te joilla on vilkkaita lapsia (ilman diagnoosia tai diagnoosilla..)

["Neith"]

auttakees hitusen..

mun poika on vilkas, ja olen vähän huolissani että onko se enää normaalia (siis onko mulla jotenkin vääristyneet odotukset miten 4v pitäisi toimia vai onko ihan oikeasti jotain vialla..)

neuvolassa käytiin maanantaina ja siellä tät oli sitä mieltä että ei ole mitään ongelmaa missään, siis sen 30min perusteella minkä vietti pojan kanssa tehden tehtäviä..

tarhasta kuitenkin on esitetty pientä huolestumista ja siellä olenkin ollut palaverissa asiasta
pojan isän mielestä mitään ongelmaa ei ole, samoin kuin mun sukulaisten mielestä (vaikka aina pojan oltua siellä hoidossa muistavat kertoa kuinka vilkas ja menevä poika on)

eli kysymyksiä: kuinka pitkään tuollaisen 4v pitäisi kyetä keskittymään yhteen asiaan, ja onko normaalia että 4v poika ei tunnu keskittyvän oikein mihinkään puuhaan ilman että harhautuu n. 10min aikana tekemään 8 eri asiaa, härväämään, pyörimään ja tekemään kiellettyjä asioita (joista siis on juuri 30s aiemmin sanottu)

onko se normaalia että 4v lapsi ei kykene olemaan rauhallisesti uudessa paikassa, vaikka asiasta on puhuttu ja sovittu etukäteen, käyttäytyminen on käyty läpio ennen paikkaan menoa ja siellä paikassa lasta koitetaan pitää "kurissa ja järjestyksessä" ohjeistamalla ja muistuttamalla sii5tä miten pitikään toimia

 

["Neith"]

silloin kun poika on todella kiinnostunut jostain niin keskittyy mutta muuten tuntuu siltä että se ei vaan pysty olemaan aloillaan ja riekkumatta, jokin ihme tarve nyplätä ja rämplätä kaikkea, juoksennella, hyppiä, huitoa.. ja jotenkin kaiken pitäisi tapahtua nythetivälittömästi ja olla ohi muutamassa minuutissa tai sitten iskee taas tuo "ongelma" käytös..

 

[Keittiönoita]

Kuullostaa ihan normaalilta. Lapset ovat erilaisia. Yksi 4 v jaksaa istua pitkäänkin hiljaa paikoillaan ja toinen ei. Ei lapsessa tarvitse silti olla mitään vikaa ja vikaa voi olla siinäkin, joka istuu pitkään hiljaa paikallaan. 4-vuotiaat on yleensä varsin energisiä tapauksia.

Mä näkisin tuon sun kertomasi perusteella, että lapsi kyllä pystyy olemaan paikoillaan, mutta ei aina halua. Tylsyyden sietämistä voi kyllä opetella. Siis sitä, että ollaan vaan ilman mitään tekemistä. Mulla itselläni on poika, joka oli pienenä varsinainen Vaahteramäen Eemeli, mutta joka sitten jo teini-iässä oli rauhallisuuden perikuva.

 

["Neith"]

Kuullostaa ihan normaalilta. Lapset ovat erilaisia. Yksi 4 v jaksaa istua pitkäänkin hiljaa paikoillaan ja toinen ei. Ei lapsessa tarvitse silti olla mitään vikaa ja vikaa voi olla siinäkin, joka istuu pitkään hiljaa paikallaan. 4-vuotiaat on yleensä varsin energisiä tapauksia.

Mä näkisin tuon sun kertomasi perusteella, että lapsi kyllä pystyy olemaan paikoillaan, mutta ei aina halua. Tylsyyden sietämistä voi kyllä opetella. Siis sitä, että ollaan vaan ilman mitään tekemistä. Mulla itselläni on poika, joka oli pienenä varsinainen Vaahteramäen Eemeli, mutta joka sitten jo teini-iässä oli rauhallisuuden perikuva.

se vaan on aika turhauttavaa kun tuntuu ettei normaalit asiat suju ilman että menee riitelyksi : /
ja kyse ei nyt oikeasti ole siitä että olettaisin lapsen olevan paikoillaan tuntikaupalla, mutta edes muutaman minuutin.. tai että se keskittyisi tekeillä olevaan asiaan edes sen hetken..
mutta siis esimerkiksi unilaulun aikana se harhautuu useampaan otteeseen johonkin ihan muuhun, oli kyse jostain äänestä, liikkeestä tai ihan muuten vain alkaa höpöttämään, kieppumaan jne. huitoo jaloillaan/käsillään ikäänkuin ei vain osaisi olla aloillaan (tästä syystä mm tarhassa päiväunet ei onnistu juuri koskaan)

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="Neith";23706537]se vaan on aika turhauttavaa kun tuntuu ettei normaalit asiat suju ilman että menee riitelyksi : /
ja kyse ei nyt oikeasti ole siitä että olettaisin lapsen olevan paikoillaan tuntikaupalla, mutta edes muutaman minuutin.. tai että se keskittyisi tekeillä olevaan asiaan edes sen hetken..
mutta siis esimerkiksi unilaulun aikana se harhautuu useampaan otteeseen johonkin ihan muuhun, oli kyse jostain äänestä, liikkeestä tai ihan muuten vain alkaa höpöttämään, kieppumaan jne. huitoo jaloillaan/käsillään ikäänkuin ei vain osaisi olla aloillaan (tästä syystä mm tarhassa päiväunet ei onnistu juuri koskaan)[/QUOTE]

Sitä tylsyyden sietämistä voi harjoitella. Aluksi muutamia minuutteja kerrallaan istutte vaan paikassa, jossa on mahdollisimman vähän virikkeitä. Tai sitten vaikka ulkona kiven päällä tai puiston penkillä ja pyydät lasta katselemaan ympärilleen ja kertomaan, mitä näkee. Kertomaan näkemänsä perusteella, mitä voisi tehdä, jos ei tarvitsisi istua paikallaan. Harjoitella sitä, että asiat ja tekemisen mahdollisuudet eivät katoa, vaikkei juuri samantien pääsisikään niitä tekemään. Keksi tästä joku leikki, jotta lapsi suostuu lähtemään siihen mukaan. Älä siis sano lapselle, että nyt opetellaan olemaan paikoillaan vaan esimerkiksi että leikitääs sellaista, että meillä on housunpehva liimattu pikaliimalla tähän penkkiin ja apua tulee viiden minuutin päästä. Tai jotain vastaavaa.

 

["Neith"]

Sitä tylsyyden sietämistä voi harjoitella. Aluksi muutamia minuutteja kerrallaan istutte vaan paikassa, jossa on mahdollisimman vähän virikkeitä. Tai sitten vaikka ulkona kiven päällä tai puiston penkillä ja pyydät lasta katselemaan ympärilleen ja kertomaan, mitä näkee. Kertomaan näkemänsä perusteella, mitä voisi tehdä, jos ei tarvitsisi istua paikallaan. Harjoitella sitä, että asiat ja tekemisen mahdollisuudet eivät katoa, vaikkei juuri samantien pääsisikään niitä tekemään. Keksi tästä joku leikki, jotta lapsi suostuu lähtemään siihen mukaan. Älä siis sano lapselle, että nyt opetellaan olemaan paikoillaan vaan esimerkiksi että leikitääs sellaista, että meillä on housunpehva liimattu pikaliimalla tähän penkkiin ja apua tulee viiden minuutin päästä. Tai jotain vastaavaa.

täytyy harjoitella
ehkä mulla vain on liian korkeat odotukset siitä että miten pitäisi olla, johtuen siitä millaisia lapsia on lähipiirissä ja noin yleisesti

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="Neith";23706724]täytyy harjoitella
ehkä mulla vain on liian korkeat odotukset siitä että miten pitäisi olla, johtuen siitä millaisia lapsia on lähipiirissä ja noin yleisesti[/QUOTE]
Jos mulla toi kuopus olisi ollut esikoinen, olisi jäänyt ainoaksi lapseksi Esikoinen oli ihan toisenlainen pienenä, rauhallinen ja keskittyi piiiiiitkiä aikoja kaikenlaisiin asioihin. Oli muutenkin enemmän tarkkailija- kuin tekijäluonne.

Ei kannata verrata omia lapsia muiden lapsiin, mutta kannattaa koittaa tehdä asialle jotain. 4-vuotiaasta on vielä hyvin vaikea päätellä, onko jossain vikaa vai ei. Ja koska poikasi kuitenkin halutessaan jaksaa keskittyä, niin tuskin on kyse mistään keskittymiskyvyn puutteestakaan. Koulun alkuun on vielä muutama vuosi ja sitä ennen pitäisi oppia olemaan paikallaan, vaikka olisi tylsääkin. Ja juuri sitä varten kannattaa harjoitella tylsyyden sietämistä.

 

["Horuksen silmä"]

Ei kannata verrata omia lapsia muiden lapsiin, mutta kannattaa koittaa tehdä asialle jotain. 4-vuotiaasta on vielä hyvin vaikea päätellä, onko jossain vikaa vai ei. Ja koska poikasi kuitenkin halutessaan jaksaa keskittyä, niin tuskin on kyse mistään keskittymiskyvyn puutteestakaan. Koulun alkuun on vielä muutama vuosi ja sitä ennen pitäisi oppia olemaan paikallaan, vaikka olisi tylsääkin. Ja juuri sitä varten kannattaa harjoitella tylsyyden sietämistä.

Toisaalta jotkut ylivilkkaat ja keskittymishäiriöiset lapsetkin kykenevät keskittymään halutessaan asioihin jos asiat on sellaisia että ne kiinnostavat heitä.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="Horuksen silmä";23706869]Toisaalta jotkut ylivilkkaat ja keskittymishäiriöiset lapsetkin kykenevät keskittymään halutessaan asioihin jos asiat on sellaisia että ne kiinnostavat heitä.[/QUOTE]
Toi on ihan totta, mutta 4-vuotiaasta on vielä vaikea sanoa, onko kyse jostain häiriöstä vai ei. Vilkkaus voi kuulua ihan vaan lapsen luonteeseen ja ikään.

 

["Neith"]

Jos mulla toi kuopus olisi ollut esikoinen, olisi jäänyt ainoaksi lapseksi Esikoinen oli ihan toisenlainen pienenä, rauhallinen ja keskittyi piiiiiitkiä aikoja kaikenlaisiin asioihin. Oli muutenkin enemmän tarkkailija- kuin tekijäluonne.

Ei kannata verrata omia lapsia muiden lapsiin, mutta kannattaa koittaa tehdä asialle jotain. 4-vuotiaasta on vielä hyvin vaikea päätellä, onko jossain vikaa vai ei. Ja koska poikasi kuitenkin halutessaan jaksaa keskittyä, niin tuskin on kyse mistään keskittymiskyvyn puutteestakaan. Koulun alkuun on vielä muutama vuosi ja sitä ennen pitäisi oppia olemaan paikallaan, vaikka olisi tylsääkin. Ja juuri sitä varten kannattaa harjoitella tylsyyden sietämistä.

meillä on aika paljon harjoiteltavaa, koska tuo käytös vaikuttaa myös kaverisuhteisiin tarhassa, ja siihen että miten paljon tehdään mitäkin asioita : /
mutta ehkä se siitä sumpliutuu, kun nimenomaan siksi murehdn tästä nyt ettei se vaikuta sitten kun koulu alkaa ja pitäisi osata istua rauhassa, olla riekkumatta ja tehdä myös niitä asioita jotka ei ole suuren kiinnostuksen kohteena..
moni hyvinkin yksinkertainen asia tuntuu hyvin haastavalta, lapsen mukaan ottaminen arjen askareisiin hitusen vaikealta ja mihinkään julkiseen/viralliseen paikkaan meno liki mahdottomalta.. (puhumattakaan siitä lomasta mikä on tulossa..)
mutta harjoitellaan ja koitetaan keksiä keinoja purkaa tuota menemisen tarvetta jotta malttaisi sitten keskittyä kun on tarvetta

 

["harmaa"]

Mitä nyt tätä palstaa on seurannu, niin niiden perusteella sä olet aiak pitkälti itse aiheuttanut mm. kaiken.
On muka kuria, mut sit kuitenki eletään ku pellossa.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="Neith";23706887]meillä on aika paljon harjoiteltavaa, koska tuo käytös vaikuttaa myös kaverisuhteisiin tarhassa, ja siihen että miten paljon tehdään mitäkin asioita : /
mutta ehkä se siitä sumpliutuu, kun nimenomaan siksi murehdn tästä nyt ettei se vaikuta sitten kun koulu alkaa ja pitäisi osata istua rauhassa, olla riekkumatta ja tehdä myös niitä asioita jotka ei ole suuren kiinnostuksen kohteena..
moni hyvinkin yksinkertainen asia tuntuu hyvin haastavalta, lapsen mukaan ottaminen arjen askareisiin hitusen vaikealta ja mihinkään julkiseen/viralliseen paikkaan meno liki mahdottomalta.. (puhumattakaan siitä lomasta mikä on tulossa..)
mutta harjoitellaan ja koitetaan keksiä keinoja purkaa tuota menemisen tarvetta jotta malttaisi sitten keskittyä kun on tarvetta[/QUOTE]
Ellen ihan väärin muista - äläkä nyt loukkaannu - niin juuri sun lapsellasi on hurja määrä leluja. Vilkkaan lapsen on välillä hyvä olla ilman jatkuvaa viriketulvaa, koska se viriketulva ruokkii vilkkautta. Siksi ehdotin harjoittelemaan tylsyyden sietämistä paikassa, jossa virikkeitä on vähän. Kannattaa muuten aina, kun on edessä tilanne, missä pitäisi yrittää olla rauhassa, pyrkiä olemaan jo hyvissä ajoin ennen sitä ilman viriketulvaa. Esim telkkari kiinni jo tuntia ennen nukkumaanmenoa. Ei äksönleikkejä juuri ennen nukkumaanmenoa. Tietäähän sen itsekin, millaista on yrittää nukahtaa, jos päässä pyörii miljoona asiaa.

 

["Horuksen silmä"]

Toi on ihan totta, mutta 4-vuotiaasta on vielä vaikea sanoa, onko kyse jostain häiriöstä vai ei. Vilkkaus voi kuulua ihan vaan lapsen luonteeseen ja ikään.

Totta. Alle kouluikäsistä lapsista ei edes kovin hanakasti aleta tutkimaan asiaa.
Onko apn suvussa tai mihen suvussa adhd/add lapsia tai aikuisia? Jos vastaus on myönteinen voi karkeasti jo alkaa miettiä että lapsellakin kenties on jonkin sorttista ylivilkkautta.

 

["Tiina"]

[QUOTE="Neith";23706458]auttakees hitusen..

mun poika on vilkas, ja olen vähän huolissani että onko se enää normaalia (siis onko mulla jotenkin vääristyneet odotukset miten 4v pitäisi toimia vai onko ihan oikeasti jotain vialla..)

neuvolassa käytiin maanantaina ja siellä tät oli sitä mieltä että ei ole mitään ongelmaa missään, siis sen 30min perusteella minkä vietti pojan kanssa tehden tehtäviä..

tarhasta kuitenkin on esitetty pientä huolestumista ja siellä olenkin ollut palaverissa asiasta
pojan isän mielestä mitään ongelmaa ei ole, samoin kuin mun sukulaisten mielestä (vaikka aina pojan oltua siellä hoidossa muistavat kertoa kuinka vilkas ja menevä poika on)

eli kysymyksiä: kuinka pitkään tuollaisen 4v pitäisi kyetä keskittymään yhteen asiaan, ja onko normaalia että 4v poika ei tunnu keskittyvän oikein mihinkään puuhaan ilman että harhautuu n. 10min aikana tekemään 8 eri asiaa, härväämään, pyörimään ja tekemään kiellettyjä asioita (joista siis on juuri 30s aiemmin sanottu)

onko se normaalia että 4v lapsi ei kykene olemaan rauhallisesti uudessa paikassa, vaikka asiasta on puhuttu ja sovittu etukäteen, käyttäytyminen on käyty läpio ennen paikkaan menoa ja siellä paikassa lasta koitetaan pitää "kurissa ja järjestyksessä" ohjeistamalla ja muistuttamalla sii5tä miten pitikään toimia[/QUOTE]

Ihan yleisesti, jos perheessä on useita "ylivilkkaita" lapsia, niin kehottaisin perehtymään ruokavalioon. Syökö lapset paljon makeaa tms. höpöä? En siis tarkoita, että ap:n tapauksessa olisi näin, mutta empiirisen tutkimuksen mukaan jotkut ylivilkkaat lapset ovat niiden perheiden lapsia, joissa ruokavalio on päinprinkkalaa.

 

[Prinsessa Lillipiin äiti]

Mulla on hyvin samanlainen tyttö 3 v 8 kk, ja luulen, että hänellä kyllä on jos ei jokin ylivilkkaushäiriö niin ihan siltä rajalta. 4-vuotiaana vasta arvioidaan tarkemmin.

Meillä vain erona se, että meidän tyttö on niin ujo, että vieraissa paikoissa ja vieraiden ihmisten seurassa hän käyttäytyy aina paljon paremmin, muiden mielestä tosi rauhallisesti, koska on niin "paniikissa" ettei tee oikein mitään. Kotona ja tutuissa ympäristöissä saan jatkuvasti hakea, nostaa, kanniskella pois kielletyistä paikoista, jäähyistä ei ole apua eikä oikein mistään. En myöskään saa sidottua tyttöä mihinkään sallittuun hommaan, koska hän ei pysty keskittymään mihinkään 30 sek kauempaa, ei halua kuunnella satuja tms. Joskus oon ihan loppu, mutta yrittää täytyy, ei voi mitään. Jospa tää tästä joskus helpottaa.

Ylivilkkaus voi johtua myös uniongelmista, aivoista väsynyt lapsi on ylivilkas. Esim. uniapneasta.

 

["Neith"]

Ellen ihan väärin muista - äläkä nyt loukkaannu - niin juuri sun lapsellasi on hurja määrä leluja. Vilkkaan lapsen on välillä hyvä olla ilman jatkuvaa viriketulvaa, koska se viriketulva ruokkii vilkkautta. Siksi ehdotin harjoittelemaan tylsyyden sietämistä paikassa, jossa virikkeitä on vähän. Kannattaa muuten aina, kun on edessä tilanne, missä pitäisi yrittää olla rauhassa, pyrkiä olemaan jo hyvissä ajoin ennen sitä ilman viriketulvaa. Esim telkkari kiinni jo tuntia ennen nukkumaanmenoa. Ei äksönleikkejä juuri ennen nukkumaanmenoa. Tietäähän sen itsekin, millaista on yrittää nukahtaa, jos päässä pyörii miljoona asiaa.

leluja on karsittu, samoin on otettu käyttöön se vain yksi leikki kerrallaan esillä, eli leluja ei vain levitetä ja ne millä ei leikitä on kaapissa laatikoissa.
telkkaria ei saa katsella iltaisin, mutta koitetaan vielä vähentää noita ja harjoitella sitä rauhassa olemista..

 

["Neith"]

[QUOTE="Horuksen silmä";23706930]Totta. Alle kouluikäsistä lapsista ei edes kovin hanakasti aleta tutkimaan asiaa.
Onko apn suvussa tai mihen suvussa adhd/add lapsia tai aikuisia? Jos vastaus on myönteinen voi karkeasti jo alkaa miettiä että lapsellakin kenties on jonkin sorttista ylivilkkautta.[/QUOTE]

no minä ja mun veli ollaan oltu melkoisia vipeltäjiä, veli on edelleen melko levoton tapaus.. mutta mitään diagnooseja ei ole ollut

 

["Neith"]

Mulla on hyvin samanlainen tyttö 3 v 8 kk, ja luulen, että hänellä kyllä on jos ei jokin ylivilkkaushäiriö niin ihan siltä rajalta. 4-vuotiaana vasta arvioidaan tarkemmin.

Meillä vain erona se, että meidän tyttö on niin ujo, että vieraissa paikoissa ja vieraiden ihmisten seurassa hän käyttäytyy aina paljon paremmin, muiden mielestä tosi rauhallisesti, koska on niin "paniikissa" ettei tee oikein mitään. Kotona ja tutuissa ympäristöissä saan jatkuvasti hakea, nostaa, kanniskella pois kielletyistä paikoista, jäähyistä ei ole apua eikä oikein mistään. En myöskään saa sidottua tyttöä mihinkään sallittuun hommaan, koska hän ei pysty keskittymään mihinkään 30 sek kauempaa, ei halua kuunnella satuja tms. Joskus oon ihan loppu, mutta yrittää täytyy, ei voi mitään. Jospa tää tästä joskus helpottaa.

Ylivilkkaus voi johtua myös uniongelmista, aivoista väsynyt lapsi on ylivilkas. Esim. uniapneasta.

meillä nukkuminen vaikuttaa ihan suoraan siihen miten päivä menee, mutta ongelma on siinä että päivän aikana tapahtuneet kurjat jutut, konfliktit jne tulevat uniin jolloin lapsi nukkuu huonosti ja seuraava päivä on täynnä niitä ongelma tilanteita, eli ikävä noidankehä : /
vaihtelee kyllä, 3v asti nukkui todella huonosti öisin heräillen, sen jälkeen valtaosa öistä menee ilman itkuja ja heräilyjä mutta niitäkin on.. pojalla erittäin vilkas ja laaja mielikuvitus joka vaikuttaa sitten uniin. vähän ennen 3v synttäreitä oli muutaman kuukauden jakso kun oli liki joka yö useampi pitkäkestoinen (30min-1,5tuntia) kauhukohtaus tai vastaava, siis hysteeristä suoraa huutoa josta ei rauhottunut, ei herännyt jne. ne meni sitten ajan kanssa ohi ja mitään syytä niille ei löytynyt

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="Neith";23707052]leluja on karsittu, samoin on otettu käyttöön se vain yksi leikki kerrallaan esillä, eli leluja ei vain levitetä ja ne millä ei leikitä on kaapissa laatikoissa.
telkkaria ei saa katsella iltaisin, mutta koitetaan vielä vähentää noita ja harjoitella sitä rauhassa olemista..[/QUOTE]
Tuosta sen verran, että lapsen luovuutta ei kuitenkaan pidä tyrehdyttää ohjaamalla lasta leikkimään jonkin tietyn mallin mukaan. Tarkoitan sitä, että legopalikat voivat olla lapsen leikissä pehmolelujen ruokaa tai pehmolelut jättiläisiä, jotka käyvät legokaupungin kimppuun. Lapsen leikki ja mitä siihen leikkiin kuuluu, voivat olla jotain ihan muuta kuin miten aikuinen sen leikin näkee.

 

["harmaa"]

[QUOTE="Neith";23706887]meillä on aika paljon harjoiteltavaa, koska tuo käytös vaikuttaa myös kaverisuhteisiin tarhassa, ja siihen että miten paljon tehdään mitäkin asioita : /
mutta ehkä se siitä sumpliutuu, kun nimenomaan siksi murehdn tästä nyt ettei se vaikuta sitten kun koulu alkaa ja pitäisi osata istua rauhassa, olla riekkumatta ja tehdä myös niitä asioita jotka ei ole suuren kiinnostuksen kohteena..
moni hyvinkin yksinkertainen asia tuntuu hyvin haastavalta, lapsen mukaan ottaminen arjen askareisiin hitusen vaikealta ja mihinkään julkiseen/viralliseen paikkaan meno liki mahdottomalta.. (puhumattakaan siitä lomasta mikä on tulossa..)
mutta harjoitellaan ja koitetaan keksiä keinoja purkaa tuota menemisen tarvetta jotta malttaisi sitten keskittyä kun on tarvetta[/QUOTE]

Te "ruokitte" sitä vilkkautta sillä hirveällä lelu/tavara määrällä mikä teil on.
Kukapa siinä vois tai edes haluis keskittyä.

Ja selvät säännöt pitää olla, säännöt jotka sit koskee kaikkia.Eikä pidä pitää pientä ihmistä ikäistään vanhempana..savanna voi hoitaa sen homman ihan keskenään.

Perheneuvolasta voi pyytää apua ja neuvoja kasvatukseen.

 

[epäily]

Meidän pian 4-vuotias on meistä vanhemmista + päiväkodista ylivilkas, neuvolasta normaali lapsi. Kumpikohan taho katsoo tuota säheltämistä enemmän, pk vaiko neuvola..??? :O

Poika siis juoksee kaikkialle, koko ajan lällättää/laulee/ääntelee/ähisee/vääntelee sanoja. Naurattaisi jossei ärsyttäisi, hän ei ole siis hetkeäkään hiljaa. Omien touhujen "ohjaus" puuttuu kokonaan, jokainen ulkoa kuuluva ääni keskeyttää (vaivoin aloitetun) leikin ja poika päätyy harhailemaan ikkunalle ja pitämään sitä hyminäänsä. Siitä sitten alkaa hyppimään, kiljahtelemaan jne. Leikkiminen muiden kanssa on mahdotonta, poika ei tunnu käsittävän miten toisten kanssa ollaan (eikä ole kiinnostunutkaan). Keskittyy hyvin lastenohjelmiin (tosin pyörii sohvalle jonkin verran ja pureskelee lelua...) sekä kirjoihin, jaksaa kuunnella pitkiäkin satuja ja vaikka harhautuisi leikkimään tilanteesta, muistaa kysyttäessä tarinankulusta paljon. Muisti hyvä, mutta keskittyminen ja ohjeiden kuunteleminen heikkoa: pyydän lasta viemään lautasensa tiskipöydälle, tämä pysähtyy keskelle keittiötä ja lähtee lautasen kanssa huoneeseensa, kunnes muistutan mitä oli tekemässä. "Ei saa juosta keittiössä" toistetaan päivittäin ainakin viidesti, ei mitään vaikutusta koska ei ns. mene päähän.

Menee aikaisin nukkumaan ja nukkuu hyvin, mutta päiväunille ei ole nukahtanut vauvaiän jälkeen. Selkeästi kaipaisi lepoa mutta ei osaa rauhoittua. Päiväkodissa hänet siirretään usein toiseen huoneeseen sillä häiritsee muiden lepoa. Koko ajan pureskelisi kynsiään, vääntelisi naamaansa, hyppisi. Puheesta ei tule loppua, aina pitää huutaa muiden päälle ja kertoa oma mielipiteensä silloinkin, kun kukaan ei kysynyt. Helvetti että ärsyttää joskus.

 

["harmaa"]

[QUOTE="Neith";23707102]meillä nukkuminen vaikuttaa ihan suoraan siihen miten päivä menee, mutta ongelma on siinä että päivän aikana tapahtuneet kurjat jutut, konfliktit jne tulevat uniin jolloin lapsi nukkuu huonosti ja seuraava päivä on täynnä niitä ongelma tilanteita, eli ikävä noidankehä : /
vaihtelee kyllä, 3v asti nukkui todella huonosti öisin heräillen, sen jälkeen valtaosa öistä menee ilman itkuja ja heräilyjä mutta niitäkin on.. pojalla erittäin vilkas ja laaja mielikuvitus joka vaikuttaa sitten uniin. vähän ennen 3v synttäreitä oli muutaman kuukauden jakso kun oli liki joka yö useampi pitkäkestoinen (30min-1,5tuntia) kauhukohtaus tai vastaava, siis hysteeristä suoraa huutoa josta ei rauhottunut, ei herännyt jne. ne meni sitten ajan kanssa ohi ja mitään syytä niille ei löytynyt[/QUOTE]

Kauhukohtausket johtuu liiallisesta väsymyksestä ja stressistä.
Ruokavaliollakin on merkitystä.

Telkkarin töllöttäminen ei kans tee hirmisen hyvää noille kohtauksille, ihan omasta kokemuksesta voin sanoa.

 

[pikkupiikkis harmaana]

mun tyttö on vilkas, ja olin vähän huolissani että onko se enää normaalia, kun oli 3- 4v.

neuvolassa oltiin sitä mieltä, että ei ole mitään ongelmaa missään, eikä päiväkodissakaan oltu kovin huolissaan.

musta tuntui kuitenkin että jotain on vialla, oli kummaa häslinkiä, pyörimistä jne.

Meillä "vika" olikin näkeminen, eli oli valtavan likinäköinen, käyttäytyminen parani silmälasien myös tosi paljon...

 

["Neith"]

Meidän pian 4-vuotias on meistä vanhemmista + päiväkodista ylivilkas, neuvolasta normaali lapsi. Kumpikohan taho katsoo tuota säheltämistä enemmän, pk vaiko neuvola..??? :O

Poika siis juoksee kaikkialle, koko ajan lällättää/laulee/ääntelee/ähisee/vääntelee sanoja. Naurattaisi jossei ärsyttäisi, hän ei ole siis hetkeäkään hiljaa. Omien touhujen "ohjaus" puuttuu kokonaan, jokainen ulkoa kuuluva ääni keskeyttää (vaivoin aloitetun) leikin ja poika päätyy harhailemaan ikkunalle ja pitämään sitä hyminäänsä. Siitä sitten alkaa hyppimään, kiljahtelemaan jne. Leikkiminen muiden kanssa on mahdotonta, poika ei tunnu käsittävän miten toisten kanssa ollaan (eikä ole kiinnostunutkaan). Keskittyy hyvin lastenohjelmiin (tosin pyörii sohvalle jonkin verran ja pureskelee lelua...) sekä kirjoihin, jaksaa kuunnella pitkiäkin satuja ja vaikka harhautuisi leikkimään tilanteesta, muistaa kysyttäessä tarinankulusta paljon. Muisti hyvä, mutta keskittyminen ja ohjeiden kuunteleminen heikkoa: pyydän lasta viemään lautasensa tiskipöydälle, tämä pysähtyy keskelle keittiötä ja lähtee lautasen kanssa huoneeseensa, kunnes muistutan mitä oli tekemässä. "Ei saa juosta keittiössä" toistetaan päivittäin ainakin viidesti, ei mitään vaikutusta koska ei ns. mene päähän.

Menee aikaisin nukkumaan ja nukkuu hyvin, mutta päiväunille ei ole nukahtanut vauvaiän jälkeen. Selkeästi kaipaisi lepoa mutta ei osaa rauhoittua. Päiväkodissa hänet siirretään usein toiseen huoneeseen sillä häiritsee muiden lepoa. Koko ajan pureskelisi kynsiään, vääntelisi naamaansa, hyppisi. Puheesta ei tule loppua, aina pitää huutaa muiden päälle ja kertoa oma mielipiteensä silloinkin, kun kukaan ei kysynyt. Helvetti että ärsyttää joskus.

kuullostaa niin kovin tutulta.. meillä on ihan tuota samaa : /

 

["vieras"]

Yksi juttu: pojat (ja vilkkaat tytötkin) tarvitsevat puuhaa, puuhaa ja puuhaa. Mun mielestä (ja olen opettaja muuten) on ihan turhaa odottaa kaikilta lapsilta samanlaista käytöstä kuin kaikkein rauhallisimmilta. Mielestäni esim. koulu ja päiväkoti usein sorsivat juuri vilkkaita lapsia. Sosiaalisesti lahjakkaat vilkkaat pärjäävät, mutta sosiaalisesti heikommat vilkkaat leimataan "häiriköiksi" tai "adhd-lapsiksi" tai muuten vain hankaliksi..
Siispä parempi olisi, jos ymmärrettäisiin, että osa lapsista tarvitsee oikeasti järkevää tekemistä lähes koko ajan. Esim. luontopäiväkoteja saisi olla enemmän. Mielestäni jo koulu- ja päiväkotiympäristö ei ole hyväksi kaikille lapsille. Tarkoitan siis esim. asfalttipihoja, aikuisen valitsemia leluja ja ulkoleikkipaikkoja (aina ne samat keinut, hiekkikset ja kiipeilytelineet) ja joskus järjettömiä sääntöjä (ei keppejä, ei juoksua, ei liukumäessä kahdestaan junana, ei sitä ei tätä..) ym.