Oletko joskus pyrkinyt oikikseen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Pääsitkö sisään? Jos pääsit, saat ikuisen kiitollisuuteni kertomalla hyviä vinkkejä tai ihan vain kannustavia sanoja. :D Jos et päässyt, mistä jäi kiinni ja mitä tekisit toisin?

Tää on vähän hakuammuntaa, mutta jos pelkästään Helsingin oikeustieteelliseen pyrkii pari tuhatta ihmistä joka vuosi, niin kai tänne palstallekin joku on saattanut sattua.

Mulla alkaa pääsykokeisiin lukeminen ensi kuun alussa ensimmäistä kertaa ja panikoin jo nyt! Tunteet ja mielialat heittelee kuin jollain murrosikäisellä, joka viides minuutti ajattelen, että yritän parhaani ja ehkä mulla jopa on mahdollisuus siinä missä kellä tahansa muulla, ja sitten taas hajoilen ajatuksiin siitä että olen ihan idiootti kun edes kuvittelen voivani päästä sisään. Onkohan tää nyt ihan järkevää? Ja olenko mä 27-vuotiaana jo ihan ikäloppukin?
 
Haluan vilpittömästi toivottaa onnea ja menestystä koetuksiin!

Itse samassa tilanteessa olleena (lääkis tosin), huomasin ekan hakuvuoden jälkeen, että valmennuskurssitkin alkaa jo lokakuussa (kun pääsykoe on toukokuun lopussa). Harva pääsee kuukauden-kahden itseopiskelulla sisään, kun reilun puolen vuoden valmennuskurssin käyneistäkin valtaosa jää ulkopuolelle. Se on kylmä ja karu fakta. Toisaalta kyllähän noita kokeita yritetään jatkuvasti muokata siihen suuntaan, ettei valmennuskurssin käyneet olisi etulyöntiasemassa itseopiskelleisiin nähden.

Mutta kyllä onni suosii rohkeaa ja joskus käy myös hyvä mäihä :) Sitä kovasti sulle toivottelen.
 
Et todellakaan ole liian vanha!

Itse en ole pyrkinyt, mutta pari kaveria on ja päässytkin (Rovaniemelle) Toisen aloittamisesta on jo aikaa, mutta tuorein oli pääsykokeitten jälkeen jo sillä mielin, että koki niitten sujuneen hyvin. Käytännössä en siis osaa antaa vinkkejä tai sanoa sen enempiä.
 
Haluan vilpittömästi toivottaa onnea ja menestystä koetuksiin!

Itse samassa tilanteessa olleena (lääkis tosin), huomasin ekan hakuvuoden jälkeen, että valmennuskurssitkin alkaa jo lokakuussa (kun pääsykoe on toukokuun lopussa). Harva pääsee kuukauden-kahden itseopiskelulla sisään, kun reilun puolen vuoden valmennuskurssin käyneistäkin valtaosa jää ulkopuolelle. Se on kylmä ja karu fakta. Toisaalta kyllähän noita kokeita yritetään jatkuvasti muokata siihen suuntaan, ettei valmennuskurssin käyneet olisi etulyöntiasemassa itseopiskelleisiin nähden.

Mutta kyllä onni suosii rohkeaa ja joskus käy myös hyvä mäihä :) Sitä kovasti sulle toivottelen.

Kiitos onnentoivotuksista!

Oikiksessahan pääsykoekirjat tulee saataville vasta huhtikuun alussa, joten tahtoisin uskoa, ettei ne aiemmin valmennuskursseilla aloittaneet niin valtavassa etulyöntiasemassa olisi, kun ei niilläkään kuitenkaan ole niitä kirjoja. Mutta kyllä se vähän vetää hiljaiseksi, kun joka vuosi joku 98-100% oikikseenkin päässeistä on käynyt valmennuskurssin. Tosin ehkä noihin lukuihin lasketaan myös itseopiskelumateriaalit ja etäkurssit, kai.

Pääsitkö muuten lääkikseen? Mun unelma-ammatti lapsena ja nuorena oli aina lääkäri, kunnes tajusin että mun vahvuudet on muualla kuin matemaattisissa ja luonnontieteellisissä aineissa. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hyvänen aika;23445094:
Et todellakaan ole liian vanha!

Itse en ole pyrkinyt, mutta pari kaveria on ja päässytkin (Rovaniemelle) Toisen aloittamisesta on jo aikaa, mutta tuorein oli pääsykokeitten jälkeen jo sillä mielin, että koki niitten sujuneen hyvin. Käytännössä en siis osaa antaa vinkkejä tai sanoa sen enempiä.

Kiitos kannustuksesta! Kyllä mä itsekin ajattelen, etten mä nyt oikeasti voi 27-vuotiaana millään logiikalla olla liian vanha, varsinkin kun itsekin tunnen paljon tuota vanhempanakin opintonsa aloittaneita, mutta välillä hermoilu ja panikointi ja pessimismi syrjäyttää kaiken järjen. :D
 
Itse en, mutta mies on käynyt oikiksen. Hän liputtaa valmennuskurssin puolesta, valitettavasti. Ei sen kurssin tarvi olla niitä kalliimpia monen tonnin kursseja, halvempiakin löytyy (esim. viikonlopun intensiivikursseja). Vastaustyyli on kuitenkin omanlaisensa. Ei pelkästään riitä, että osaa asian, vaan pitää vastata oikealla tyylillä.
 
[QUOTE="vieras";23445175]Itse en, mutta mies on käynyt oikiksen. Hän liputtaa valmennuskurssin puolesta, valitettavasti. Ei sen kurssin tarvi olla niitä kalliimpia monen tonnin kursseja, halvempiakin löytyy (esim. viikonlopun intensiivikursseja). Vastaustyyli on kuitenkin omanlaisensa. Ei pelkästään riitä, että osaa asian, vaan pitää vastata oikealla tyylillä.[/QUOTE]

Mä olen vähän toivonut, että se itseopiskelumateriaali riittäisi tuon vastaustekniikan oppimiseen, mutta vähän kyllä epäilyttää itseänikin. :/ Tilasin siis Eximian itseopiskelumateriaalit. Ne ei ole vielä tulleet, mutta ne sisältää kuvauksen mukaan:

* valmentautumisohjeet
* vastaustekniikkamateriaalin, joka sisältää tietoa oikeustieteen valintakokeessa vaadittavasta vastaustekniikasta, kattavat analyysit eri tehtävätyyppeistä ja niihin vastaamisesta sekä paljon eri tasoisia valintakoetyyppisiä tehtäviä perusteltuine malliratkaisuineen
* runsaan ja monipuolisen harjoitustehtävämateriaalin mallivastauksineen ja pisteytyksineen
* täysimittaisen harjoituskokeen malliratkaisuineen ja pisteytyksineen

Mitä mieltä sun mies on noiden valmennuskeskusten itseopiskelumateriaaleista ja etäkursseista? Onko ne ihan yhtä tyhjän kanssa?
 
Aion itse pyrkiä ensi vuonna, vaikka olen silloin 35-vuotias ja takana on jo yksi korkeakoulututkinto =) Luotan siihen, että yhden tutkinnon ja iän tuoma opiskelutaito auttaa - aion myös tyytä itseopiskelumateriaaleihin ja unohtaa kurssit. Onnea matkaan!
 
Mä opiskelen Turussa oikiksessa ja kävin ainejärjestömme Lex ry:n valmennuskurssit (kuten muistaakseni reilut 70% sinä vuonna Turkuun sisäänpäässeistä). Hain kyseiseen opinahjoon 27-vuotiaana, itse asiassa täytin sen vuoden puolella vielä 28 vuotta, ja pääsin ekalla yrittämällä sisään. Ikäskaala (ainakin Turussa) on hyvinkin laaja, kaikenikäistä populaa siis löytyy.

Mä olen vaihtamassa totaalisesti alaa (valmistunen keväällä 2012), enkä sekuntiakaan ole katunut sitä, että koulun penkille uudestaan lähdin. Jos siis siltä tuntuu, niin anna mennä vaan.
 
Mä olen vähän toivonut, että se itseopiskelumateriaali riittäisi tuon vastaustekniikan oppimiseen, mutta vähän kyllä epäilyttää itseänikin. :/ Tilasin siis Eximian itseopiskelumateriaalit. Ne ei ole vielä tulleet, mutta ne sisältää kuvauksen mukaan:

* valmentautumisohjeet
* vastaustekniikkamateriaalin, joka sisältää tietoa oikeustieteen valintakokeessa vaadittavasta vastaustekniikasta, kattavat analyysit eri tehtävätyyppeistä ja niihin vastaamisesta sekä paljon eri tasoisia valintakoetyyppisiä tehtäviä perusteltuine malliratkaisuineen
* runsaan ja monipuolisen harjoitustehtävämateriaalin mallivastauksineen ja pisteytyksineen
* täysimittaisen harjoituskokeen malliratkaisuineen ja pisteytyksineen

Mitä mieltä sun mies on noiden valmennuskeskusten itseopiskelumateriaaleista ja etäkursseista? Onko ne ihan yhtä tyhjän kanssa?

Mies oli valmennuskeskuksen viikonloppukurssilla, sen avulla pääsi sisään :) Mutta noista itseopiskelumateriaaleista ei tiedä.
 
***: kiitti ja onnea sullekin yritykseen sitten ensi vuonna!

juuhs: mikä sun mielestä oli tärkeintä siinä valmennuskurssissa? Se vastaustekniikan oppiminen? Voiko sen sun mielestä oppia ihan vaan niistä itseopiskelumateriaaleista, vai tarviiko siihen välttämättä jonkun ohjaamaan?
 
Olen pyrkinyt kerran, jäi ihan pikkasen alle, että en päässyt. Itse olin Pykälän kursseilla. Voin lämpimästi suositella! Ei muuta, kun rento meininki päälle ja yritä vaikka hankkia ystäväpiiriksi nyt lukuaikana sellainen joukko, joka on valmis keskustelemaan pääsykokeisiin liittyvistä asioista ja ihmeellisyyksistä. Peukut pystyyn!=)
 
Ap, pääsin sitten lääkikseen, mutta valmennuskurssin kautta. Henk. koht. täytyy sanoa, että en olis saanut itsestäni revittyä niin paljon pelkän itseopiskelumateriaalin avulla. Koin, että kurssista sai lisäpotkua ja motivaatiota lukemiseen. Mutta tää on tietenkin makuasia ja on munkin kurssilla monta sellaista, jotka ei ole mitenkään sekaantuneet valmennusfirmoihin.

Niin ja tuosta iästä vielä: mitä väliä sillä on? :)
 
juuhs: mikä sun mielestä oli tärkeintä siinä valmennuskurssissa? Se vastaustekniikan oppiminen? Voiko sen sun mielestä oppia ihan vaan niistä itseopiskelumateriaaleista, vai tarviiko siihen välttämättä jonkun ohjaamaan?

Kyllä tärkeintä oli se vastaustekniikka, jota vaaditaan oikeustapauksien kohdalla. Hyvä motivaattori oli myös kurssien samanhenkinen porukka, jonka kanssa pohdittiin yhdessä vaikka mitä. Ja luennoitsijoilta pystyi kyselemään kaikkia mieltä askarruttaneita kysymyksiä sekä kirjallisuudessa epäselväksi jääneitä kohtia.

Mä kävin muuten sellaisen viikon mittaisen intensiivikurssin, en siis niitä pisimpiä (ja kalleimpia) kursseja.

Kyllähän sisään joka vuosi pääsee sellaisiakin, jotka ovat ns. itseopiskelleita. Eli en mä sitä mahdottomana pidä. Mutta kannattaa nähdä vaivaa sen vastaustekniikan opettelun kanssa, se maksaa kyllä itsensä takaisin. Toki sen opettelu olisi helpompaa, jos sulla olisi opettajana joku sellainen henkilö, joka tietää, mistä puhuu.
 
Kyllä olen pyrkinyt. En pyrkisi enää. Suomalaisessa oikiksessa opetetaan enimmäkseen vain suomalaista oikeuskäytäntöä. Jos muuttaisi johonkin toiseen maahan, työllistyminen voisi olla huomattavan haasteellista. En haluaisi sitoa itseäni tähän pimeään ja kylmään maahan.

En päässyt sisään. Syy (ainakin): En ehtinyt lukea koko materiaalia edes kertaalleen läpi. Kävin kuitenkin pääsykokeessakin eikä itse koe varsinaisesti pahalta tuntunut. En kuitenkaan osannut osaan kysymyksistä vastata ollenkaan.
 
Pulleroballerina: et sitten pyrkinyt uudelleen, vaikka jäi pienestä kiinni? Miksi sun mielestä jäit alle sen pistemäärän - siis jos voisit palata ajassa taaksepäin ja tehdä sen uudestaan, niin lukisitko enemmän, keskittyisitkö enemmän vastaustekniikkaan, ulkoaopetteluun tai johonkin muuhun? Hyvin kuitenkin suoriuduit, jos vain vähästä jäi kiinni! Ja voi kun mulla olisikin ihmisiä, joiden kanssa keskustella aiheesta, mutta en tunne ketään, joka olisi pyrkimässä tai edes joskus pyrkinyt oikikseen.

ks: hieno homma, että pääsit! Virtuaalinen hatunnosto lähtee täältä. =) Lääkis on kyllä sellainen paikka, johon ei monella ole asiaa vaikka kuinka yrittäisi. Mä nyt en voi muuta kuin toivoa, että itseopiskelumateriaalit mun kohdalla riittää. Potkua peruuksiin en itse usko tarvitsevani, motivaatio on sen verran korkealla, mutta sitä pelkään kyllä, että itseopiskelumateriaalit ei riitä kun ei ole ketään asiantuntijaa selittämässä niitä asioita ja turvana jolta voi kysyä epäselviä kohtia. :/

juuhs: kiitos vastauksesta! Tuota vastaustekniikkaa aina oikiksen kohdalla korostetaan, ja onneksi noissa itseopiskelumateriaaleissakin on sen suhteen "opetusta". Täytyy vain toivoa, että se riittää.

hyytikyppynen :D

sähköpaimenkoira: joo, tiedossa on, ettei OTM ole kovin kansainvälinen tutkinto, tosin niin kai se on joka(?) maassa, että kansallista oikeuskäytäntöä suurimmaksi osaksi opiskellaan. Ehkä sitä voisi keskittyä esim. kv. oikeuteen tai eurooppaoikeuteen sitten maisterivaiheessa, jos ulkomaille halajaa? En tiedä. No, onneksi itselläni ei ole suurta hinkua ulkomaille asumaan - Kanadassa, Englannissa ja Espanjassa olen ehtinyt asumaan ja nyt ihan tyytyväinen Suomessa. =) Saako muuten tiedustella, mihin päädyit sitten opiskelemaan? (Ei tarvi vastata jos utelen liikaa...)


Ja joo, tuosta iästä. Vähän jo hävettää että sen edes mainitsin. :D Olen itsekin joskus lukenut juttuja, kun täällä tai jossain muualla joku kyselee, että "olen 30+, olenko liian vanha opiskelemaan" tai jotain vastaavaa, ja olen aina pitänyt niitä vähän hassuina, koska eihän sen ikäinen minkään järkevän logiikan mukaan ole mikään vanha vaihtamaan alaa, mutta jotenkin omalla kohdalla vaan kaikki tuntuu isommalta jutulta. Niinä hetkinä kun ajattelen rationaalisesti, en ole omastakaan mielestäni päivääkään liian vanha, mutta jotenkin nuo tunteet vaan välillä nousee pintaan.
 
sähköpaimenkoira: joo, tiedossa on, ettei OTM ole kovin kansainvälinen tutkinto, tosin niin kai se on joka(?) maassa, että kansallista oikeuskäytäntöä suurimmaksi osaksi opiskellaan. Ehkä sitä voisi keskittyä esim. kv. oikeuteen tai eurooppaoikeuteen sitten maisterivaiheessa, jos ulkomaille halajaa? En tiedä. No, onneksi itselläni ei ole suurta hinkua ulkomaille asumaan - Kanadassa, Englannissa ja Espanjassa olen ehtinyt asumaan ja nyt ihan tyytyväinen Suomessa. =) Saako muuten tiedustella, mihin päädyit sitten opiskelemaan? (Ei tarvi vastata jos utelen liikaa...)

Päädyin erääseen suomalaiseen yliopistoon, mutta en haluaisi kertoa alaa enkä kaupunkia, koska ei ole mikään sellainen ala, jolta valmistuisi satoja ihmisiä vuodessa. (Jos kertoisin, mun olisi pitänyt jo alunperin esiintyä tällä nikilläni vähän huolellisemmalla tyylillä ja miettiä juttuni tarkemmin kuin mitä olen tehnyt.)
 
Alkuperäinen kirjoittaja sähköpaimenkoira;23445843:
Päädyin erääseen suomalaiseen yliopistoon, mutta en haluaisi kertoa alaa enkä kaupunkia, koska ei ole mikään sellainen ala, jolta valmistuisi satoja ihmisiä vuodessa. (Jos kertoisin, mun olisi pitänyt jo alunperin esiintyä tällä nikilläni vähän huolellisemmalla tyylillä ja miettiä juttuni tarkemmin kuin mitä olen tehnyt.)

OK, ymmärrän kyllä hyvin, enkä varmaan itsekään tuossa tapauksessa kertoisi. =)
 
En oo hakenut oikikseen, mutta pakko päästä kommentoimaan silti. Haluan sanoa kolme asiaa:
1. Todellakaan et ole liian vanha
2. Ajatukseen lukemisajasta ei kannata jumittua. Ihmiset on erilaisia, toiset oppii nopeammin kuin toiset. Omallekaan alalleni ei ole helppo päästä sisään ja ekan kerran multa udeltiin n. puoli vuotta ennen pääsykoetta, että oonko aloittanut lukemisen. No en ollu enkä ollu vielä viisi kuukautta myöhemminkään. Luin vain viimeisen kuukauden, mutta sen sitten luinkin huolella. En tehnyt paljoa muuta kuin luin ja huolehdin voinnistani (=nukuin, söin, liikuin paljon, muutaman kerran näin kavereita). Pääsin loistopisteillä sisään. Eli älä anna sen häiritä keskittymistäsi, että joku on aloittanut lukemisen lokakuussa vai milloin se oli. Ei se aika sitä onnistumista määrää vaan KESKITTYMINEN.
3. Mieltäsi vaivaa epäilys. Koeta selättää se keinolla millä hyvällä. Se häiritsee sun keskittymistä. Usko ittees! Se on täysin mahdollista! Nyt tai myöhemmin, ei sillä niin väliä. Älä tee siitä kynnyskysymystä vaan näe itsesi siellä, minne olet menossa.

Tsemppiä!
 
Kiitos persvakoonasana ja hei. =) Kaikki rohkaisevat sanat ja kannustus tulee oikeasti tarpeeseen juuri nyt, kun meinaan repeillä liitoksistani täällä. :D Kyllä mä aion parhaani yrittää jos en saa hermoromahdusta sitä ennen, sen näkee sitten mihin se riittää.

Tämän vuoden pääsykoekirjat on kyllä todella inspiroivat...not. Hallinto-oikeus, osakeyhtiöoikeus ja eurooppaoikeus. Hohhoijaa! :D
 
Kiitos persvakoonasana ja hei. =) Kaikki rohkaisevat sanat ja kannustus tulee oikeasti tarpeeseen juuri nyt, kun meinaan repeillä liitoksistani täällä. :D Kyllä mä aion parhaani yrittää jos en saa hermoromahdusta sitä ennen, sen näkee sitten mihin se riittää.

Tämän vuoden pääsykoekirjat on kyllä todella inspiroivat...not. Hallinto-oikeus, osakeyhtiöoikeus ja eurooppaoikeus. Hohhoijaa! :D

Mistä sä tiedät kirjojen aiheet jo? Sain melkein sydänkohtauksen kun luulin kadottaneeni kuukauden johonkin ja missanneeni hakupapereiden viimeisen jättöpäivän, ei noin saa tehdä! :D :D
 

Uusimmat

Yhteistyössä