Ekaluokkalaisen ärrävika..

  • Viestiketjun aloittaja Miä
  • Ensimmäinen viesti
Miä
Poika on nyt 8 vee eikä osaa sanoa R-kirjainta, L kuulostaa myös jotenkin omituiselta. Poika on saanut koulussa puheterapiaa puolisen vuotta, miä en ainakaan kuule minkäänlaista edistystä tuossa asiassa. Onko kokemuksia siitä että lapsi sen vielä oppii?

Ei se maailma kaadu vaikka ei opikkaan :D
 
"xxxx"
Voin olla erimieltä tuosta, että kaatuuko maailma vai ei. Olen yli nelikymppinen jonka elämän tuo puhevika on rytmittänyt, minulla on varmaan laajentunut tuo puhevika -viasta vuosien saatossa.

Etsin miehen, jonka nimessä ei ole r-kirjainta, asun osoitteessa jossa ei ole r-kirjainta, vaihdoin nimeni niin ettei ole r-kirjainta....lista on loputon - luokittelen vieläkin kavereiksi ne, jotka eivät matki puhettani ja ne jotka matkivat ovat automaattisesti paskoja...

Vaikutus itsetuntooni on suunnaton, ammatinvalinta on ollut sellainen, etten varmasti joudu puhumaan työkseni.

Tosi kiva jotain Pirrrrrrrrllllllllllrjoa puhelimessa yrittää sanoa, kun toisessa päässä ollaan ihan vaivautuneita kun eivät saa selvää..............

Mietin vieläkin, että olisiko mahdollista päästä puheterapiaan ja mitä kautta???
 
sivusta
Harjoitteleeko kotona? Meillä tyttö käy koulussa puheterapiassa kerran viikossa + kotona tulee harjoitella 15-20 minuuttia päivässä. Muuten ei kuulemma hyötyä ole.
Meillä samoin ja eka luokkalaisen r-vika.
Poika oppi just ennen joululomaa sen ärrän pärinän sanomaan deen kanssa ( drn drn ) ,mutta sen jälkeen taas tuntuu että paikallaan mennään. Noh, kai tää tästä taas etenee kun on aika =)
 
Foortti harmaana
Meillä on eskarilaisella R-vika, ja sanoo jenkki R:n, mutta ei suomalaista R:ää.

Et kai se sieltä. Joskus.
Mutta mua peloteltiin, että koulussa sitte KIUSATAAN, jos ei osaa.

Haistakoot huilun.
 
"vieras"
Meillä poika sai koulussa puheterapiaa ja tokaluokan keväällä istui lattialla rakentamassa pikkulegoja kun kaverilleen huikkas että "Jere, kato tätä". Itsekkin sitten hölmisty kun hoksas että se ärrä tuli sieltä:)
 
Meillä on eskarilaisella R-vika, ja sanoo jenkki R:n, mutta ei suomalaista R:ää.

Et kai se sieltä. Joskus.
Mutta mua peloteltiin, että koulussa sitte KIUSATAAN, jos ei osaa.

Haistakoot huilun.
Meillä sama juttu, eskarityttö ei osaa sanoa hyvin oikeaa ärrää ja päiväkodin hoitaja oli huolissaan, että häntä siitä kiusataan joskus. En tiedä onko jo kiusattu, mutta ei ole ainoa lapsi 14:n lapsen eskariryhmässä, joka käy puheterapiassa. Minä en vaan meinaa millään muista noita harjoituksia, joita ei tarvitsisi tehdä kuin pari minuuttia päivässä ! Ei tyttökään niitä mielellään tee, vaikka haluaisikin osata sanoa sen ärrän oikein. Joskus hän sanoo sen ihan hyvin vahingossa.
 
..
mie olen ite oppinu vasta tokalla. koko eka luokan puheterapiassa.. multa myös s-puuttuu. omassa nimessä on kans se ärrä ja kyl siitä on sen verran traumat jääny että edelleenki usein sanon oman nimeni niin epäselvästi että ihmiset kuulee väärin.
 
Mulle sanottiin, etten opi koskaan ärrää. Mulla siis oli todella paha r-vika. Se puheterapeutti sanoi mulle suoraan niin, vaikka olin opetellut ja harjotellut ahkerasti kieli kupilla ja rullalla ja ties mitä.

Suutuin. Ja suutuspäissäni opettelin. Ehkä kakkosluokalla d:n kautta kieli oppi menemään oikeaan paikkaan ja ärräkin löytyi. :D

Kyllähän siitä kiusattiin vähän, meidän luokalla oli onneksi muitakin r-vikaisia, niin kaikki ei kasaantunut minun niskaani.

edit. En kumminkaan kehota toimimaan samalla tavalla kuin minun idiootti puheterapeutti. :D
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä