Markan tullessa takaisin kenen kuvat haluaisit seteleihin ?

  • Viestiketjun aloittaja suunnittelija
  • Ensimmäinen viesti
Rahaa
Hieman tulisi kalliiksi jos Markka palautettaisiin. Ihanan nostalgista se tietysti olisi ja oma on aina oma, mutta voi jestas, mitä se tulisi maksamaan.

Musta toi ehdotus Muumeista on hauska! Olisi ainakin erilainen raha meillä! Noita suurmiehiä- ja naisia seteleissä onkin ihan riittävästi nähty.
 
Markka:)
[QUOTE="Mamma italiana";23586614]no parempi markka kuin rupla, vai mità?[/QUOTE]

Parempi markka kuin euro-rupla.

Viimestään siinä vaiheessa kuin maailman kolmanneksi velkaantunein maa nimeltään Italia joutuu yhteiselle kukkarolle, koko paska luhistuu kasaan.
 
Markka:)
Hieman tulisi kalliiksi jos Markka palautettaisiin. Ihanan nostalgista se tietysti olisi ja oma on aina oma, mutta voi jestas, mitä se tulisi maksamaan.

Musta toi ehdotus Muumeista on hauska! Olisi ainakin erilainen raha meillä! Noita suurmiehiä- ja naisia seteleissä onkin ihan riittävästi nähty.
No osaatko kertoa mitä se markan palautus tulisi maksamaan?
 
Rahaa
No osaatko kertoa mitä se markan palautus tulisi maksamaan?
No en, osaatko sinä? Suomen Pankin valuuttapolitiikan vastaavan mukaan se maksaisi "maltaita"

Ihan halpaa se ei mitenkään voisi olla, sillä muutos kuitenkin vaatisi koko maamme kaiken rahaliikenteeseen liittyvän uudelleenlaskennan, merkinnän ja laitteistuksenkin. Ajattele ihan rahaa itseään, missä ja miten sitä käytetään.

Tuo Suomen Pankin ihminen kertoopi asiasta näin (Suomen Kuvalehti)

Markka oli pieni ja heikko valuutta. Se salli leväperäisen talouspolitiikan ja johti hintojen ja palkkojen kilpajuoksuun. Inflaatio rehotti ja viennin kilpailukyky kärsi - mikä vaati toistuvia devalvaatioita taloudellisen vararikon välttämiseksi. Vuosina 1950-1990 inflaatiomme oli keskimäärin 8 prosenttia vuodessa, yli tuplasti nykyiseen verrattuna.

Inflaatio- ja devalvaatiokierteet synnyttivät jatkuvaa valuuttaspekulaatiota ja rohkaisivat paljon ei-kestäviä investointihankkeita. Tulonjakoa devalvaatiot ja inflaatio väärensivät syömällä palkansaajien ja varsinkin vähätuloisten eläkeläisten ostovoimaa. Devalvaatioiden päämääränähän oli juuri tulonsiirto kansalaisilta vientiteollisuudelle reaalikustannusten alentamiseksi ja kilpailukyvyn palauttamiseksi - kunnes kupla taas puhkesi, ja kansa maksoi.

Suomen siirtyessä euroon vuonna 2002 saimme kansainvälisesti arvostetun vienti- ja tuontivaluutan pienen ja ulkomailla vieroksutun markan tilalle. Inflaatio on pysynyt kurissa. Historiallisen matalat korot ovat helpottaneet elinkeinoelämän investointeja ja alentaneet asuntovelallisten korkomenoja rutkasti. Eurojärjestelmä edellyttää myös sellaista talouspoliittista kuria jota Suomesta ei aikaisemmin tahtonut löytyä.

Vaikka meitä rikkaampi Ruotsi on selviytynyt melko hyvin kruunupohjalla, valtiovarainministeri Anders Borg totesi hiljattain, että Ruotsinkin olisi syytä siirtyä euroon. Eurojärjestelmä ei sinänsä ole akuutissa kriisissä, vaan muutama pieni jäsenmaa. Davosin huippukokouksessa Saksan talousministeri painottikin, että kysymys euro-järjestelmän selviytymisestä on eilispäivän heiniä.

Paluu markkaan maksaisi Suomelle maltaita. Se vahingoittaisi Suomen kansainvälistä arvostusta ja sananvaltaa. Vaarana olisi myös liukuminen populistiseen talouspolitiikkaan, devalvaatioineen ja inflaatioineen. Koska seurasin poloisen markkamme tuskallista lähihistoriaa sisältäpäin myös ”mustien autojen öinä”, en kaipaa markkaa takaisin, joskin kansantaloutemme perusta euroaikana on vahvempi kuin tuolloin.

Kari Nars
Kirjoittaja on rahoitusneuvos.
 
Markka:)
No en, osaatko sinä? Suomen Pankin valuuttapolitiikan vastaavan mukaan se maksaisi "maltaita"

Ihan halpaa se ei mitenkään voisi olla, sillä muutos kuitenkin vaatisi koko maamme kaiken rahaliikenteeseen liittyvän uudelleenlaskennan, merkinnän ja laitteistuksenkin. Ajattele ihan rahaa itseään, missä ja miten sitä käytetään.

Tuo Suomen Pankin ihminen kertoopi asiasta näin (Suomen Kuvalehti)

Markka oli pieni ja heikko valuutta. Se salli leväperäisen talouspolitiikan ja johti hintojen ja palkkojen kilpajuoksuun. Inflaatio rehotti ja viennin kilpailukyky kärsi - mikä vaati toistuvia devalvaatioita taloudellisen vararikon välttämiseksi. Vuosina 1950-1990 inflaatiomme oli keskimäärin 8 prosenttia vuodessa, yli tuplasti nykyiseen verrattuna.

Inflaatio- ja devalvaatiokierteet synnyttivät jatkuvaa valuuttaspekulaatiota ja rohkaisivat paljon ei-kestäviä investointihankkeita. Tulonjakoa devalvaatiot ja inflaatio väärensivät syömällä palkansaajien ja varsinkin vähätuloisten eläkeläisten ostovoimaa. Devalvaatioiden päämääränähän oli juuri tulonsiirto kansalaisilta vientiteollisuudelle reaalikustannusten alentamiseksi ja kilpailukyvyn palauttamiseksi - kunnes kupla taas puhkesi, ja kansa maksoi.

Suomen siirtyessä euroon vuonna 2002 saimme kansainvälisesti arvostetun vienti- ja tuontivaluutan pienen ja ulkomailla vieroksutun markan tilalle. Inflaatio on pysynyt kurissa. Historiallisen matalat korot ovat helpottaneet elinkeinoelämän investointeja ja alentaneet asuntovelallisten korkomenoja rutkasti. Eurojärjestelmä edellyttää myös sellaista talouspoliittista kuria jota Suomesta ei aikaisemmin tahtonut löytyä.

Vaikka meitä rikkaampi Ruotsi on selviytynyt melko hyvin kruunupohjalla, valtiovarainministeri Anders Borg totesi hiljattain, että Ruotsinkin olisi syytä siirtyä euroon. Eurojärjestelmä ei sinänsä ole akuutissa kriisissä, vaan muutama pieni jäsenmaa. Davosin huippukokouksessa Saksan talousministeri painottikin, että kysymys euro-järjestelmän selviytymisestä on eilispäivän heiniä.

Paluu markkaan maksaisi Suomelle maltaita. Se vahingoittaisi Suomen kansainvälistä arvostusta ja sananvaltaa. Vaarana olisi myös liukuminen populistiseen talouspolitiikkaan, devalvaatioineen ja inflaatioineen. Koska seurasin poloisen markkamme tuskallista lähihistoriaa sisältäpäin myös ”mustien autojen öinä”, en kaipaa markkaa takaisin, joskin kansantaloutemme perusta euroaikana on vahvempi kuin tuolloin.

Kari Nars
Kirjoittaja on rahoitusneuvos.
Nars puhuu virkansa puolesta, eli kehuu euroa kun ei muuta saa tehdä.

Ennen tehtiin ulkoisia devalvaatioita, mikä ei enää ole mahdollista koska meillä on euro, ja nyt pitäisi olla valmiutta sisäiseen devalvaatioiin, eli kerro kuinka suureen palkanalennukseen olet itse valmis suostumaan Suomen kilpailukyvyn palauttamiseksi?
 

Yhteistyössä