Kolmenkuukauden ikäinen vauva

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja onko sopiva
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ihan sopiva mun mielestä ainakin!

Oman tytön 3kk mitat on näköjään olleet 6535g ja 63,2cm ja aina mennyt pituudessä yläkäyrällä ja paino hieman alakäyrällä neuvolan mukaan. Mutta on kyllä juuri sopivan kokoinen omasta mielestäni :) Nyt 1v8kk.

4kk mitat 7535g 66,3cm
 
Paino taitaa olla yläkäyrällä, mutta mitä sitten?
Meiänkin vauvan paino oli 20% keskimääräistä enemmän, mutta tasoittui kun hän alkoi liikkua enemmän.
 
Poika oli 3kk iässä 6.5 kg ja 61cm. Pulleat posket meilläkin oli. Ei ollut vielä 4kk ikäisenäkään tuon kokoinen, mutta oli pikkuruinen syntyessään, joten eiköhän ihan sopiva ole :)
 
[QUOTE="vieras";23515000]Älä ole niin epävarma, että pitää täältä kysellä. Vauvat kasvaa omaa tahtia, stressaa siitä painosta sitten myöhemmin jos aihetta on.[/QUOTE]

En ole epävarma vaan ihan utelias tietämään mitä ihmiset ajattelee. Usein kun kuulee painon ja pituuden niin on mielipide jonpaan kumpaan suuntaan ja usein se on siihen pulskaan. Itse pidän lastani juuri sopivana :) ja sitä hän onkin käyrienkin mukaan.

Syntymästä on tullu joka kk 1200g painoa ja pituutta 5 cm
 
Ihan tavallisen kokoinen tuo on. Mun mielestä vaan kuulostaa isolta kun vertaa omiin vauvoihin. Noilla sinteillä kun 3 kk mitat ovat olleet 5130 g 59 cm ja 4210 g 58,5 cm. :D
 
Pulskaltahan tuo kuulostaa, mutta parempi niin. Ei ole kuule hääviä jos vauva on samankokoinen tai pienempi 8 kk iässä, ja sitten rampataan kaikenmaailman kokeissa turhaan...
 
Oon varmaan huono äiti kun oon ollut ylpeä pullukka-vauvoistani :D Ja neuvolassakin on sanottu vaan että kylläpäs kasvaa hienosti. Esikoinen (poika) oli 3kk iässä 7440g ja 62,5cm ja eli pelkällä tissimaidolla puoli vuotta.
Nyt poitsu on 3-vuotias eikä pullukasta tietoakaan, vähän sais syödä mielellään enempikin ruokaa, ei ole kiinni siitä ettei tarjottais. Herkkuja saa kyllä minimaalisesti ja pelkästään juhlissa, karkkia ei ollenkaan.

Kuopus (tyttö) on vasta 1½ kuukautta vanha, mutta rinnalla viihtyy siihen tahtiin että taitaa ylittää veljensäkin vauvamitat, taisi ylittääkin jo :D
En ole osannut vauvojeni painosta huolestua, kun tiedän että liikkeelle lähtiessä noi lukuisat kaksoisleuat ja (ihanat :D) reisimakkarat katoaa, kun syövät kunnon ruokaa ja säännöllisin väliajoin.
 
[QUOTE="Pusse";23515851]Oon varmaan huono äiti kun oon ollut ylpeä pullukka-vauvoistani :D Ja neuvolassakin on sanottu vaan että kylläpäs kasvaa hienosti. Esikoinen (poika) oli 3kk iässä 7440g ja 62,5cm ja eli pelkällä tissimaidolla puoli vuotta.
Nyt poitsu on 3-vuotias eikä pullukasta tietoakaan, vähän sais syödä mielellään enempikin ruokaa, ei ole kiinni siitä ettei tarjottais. Herkkuja saa kyllä minimaalisesti ja pelkästään juhlissa, karkkia ei ollenkaan.

Kuopus (tyttö) on vasta 1½ kuukautta vanha, mutta rinnalla viihtyy siihen tahtiin että taitaa ylittää veljensäkin vauvamitat, taisi ylittääkin jo :D
En ole osannut vauvojeni painosta huolestua, kun tiedän että liikkeelle lähtiessä noi lukuisat kaksoisleuat ja (ihanat :D) reisimakkarat katoaa, kun syövät kunnon ruokaa ja säännöllisin väliajoin.[/QUOTE]

Minulla on ollut vähän kaksijakoinen suhtautuminen näihin isoihin vauvoihin. Meillä siis esikoinen oli pieni poika, kaksi nuorempaa isoja ja pulskia tyttöjä. Ensinnäkin se helpotus kun lapsi syö ja kasvaa hyvin pelkällä rintamaidolla, ei tarvi neuvolaan mennessä jännittää onko painoa tullut tarpeeksi. Muutenkin nämä pulleat lapset ovat olleet meillä sellaisia terveen ja vahvan oloisia, eivät juuri sairastelleetkaan jne. Esikoinen on down-lapsi, syntyessään jo pieni ja kasvu on ollut hidasta jo ihan perusvammasta johtuen, neuvolan kanssa sai aina vääntää kättä siitä onko lapsi kasvanut tarpeeksi vai ei. Sairastumiset oli ikäviä kun ruoka ei maittanut ja ennestäänkin vähäinen paino tippui nopeasti.

"Hankalana" olen pitänyt ainoastaan tuota isojen vauvojen kantamisen raskautta. Meillä kakkonen oli motorisesti heikko ja jokseenkin hypotoninenkin vauva, kuin iso ja lötkä jauhosäkki kannettavana kun ikää tuli vähän enemmän. Silloin tuli mieleen kerran jos toisenkin että saisihan tuo vähän pienempikin olla. :D Siksi nyt kuopuksen (4kk) kohdalla toivon että kun hän kerta kasvussa on mennyt isosiskonsakin ohi, niin toivottavasti motorinen kehitys olisi myös huomattavasti nopeampaa.

Niin ja mitä myöhempiin vaiheisiin tulee niin tuo keskimmäinen joka oli iso ja pulska vauva, hänestä kehittyi pitkä ja hoikka tyttö.
 
Aika isolle mun mielestä kuulostaa, muta eihän sille mitään voi, kuin lapsi kasvaa. Mehän ollaan erilaisia. Ja ole tyytyväinen, kun ei tarvii kuunnella neuvolasta naputusta, kun lapsi ei kasva tarpeeksi!
Kuopus ollu 3 kk iässä 5.4kg ja 58cm, 1v:na painoi 7.9kg ja nyt 1v 10kk 9.8kg.... =( kasvaa ihan omilla käyrillään.
 
Musta on jotenkin kauheeta kuinka paljon vanhemmat kiinnittää vauvansa lievään yli- tai alipainoon näin paljon huomiota. Ymmärrän huolen jos mennään tosiaan ihan alikanttiin tai hurjasti yläkanttiin, mutta muuten pitäisi ymmärtää että jokainen kasvaa omalla tahillaan ja just niin iskoks/pieneks ku niit huvittaa.

Toivottavasti sain vaan väärän kuvan tästä keskustelusta eikä tarvitse olla huolissaan. Sainhan?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ison pojan huoleton äippä;23516079:
Musta on jotenkin kauheeta kuinka paljon vanhemmat kiinnittää vauvansa lievään yli- tai alipainoon näin paljon huomiota. Ymmärrän huolen jos mennään tosiaan ihan alikanttiin tai hurjasti yläkanttiin, mutta muuten pitäisi ymmärtää että jokainen kasvaa omalla tahillaan ja just niin iskoks/pieneks ku niit huvittaa.

Toivottavasti sain vaan väärän kuvan tästä keskustelusta eikä tarvitse olla huolissaan. Sainhan?

Itse en ole ainakaan ollut huolissani kummastakaan (okei, pojun "alipainosta" vähän silloin kun tämä sairasteli eikä syönyt jne). Mutta yleisestihän tuo vaan on sellainen keskustelunavauskin, kysytään uuden tuttavuuden lapsen ikää ja perään helposti sitten todetaankin että "onpas iso/pieni, sehän on samaa kokoa kuin meidän Maija vaikka maija on x kk nuorempi/vanhempi"... Ja tietty ensikertalaisena vanhempana sitä voi helposti miettiä onko kaikki ok kun muut samanikäiset vauvat näyttävät ihan eri kokoisilta.

Meillä tosissaan nuo tytöt ovat olleet isoja ja poika pieni, ihan vain faktana kun ikätovereihin vertaa. Mutta ei sillä enempää väliä ole, kukin on tosissaan kasvanut sitä omaa tahtiaan eikä kenenkään painosta ole ollut syytä olla huolissaan. =)
 

Yhteistyössä