviksi aborttien takia Suomessa hyvin vähän. Jos et itse voi pitää lasta, niin voit antaa elämän suurimman lahjan jollekin toiselle, joka ei itse voi sitä saada.

T. Stellina ja pieni ihmeemme, jota toivottiin kauan ja hartaasti ja jonka sydämen sykkeen näin tänään ensimmäisen kerran rv 6+5

 

Sait minut ihan kyyneliin DUCKY =) :flower:
Minä toivon sinulle paljon jaksamista nyt ja tulevaisuudelle, mitä on tätä ketjua lukenut niin voin sen perusteella uskoa että sinä kyllä selviät :hug: Tukea saat tarvittaessa täältäkin, varmasti on muita samassa tilanteessa olevia/olleita joilta sitten saa vertaistukea.

Onnea odotuksellesi :flower:
absa ja atso-poju 29+1

 

Teidän kaikkien tuki on ollut ihanaa! Kiitos kauheasti!! Olen tosi helpottunut nyt kun sain lopultakin päätettyy asian ja jopa kerrottuu miehelle. On jotenkin niin kevyt ja helppo olla =)
Kiitos vielä kerran ja oikein ihanaa odotusaikaa kaikille!!! :heart:

 

Onnellista odotusta! yhdyn täysin neiti-21 et terveet pienet pallerot on siunaus, yleensäkin lapset kun niitä saa.Itselläni oli tuskaa täynnä viime joulu -mut nyt onnellisesti kaikki. Lapset on kyllä parasta mitä elämä voi antaa. Toivotaan et se isäkin siit leppyis - älä anna hänen millään lailla lannistaa sua. Elämä on lahja ja äitinä sä suojelet pikkuistas ja taistelet hänen puolesta jos tarvis. :heart:

 

Ducky, toivon sinulle onnea odotukselle ja kaikkea hyvää. Rohkea päätös. :hug:

 

Ducky, toivon sinulle kaikkea hyvää ja onnellista odotusta sekä ihanaa elämää kolmisin lasten kanssa.
Alkuun voi olla raskasta mutta kyllä sinä selviät :hug:

 

Onnea ducky!
Oletko muuten miettinyt erilaisia kesäkoteja (esim. 2viikkoa maalla) esikoiselle ja myös lastenkesä ry:n tms. leirejä, joita järjestetään ympäri vuoden loma-aikoina. Ainakin oma äitini (yh) on saanut suuren avun näistä mahdollisuuksista meidän 4:n lapsen kanssa yksin ollessaan. Kesäisin on saanut useammankin viikon omaa aikaa ja kuopuksen synnyttyä vain kahdenkeskistä aikaa vauvan kanssa.
Paljon on henkireikiä sinun tilanteessasi oleville, joten uskon vakaasti, että tulette pärjäämään hyvin
:hug:

 

Kiitos tiedosta...toihan onkin hyvä idea. En olekaan tajunnut noita juttuja aikaisemmin. Ens kesänä tyttö onkin jo 5v niin ehkä jopa pärjäis jossain lomailemassa yksin ilman mua

 

Moi!

Olen vasta täyttänyt 19v ja olen raskausviikolla 18+3 ja lähettänyt helsinkiin lupapyynnön abortista ja käynyt ehkäsyneuvolassa. Olen ollut jo useamman viikon sitä mieltä etten ole valmis äidiksi. Haluan opiskella ja mennä töihin ja kasvattaa itseni aikuiseksi ensin ennen kuin kasvatan jotain muuta. Helppoa siitä abortista ei tule ja pelkään että kadun, mutta en voi enää pitkittää tätä asiaa. Pelkään myös sitä että jään sen lapsen kanssa yksin kokonaan. Minulla ei ole muita kuin poikaystäväni ja perheeni.. Poikaystävälläniki on enemmän ystäviä kuin minulla.. Riitoja on ollut ja paljon poikaystäväni kanssa ja haluan elää ja olla kahdesaan muutaman vuoden vielä hänen kanssaan ja itsekin kasvaa aikuiseksi ensin.

 

Pakko ton ylläolevan olla provo. Eihän kukaan järkevä ihminen pitkitä aborttia rv 19 |O

 

Mittumaaria mun kaveri aikoinaan teki abortin rv 20, joutu anomaan myös erikseen kirjeitse aborttia virallisesti, koska ns. abortintekoaika oli umpeutunu.. Piti olla tosi painavat perusteet jolla abortin sai tehdä vielä tuossa vaiheessa. Ja syy miksi meni noin myöhäseen oli mun kaverin kohdalla se, ettei hän tajunnu olevansa edes raskaana ja kun tajus, pitkitti hän sitä terkkarille menoaki vielä, joten pian oltiinki jo tuossa pisteessä ) ikävää, kuulemma aivan kauhea kokemus oli pakkosynnyttää se sairaalassa lääkkeillä , paino 500g eli en voi ees kuvitella mitä se on.. mutta kun oli pakko abortoida niin se oli pakko Toivottavasti sulle ei käy samoin AP

 

kuulemma aivan kauhea kokemus oli pakkosynnyttää se sairaalassa lääkkeillä , paino 500g eli en voi ees kuvitella mitä se on.. mutta kun oli pakko abortoida niin se oli pakko Toivottavasti sulle ei käy samoin AP

itse paatti abortista tuossavaiheessa, se oli paatos, ei pakko. silloin on turha valittaa etta oli rankka kokemus. tai turha ja turha, on kannettava se vastuu siita paatoksesta.

Tuntuu pahalta etta ihmiset abortoivat noin myohaisilla viikoilla terveita lapsia jotka ei muka vaan sovi elamantilanteeseen...
Itse olen synnyttanut rv 19 TOIVOTUN tyttovauvan (jolle laakari ei antanut elinmahdollisuuksia) ja voin sanoa etta juu, on aika helvetin rankkaa, eika sellasta pitaisi kenenkaan tehda vain sen vuoksi ettei se lapsi nyt just sovi elamaan...
Aina kun harrastaa seksia on riski raskauteen, oli ehkaisyna mika tahansa.

 

Jos on noin saakelin itsekäs että tekee abortin tuossa vaiheessa raskautta niin saakin olla vähän rankka kokemus :kieh:

Pitäis pöksyt jalassa tai ehkäisyn kunnossa! Jos ehkäisy pettää niin voi ottaa jälkiehkäisyn tai tehdä abortin raskauden ALUSSA,eikä tappaa lasta,joka muutaman viikon päästä jo selviäisi keskoshoidossa. Itsellä ei ole lapsettomuutta tms. eli ei ole mitään katkeraa tilitystä,veeituttaa vaan tommonen itsekkyys.