Mä olen ansassa tuon mieheni kanssa

["onneton"]

Ensin, kun tutustuttiin, oli kaikki niin mukavaa. Mies huomioi ja oli aina mukava. Seksiä oli paljon ja hellittelyä.

Nyt mieheni paikalle on tullut kireä, kiukkuinen, pihtaava ja etäinen ihmisraunio. Joka tapelee kaikkien kanssa minä mukaan lukien. Minä olen loukussa täällä lapsen takia kuuntelemassa ilkeyksiä ja elämässä huonon seksielämän kanssa. Jos lähden, olen huono äiti. En ajattele tarpeeksi lastani. Mieheni osannee kaikessa kaksinaamaisuudessa pukea tilanteen ulkoapäin sen näköiseksi, että hänessä ei ole vikaa. Ei sillä muutoin olisi väliä, mutta aivan saletisti seuraavan huoltajuuskiistan takia kyllä on.

Olen niin auttamattoman onneton tässä parisuhteessa ja aivan loppu mieheni touhuun. Haluaisin tasaisin ja yleispositiivisviritteisen arjen, mutta ei tuo ihminen taida kyetä siihen. Musta on alkanut tuntua jopa siltä, että se pihtaa tahallaan. Kiusatakseen ja kiduttaakseen. Ja haukkuu ja arvostelee tahallaan, ei koske (pelkää kuulemma että olen kipeä ja saa tartunnan) tehdäkseen oloni niin pahaksi kun voi. En vaan jaksa enää.

 

["vieras"]

Miehelle et voi mitään jos puhe ja keskustelu ei aikuiseen tehoa ja tilanne on kestänyt pitkään. Tiedätkö, ihmiset eroaa huonoista suhteista. Se voi olla lapsenkin kannalta parempi vaihtoehto. Et sinä lastasi menetä erossa jos sitä pelkäät.
Jotain sairaalloista tuossa on että pelkää saavansa sinusta tartunnan. Älä jää kiusaavan aikuisen omaishoitajaksi.

 

["vieras"]

Onko miehellä jotakin (piileviä) mielenterveysongelmia?

 

["yksinhuoltaja"]

olin itse vuosia samassa tilanteessa,lähde hyvä ihminen,vaikkakin tuntuu pahalta. jos ajattelet lapsesi parasta,se on lähteminen.miten lapsesi voi kasvaa normaalisti henkisellä tavalla jos joutuu katsomaan vierestä.minäkin ajattelin pitkään että kaikki muuttuu ja en voi erottaa/hajottaa perhettä. no nyt vuosi ilman sitä pas...lapsen isää,itse voin loistavasti,saanut elämänilon takaisin ja lapseni loistaa,on jäänyt kaikki paha olo taakse.lapseni on vihdoin onnellinen,siitä kun lähdettiin. <3 voimia sinne ja lähde..

 

["justiina"]

[QUOTE="onneton";23284467] Jos lähden, olen huono äiti. En ajattele tarpeeksi lastani. .[/QUOTE]

Itseasiassa jos et lähde, olet "huono" äiti.

Jos vanhemmat voi hyvin, lapsi voi hyvin.

 

[drdse]

No mikä miehelle on "nyt" tullut? Onko stressiä töistä tms? Ole tukeva ja kuunteleva puoliso, lakkaa nalkuttamasta.

 

[alkuperäinen]

[QUOTE="vieras";23284503]Miehelle et voi mitään jos puhe ja keskustelu ei aikuiseen tehoa ja tilanne on kestänyt pitkään. Tiedätkö, ihmiset eroaa huonoista suhteista. Se voi olla lapsenkin kannalta parempi vaihtoehto. Et sinä lastasi menetä erossa jos sitä pelkäät.
Jotain sairaalloista tuossa on että pelkää saavansa sinusta tartunnan. Älä jää kiusaavan aikuisen omaishoitajaksi.[/QUOTE]

Alkoi itkettää kun luki tätä. Sillä tämän viestin luonnehdinta puki mun tilani niin hyvin sanoiksi; kiusaavan ihmisen omaishoitaja. Aina saa kuunnella hänen huoliaan ja lohduttaa häntä, kun maailma on häntä kohtaan niin paha ja epäreilu. Ei ymmärrä häntä. Minun huolillani tai tarpeillani ei ole aidosti mitään väliä.

 

[alkuperäinen]

No mikä miehelle on "nyt" tullut? Onko stressiä töistä tms? Ole tukeva ja kuunteleva puoliso, lakkaa nalkuttamasta.

Et sanoisi näin, jos tietäisit, missä helvetissä elän.

 

[alkuperäinen]

[QUOTE="yksinhuoltaja";23284532]olin itse vuosia samassa tilanteessa,lähde hyvä ihminen,vaikkakin tuntuu pahalta. jos ajattelet lapsesi parasta,se on lähteminen.miten lapsesi voi kasvaa normaalisti henkisellä tavalla jos joutuu katsomaan vierestä.minäkin ajattelin pitkään että kaikki muuttuu ja en voi erottaa/hajottaa perhettä. no nyt vuosi ilman sitä pas...lapsen isää,itse voin loistavasti,saanut elämänilon takaisin ja lapseni loistaa,on jäänyt kaikki paha olo taakse.lapseni on vihdoin onnellinen,siitä kun lähdettiin. <3 voimia sinne ja lähde..[/QUOTE]

Hienoa, että sun tilanteesi ratkesi onnellisesti