Toggle sidebar

Kuuluuko seksi mielestänne _aina_ parisuhteeseen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lespiri
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
lespiri

lespiri

Jäsen
24.04.2011
47
0
6
Aiheesta ollaan keskusteltu niin tuttavien kuin ystävienkin kanssa, mutta täällä se luonnollisesti tavoittaa suuremman yleisön ja saa ehkä vähän laajemman näkökulman asiaan. Itse tunnen ehkä yllättävänkin monta (nais-)henkilöä, joiden mielestä seksin ei välttämättä tarvitse kuulua parisuhteeseen ollenkaan tai jos sitä olisikin niin noin kerran kuukaudessa. Mainittakoon heidän olevan etäsuhteissa ja heistä tuon etäsuhteen aikana käytössä olleen käytännön tulisi luonnollisesti jatkua vielä yhdessäasuttaessakin.

Vaikka tuo seksittömyys tai kerran kuukaudessa vaan kuulostikin aluksi minusta aika vieraalta, niin kai siinä on järkeäkin. Mikäli etäsuhteen kumpikin osapuoli pysyy uskollisena ja heiluttelee peittoa todella harvoin, niin miksei se onnistuisi yhdessäasuessakin. Ainut mitä olen tuossa miettinyt on motiivi moiselle toiminnalle.:D

Mitä mieltä te olette? Kuuluuko seksi mielestänne aina parisuhteeseen ja jos ei kuulu, niin minkälaiseen suhteeseen se ei välttämättä kuuluisi? Vai tarvitseeko edes olla mitään erikoismainintaa jos ette pidä käytäntöä mitenkään poikkeavana.
 
Minulle - ja miehelleni myös - seksi kuuluu kyllä parisuhteeseen ja olen joskus myös miettinyt, miten voisi olla, ettei kuulu. Minulle seksi on se, joka määrittelee suhteen parisuhteeksi.

Mutta olen myös miettinyt, että jos tässä yhdessä vanhetaan, ja joskus vaikkapa halut vähenevät molemmilla tai vaikka edes toisella, tai tulee sairauksia tai jotakin muuta...? Sitten varmaankin haluan/osaan määritellä parisuhteen toisin?
 
Mielummin olisin parisuhteessa ilman seksiä mutta hellyyttä esim halailua pussailua ja toisen kainalossa oleilua kun että olisi seksiä mutta ei muuta läheisyyttä.
 
Miun mielestä sekä hellyys että seksi kuuluu parisuhteeseen,ilman olisi vaikeaa olla.Miusta seksi on yksi elämän iloista parisuhteessa.:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja lespiri:
Mitä mieltä te olette? Kuuluuko seksi mielestänne aina parisuhteeseen ja jos ei kuulu, niin minkälaiseen suhteeseen se ei välttämättä kuuluisi? Vai tarvitseeko edes olla mitään erikoismainintaa jos ette pidä käytäntöä mitenkään poikkeavana.
Click to expand...

No jos molemmille osapuolille seksittömyys sopii, niin voihan kai sitä seksittömiäkin parisuhteita olla. Rohkenen kuitenkin epäillä, että harva pystyy olemaan selibaatissa jatkuvasti.. Minusta parisuhteen pitäisi kantaa pidemmät seksittömyyskaudet, joita voi elämän varrella tulla ilman, että toista "patistaa" seksiin jatkuvasti, mikä viimeistään syö toisen halut.

Mutta kyllä hyvään parisuhteeseen seksiä yleensä kuuluu. Määrä voi sitten olla kerta kuussa tai kerta päivässä, sen määrittelee sitten itse henkilöt ja heidän halunsa.
 
Kyllä rakkaussuhde on aina rakkaussuhde, vaikka seksiä ei syystä tai toisesta olisikaan kuin ehkä joskus (ikä, sairaudet). Silloin se taantuu ystävyysuhteeksi, jos muuten huvittaa, mutta oman kumppanin kanssa enää ei.
 
Mä voisin elää ihan vain pelkällä hellyydellä ja ystävyydellä, ilman seksiä.
Mies ei voinu ja siks se lähtikin pois.

Siis mä pidän seksistä ja olen aika hurjakin sen suhteen, mutta meidän uusperheessä mahdollisuudet harrastaa sitä touhua oli aika rajalliset ja lopulta se meni riitelyksi asiasta.

Lopulta tunnelma oli tosi painostava. Mä olisin ollut valmis odottamaan sopivampaa aikaa, mutta mies muisti ilmoittaa, että on niitä muitakin naisia olemassa.
Mä en halua olla mikään pelkkä reikä eli tuo loukkas mua kamalasti.

Ja mulle odottaminen ei olisi ollut tosiaankaan vaikeeta, arvostan seksiä enemmän ystävyyttä.

No, meillä ei mennyt ajatukset yksiin :)

Ja edelleenkin arvosta ystävyyttä ja hyvää oloa enemmän kuin seksiä ja siksi vietänkin loppuelämäni ilman miestä. Ehkä joitain hoitoja vois välillä harkita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Itch:
Yksipuolisella päätöksellä ei asiaa tulisi ainakaan ratkaista. Tosin kummasti näin käytännössä tapahtuu.
Click to expand...

Moisesta ei ole kokemusta, mutta toisaalta kyllä ymmärrän miksi noin tapahtuu. Harvoin ne molempien halut ihan samaa tahtia menevät. Moni kumppani on varmasti oikeasti pahoillaan rakkaansa puolesta jos ei jostain syystä enää tahdo tai kykene harrastamaan seksiä. En tiedä.. Minusta ainakin tuntuisi enemmän pahalta se ajatus, että toisen täytyisi pakottaa itsensä harrastamaan seksiä kumppaniaan varten. Vaikea tilanne.: /
 
Voi olla, että on aikoja, jolloin toinen osapuoli ei halua tai ei pysty seksiin ja mielestäni toisen pitäisi kestää sitä kohtuullisen ajan (kuukausia tai kenties vuosi parikin), mutta pysyvänä olotilana seksi kuuluu parisuhteeseen ja sen puute voi päättää suhteen tai toiselle pitäisi antaa mahdollisuus saada seksiä parisuhteen ulkopuolelta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja lespiri:
Minusta ainakin tuntuisi enemmän pahalta se ajatus, että toisen täytyisi pakottaa itsensä harrastamaan seksiä kumppaniaan varten. Vaikea tilanne.: /
Click to expand...


Toisaalta, jos se ei pahalta tunnu (kipuja tms.), niin misksi seksiä ei voisi antaa toisen mieliksi. Teemmehän me paljon muutakin, mikä ei juuri sillähetkellä huvita, mutta teeme, koska toinen siitä tykkää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja piina:
Voi olla, että on aikoja, jolloin toinen osapuoli ei halua tai ei pysty seksiin ja mielestäni toisen pitäisi kestää sitä kohtuullisen ajan (kuukausia tai kenties vuosi parikin), mutta pysyvänä olotilana seksi kuuluu parisuhteeseen ja sen puute voi päättää suhteen tai toiselle pitäisi antaa mahdollisuus saada seksiä parisuhteen ulkopuolelta.
Click to expand...

Tuo on jotenkin niin ällöttävä ajatuskin. Tuo esineellistää seksin ja varsinkin sen seksin, mitä parisuhteessa on tullut luottamuksesta ja rakkaudesta esille. Jos toinen haluaisi vain "kylmää" seksiä parisuhteen ulkopuolelta, niin eikös se vähän tarkoita sitä, että tarkoitus on vain tyydyttää oma tarve? Tuo jos joku vähentäisi sen ei-haluavan/ei-pystyvän seksiä entisestään, kun parisuhteen seksi tuleekin vain tarpeiden tyydyttämiseksi...
 
Alkuperäinen kirjoittaja piina:
Toisaalta, jos se ei pahalta tunnu (kipuja tms.), niin misksi seksiä ei voisi antaa toisen mieliksi. Teemmehän me paljon muutakin, mikä ei juuri sillähetkellä huvita, mutta teeme, koska toinen siitä tykkää.
Click to expand...

Minä en kyllä suostuisi.|O Jossain hyvin poikkeustapauksissa saattaisin ymmärtää, mutten todellakaan jatkuvana käytäntönä. Eikä kaikista vähiten minua moisessa ihmetyttäisi kumppani, joka suostuisi kyseisellä tavalla vain käyttämään rakastamaansa ihmistä hyväkseen..
 
Alkuperäinen kirjoittaja piina:
Toisaalta, jos se ei pahalta tunnu (kipuja tms.), niin misksi seksiä ei voisi antaa toisen mieliksi. Teemmehän me paljon muutakin, mikä ei juuri sillähetkellä huvita, mutta teeme, koska toinen siitä tykkää.
Click to expand...

Mä olisin surullinen jos mies olisi valmis aina seksiin, vaikka tietäisi etten ole halukas. Itse en voisi kuvitellakaan esimerkiksi harrastavani seksiä hänen kanssaan, jos hän olisi sillä tuulella ettei häntä huvita. Mitäs hauskaa siinä on? Mieluummin odottaa sitä, että kumpikin aidosti tahtoo.

Mielestäni parisuhteessa täytyy olla rehellinen ja kertoa aidosti mitä tuntee, se ei ole suhde eikä mikään jos toinen esittää haluttomana ollessaan halukasta ja se vieläpä menee läpi miehelle ihan tuosta vaan ja hän suostuu seksiin.

Mielestäni suhteen täytyy olla sellainen, missä voi kertoa aivan kaiken toiselle ensisijaisesti. Nimenomaan sille omalle rakkaalle. Aivan kamalaa jos esittäisi toiselle , että seksi kiinnostaa jos se ei kiinnosta ja toinen ei huomaisi, että esität. Aivan kamalaa myös sekin, että jos toinenkin tietää, ettei toista kiinnosta, niin hän vaan ryhtyy seksiin. Mielestäni kuulostaa hyvin kieroutuneelle kumpikin vaihtoehto.
 
[QUOTE="Vieras";23646214]Mä voisin elää ihan vain pelkällä hellyydellä ja ystävyydellä, ilman seksiä.
Mies ei voinu ja siks se lähtikin pois.

Siis mä pidän seksistä ja olen aika hurjakin sen suhteen, mutta meidän uusperheessä mahdollisuudet harrastaa sitä touhua oli aika rajalliset ja lopulta se meni riitelyksi asiasta.

Lopulta tunnelma oli tosi painostava. Mä olisin ollut valmis odottamaan sopivampaa aikaa, mutta mies muisti ilmoittaa, että on niitä muitakin naisia olemassa.
Mä en halua olla mikään pelkkä reikä eli tuo loukkas mua kamalasti.

Ja mulle odottaminen ei olisi ollut tosiaankaan vaikeeta, arvostan seksiä enemmän ystävyyttä.

No, meillä ei mennyt ajatukset yksiin :)

Ja edelleenkin arvosta ystävyyttä ja hyvää oloa enemmän kuin seksiä ja siksi vietänkin loppuelämäni ilman miestä. Ehkä joitain hoitoja vois välillä harkita.[/QUOTE]

no miehesi on varmaan ollut todella loukkaantunut sun haluttomuudestasi ja siksi on sanonut että muitakin naisia on,sä et ole välittänyt miehesi tarpeista/tunteista!
 
[QUOTE="vieras";23646338]Mä olisin surullinen jos mies olisi valmis aina seksiin, vaikka tietäisi etten ole halukas. Itse en voisi kuvitellakaan esimerkiksi harrastavani seksiä hänen kanssaan, jos hän olisi sillä tuulella ettei häntä huvita. Mitäs hauskaa siinä on? Mieluummin odottaa sitä, että kumpikin aidosti tahtoo.

Mielestäni parisuhteessa täytyy olla rehellinen ja kertoa aidosti mitä tuntee, se ei ole suhde eikä mikään jos toinen esittää haluttomana ollessaan halukasta ja se vieläpä menee läpi miehelle ihan tuosta vaan ja hän suostuu seksiin.

Mielestäni suhteen täytyy olla sellainen, missä voi kertoa aivan kaiken toiselle ensisijaisesti. Nimenomaan sille omalle rakkaalle. Aivan kamalaa jos esittäisi toiselle , että seksi kiinnostaa jos se ei kiinnosta ja toinen ei huomaisi, että esität. Aivan kamalaa myös sekin, että jos toinenkin tietää, ettei toista kiinnosta, niin hän vaan ryhtyy seksiin. Mielestäni kuulostaa hyvin kieroutuneelle kumpikin vaihtoehto.[/QUOTE]

Nimenomaa. Kuka haluaa sekstailla, jos toinen vain on siinä kuitenkaan olematta henkisesti läsnä??
 
Alkuperäinen kirjoittaja lespiri:
Minä en kyllä suostuisi.|O Jossain hyvin poikkeustapauksissa saattaisin ymmärtää, mutten todellakaan jatkuvana käytäntönä. Eikä kaikista vähiten minua moisessa ihmetyttäisi kumppani, joka suostuisi kyseisellä tavalla vain käyttämään rakastamaansa ihmistä hyväkseen..
Click to expand...


Puhun nyt kaksinkeskeisestä seksitä en hyväksi käytöstä, jossa toinen panee suurinpiirtein väkisin. Mielestäni toinen voi tulle vastaan, vaikka ei nyt juuri huvitakaan. Mielestäni avioliitossa pitää tehdä töitä, jotta suhde säilyy. Enkä nyt tarkoita että esim. juuri synnyttäneen vaimon, pitäisi olla valmis seksiin, mutta jos vuosi on kulunut ja ei vieläkään huvita, niin asialle voisi tehdä jotain. Usein mukavat seksikokemukset saava haluamaan lisää.
 
ihan oikeassa parisuhteessa tunnen olevani (11 vuotta kimpassa, melkein 10 vuotta naimisissa) vaikka meillä on seksiä harvoin (n. 1-2 krt/kk). Mun mielestä liian harvoin.
Mutta mun mies ei vaan ole erityisen seksuaalinen ja sitten kun sitä on se kestää 2 min.

Mutta pärjään ihan "omakätisesti". Mies on nääs muutoin aivan mahtavan ihana!
 
Meillä on ollut välillä lyhyehköjä haluttomia kausia ja nyt taas ihan normaalikausi ja ikinä en ole seksiin lähtenyt vasten tahtoani. Olemme siitä puhuneet ja vaikka mies on pettynyt, niin olen selittänyt, etti asia johdu hänestä... Ja etten vaan koe minkäänlaista viettiä sinne suuntaan, en kenenkään kanssa.

Mielestäni tätä kannatti odottaa, että halut palautui. En tiedä olisiko minulta mennyt lopullisesti halut koko seksiin, jos olisin pakottanut itseni siihen toisen mieliksi. Ajatuskin hieman inohttaa, että ei haluta ja toinen tekee sitä silti. Kuinka sitä voisi nauttia halukkaista päivistään jos muistaa nuo hetket, ja maku olisi mennyt koko asiaan, ehkä myös omaan mieheen siinä mielessä.
 
Nykyään parisuhteiden kirjo on valtava. On homoseksuaaleja, aseksuaaleja, transvestiitteja jne. Kuulun itse seksihaluja omaaviin heteroihin. Minun mieltymykseni on seksi rakastamani miehen kanssa, oikeastaan mitä useammin, sen parempi:) Ja miehiä voi olla vain yksi samaan aikaan, en halua rinnakkaissuhteita, edes tilapäisiä.

En voisi kuvitella itseäni homoksi, enkä myöskään ilman seksiä parisuhteessa eläväksi. Koska olen mikä olen. Seksihaluttomuus parisuhdekumppanin kanssa ei ole minusta sen kummempi seksuaalisuuden ilmentymismuoto kuin muutkaan seksuaalisuuden ilmentymismuodot.

Kuitenkin, jos parisuhteen toinen osapuoli yksipuolisesti molempien sitoutumisen jälkeen löytää uuden seksuaalisen suuntautumisensa (tapauksessa sen, että ei halua seksiä kumppaninsa kanssa/ haluaa sitä erittäin harvoin) ei tämän ennallaan pysyneen kumppanin tietenkään pidä kiduttaa itseään jäämällä suhteeseen muuttuneen ihmisen kanssa. Se ei tee hyvää fyysiselle eikä henkiselle terveydelle! Tietysti ,jos molempien parisuhdekumppaneiden seksuaalisuus täysin toisistaan riippumatta muuttuu samanaikaisesti samanlaiseksi (ei haluta seksiä suhteessa/ halutaan sitä todella harvoin) tai suhde muuttuu avoimeksi, jolloin tarpeensa saa tyydyttää muualla, kannattaa suhteeseen tietysti jäädä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja piina:
Puhun nyt kaksinkeskeisestä seksitä en hyväksi käytöstä, jossa toinen panee suurinpiirtein väkisin. Mielestäni toinen voi tulle vastaan, vaikka ei nyt juuri huvitakaan. Mielestäni avioliitossa pitää tehdä töitä, jotta suhde säilyy. Enkä nyt tarkoita että esim. juuri synnyttäneen vaimon, pitäisi olla valmis seksiin, mutta jos vuosi on kulunut ja ei vieläkään huvita, niin asialle voisi tehdä jotain. Usein mukavat seksikokemukset saava haluamaan lisää.
Click to expand...
Njuu, nainen voi vaikka maata vain jalat levällään, ehkä päästellä teennäisiä ääniä, jotta mies laukeisi nopeammin = olisi homma ohi nopeammin..

Tai miehelle tietty viagraa, jotta heppi nousisi haluttomalla ja nainen päälle ratsasteleen.

Tämä jos joku tappaa sen oikean rakkauden ja sen lämpimän seksin. Seksi muuttuu hiljalleen vain tarpeiden tyydyttämiseksi ja hukataan se oikea lämmin parisuhteen seksi, jossa mukana on myös tunteet, halut ja kiihko.

Mutta kukin tavallaan...
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa