Kotiäitiys ei ole työtä eikä kotiäiti ole mikään arjensankari...

Jos suomalaiset eivät lisääntyisi edes näin paljon, olisi paljon nopeammin edessä tulevaisuus jossa kantasuomalaiset jäävät vähemmistöön.


Kiinnostaa tietää, kuka on aloittanut tämän ajatuksen että kotiäidit pitäisivät itseään jalustalla? Mä en usko että kukaan kotiäiti on tällaista aloittanut, et eiköhän toi ole ihan täyttä kuvitelmaa. Urbaani legenda vallan jopa kovin. Hahahah..

 

Ja työtä kotiäitiys ole, vaan elämää, omien lasten kotona hoitamista. Työssäkäynti on sitten jotain muuta.

=) eli työssä käynti ei ole elämää ...:ashamed: anteeksi oli ihan pakko, ymmärsin kyllä pointin, kotiäitiys ei ole ansiotyötä.

 

Anatolian viestissä oli hyviä pointteja ja siitä heräsikin se kysymys miksi kotiäitiyttä pitäisi oikeasti niin hirveästi arvostaa ja nostaa jalustalle? Miten sen arvostuksen kuuluisi näkyä arjessa ja miten se auttaisi kotiäitejä?

Onko kysymys vain rahasta ja näin ollen pitkälti samasta hommasta kuin hoitajilla? Valitetaan pienistä palkoista (joiden ei pitäisi olla yllätys alalle lähtiessä?) ja siitä ettei työtä arvosteta. Itse hoitajana koen että työtäni kyllä arvostetaan, jo ihan potilailta ja omaisilta saadun kiitoksen perusteella sekä sen mitä yleensä ollaan tuttujen ja vieraampienkin kanssa puhuttu. Ei se toki palkassa näy mutta hyvää mieltä tuo. =)

Uskoisin että samoin myös kotiäidit saa sitä positiivista palautetta lapsitaan ja ympäristöltään. Kuitenkin jos ollaan kokoajan heti huutamassa kuinka meidän pitäisi saada enemmän rahaa koska meidän työmme on niin ja niin paljon raskaampaa ja arvokkaampaa ja tärkeämpää kuin teidän, herätetään helposti pahaa verta. Myös niissä ihmisissä jotka muuten arvostavat kovasti kotiäitejä/hoitajia.

 

Olen kotiäiti , mutten koe olevani mikään arjensankari. Tykkään olla kotona ja hoitaa omia lapsiani, vaikken saakaan tästä mitään rahallista korvausta.

 

Aika vähän tässä ketjussa on ollu niitä jotka vaativat kotihoidontukea korotettavaksi palkan tasolle. Ymmärrän toisaalta myös sen että tällähetkellä esim. yksinhuoltaja ei voi aidosti valita alle kolmivuotiaan kotihoitoa taloudellisista syistä, vaikka on tilanteita jossa sen minusta pitäisi olla mahdollinen vaihtoehto ...mutta mutta noin periaatteessa hoitomuodon valinta pitäisi olla vanhempien yhteinen valinta ja sen päätöksen seuraukset puolisoiden yhdessä ratkaistava.

Mutta työtä tekevänä kotiäitinä kyllä huomaa sen miten vähän kotona tehtyä työtä arvostetaan tai sitä päätöstä että pitää parempana vaihtoehtona pienten lasten kotihoitoa verrattuna epäsäännölliseen päivähoitoon.

 

Jos molemmista lapsista se 800e/kk pitäisi maksaa hoitomaksuja niin sanoisin et mun palkkani menisi siihen jos riittäisikään. Hei jotain rajaa.

 

Edelleen minua kiinnostaisi tietää määritelmä joka kuvaa tätä paljon puhuttua kotiäitiä.

Onko automaattisesti kotiäiti tai no ehkä joskus koti-isä, jos saa kotihoidontukea?
Onko kotiäiti, jos tekee töitä esim. vuorotellen lapsen isän kanssa ja lapset hoidetaan kotona?
Onko kotiäiti, jos hoitaa sairasta tai vammaista lasta omaishoitajana tai ehkä jotakuta muuta lastenhoidon ohessa?
Olisiko hyväksyttävämpää olla "kotiäitinä" joka ei saa mitään tukia?
Listaa voi vielä jatkaakin.

 

[QUOTE="vieras";23261399]Inhoan lausetta "ei se mitään lomaa ole"
Hah, kyllä mun mielestä tämä kotona olo lomaa on, mitä muutakaan? Välissä ajattelin mennä hetkeksi töihin ennen kuin toista tulee jos on tullakseen. Osaa taas nauttia lomasta paremmin sen jälkeen.[/QUOTE]

Niin, kyllä minunkin mielestäni kesälomat töistä ovat todella lomaa. Kotona on mukava lasten kanssa tehdä ne päivän rutiinityöt, ulkoilla valoisan aikana, leipoa ilman kiirettä, tehdä kunnon kuuraukset lattiasta kattoon. Ja lapset ovat aina ilolla auttamassa.

 

[QUOTE="sss";23263639]Kotiäitiys on aina oma valinta, työttömyys harvemmin on. On eri asia maksaa jollekulle, joka on kotona olosuhteiden pakosta, ei omasta tahdostaan kivaa päivää viettämässä.[/QUOTE]

Anteeks mitä? Mä tiedän kyllä monia, joille ei kelpaa mikään työ.
Maataan himassa, koska siitä maksetaan..

 

Kotiäitiys on toisten siivellä elämistä. Veronmaksajien ja puolison rahoilla eletään ja sitten vielä kehdataan sanoa että tämä nyt niin arvokasta. Aikuiset ihmiset toisten lompakossa kiinni ...

 

Edelleen minua kiinnostaisi tietää määritelmä joka kuvaa tätä paljon puhuttua kotiäitiä.

Onko automaattisesti kotiäiti tai no ehkä joskus koti-isä, jos saa kotihoidontukea?
Onko kotiäiti, jos tekee töitä esim. vuorotellen lapsen isän kanssa ja lapset hoidetaan kotona?
Onko kotiäiti, jos hoitaa sairasta tai vammaista lasta omaishoitajana tai ehkä jotakuta muuta lastenhoidon ohessa?
Olisiko hyväksyttävämpää olla "kotiäitinä" joka ei saa mitään tukia?
Listaa voi vielä jatkaakin.

Jos on työelämässä niin se on OK, jos on omaishoitaja (sairas tai vammainen lapsi) niin se on OK, jos on tosi pienet lapset niin se on OK - mutta sellainen elämäntapaloisuus ei ole OK. Siis että lorvitaan kotona ja oletetaan että joku muu elättää kun itseä ei huvita työnteko.

 

joo.o.

en lukenu koko ketjua mutta...

jos mä oon kolmen alle 6veen kanssa kotona, teen aamupalat, ruuat jne
vaihdan vaipat
puen ulos, olen ulkona
siivoan jäljet ruokailun, askartelun ja kaiken muun jäljiltä

JA EN TEE TYÖTÄ?

jos vien lapseni pväkotiin, siellä hoitaja tekee kaiken tämän

HÄN TEKEE TYÖTÄ?

MITEN NE EROAA...????????????????????

 

[QUOTE="joopa";23265926]joo.o.

en lukenu koko ketjua mutta...

jos mä oon kolmen alle 6veen kanssa kotona, teen aamupalat, ruuat jne
vaihdan vaipat
puen ulos, olen ulkona
siivoan jäljet ruokailun, askartelun ja kaiken muun jäljiltä

JA EN TEE TYÖTÄ?

jos vien lapseni pväkotiin, siellä hoitaja tekee kaiken tämän

HÄN TEKEE TYÖTÄ?

MITEN NE EROAA...????????????????????[/QUOTE]

Jos olet työssä teet jotain hyödyllistä, saat palkkaa ja maksat veroja, annat lapselle hyvän kuvan siitä mikä on aikuisten elämä jne. Jos lorvit kotona niin näytät lapsillesi että on hyväksyttävää elää toisten rahoilla, et maksa veroja vaan elät veronmaksajien (ja puolison) rahoilla, menetät asemasi työmarkkinoilla jne.

 

Jos olet työssä teet jotain hyödyllistä, saat palkkaa ja maksat veroja, annat lapselle hyvän kuvan siitä mikä on aikuisten elämä jne. Jos lorvit kotona niin näytät lapsillesi että on hyväksyttävää elää toisten rahoilla, et maksa veroja vaan elät veronmaksajien (ja puolison) rahoilla, menetät asemasi työmarkkinoilla jne.

No huhhuh!! Taidat itse olla lapseton,urautunut työnarkkis.

Eli jos äiti jää kotiin lasten kanssa, hän ei tee hyödyllistä vaan lorvii?!?? Eiköhän omien lasten kanssa kotona oleminen ole nimenomaan hyödyllistä!Ja kotihoidontuesta menee verot,tiedoksesi vaan.
Itse olen kotihoidontuella ,olen ollut kotona pian 2 vuotta.En todellakaan ole menettänyt asemaani työmarkkinoilla, vaan työni on vakinaistettu tässä "kotona lorvimiseni" aikana eli minulla on varma työ mihin palata. Todellakin olen ylpein mielin kotona,laitan lapseni kaiken edelle,ajatella: jopa työn!

Kotihoidontukea ei voi millään muotoa verrata palkkaan,sehän on vain tukea, jotta lasta voisi rahallisesti edes joten kuten hoitaa kotona. Mutta valitettavasti se vaatii suht hyväpalkkaisen työn puolisolla.Onneksi tällainen mahdollisuus minulla on.

 

Jos olet työssä teet jotain hyödyllistä, saat palkkaa ja maksat veroja, annat lapselle hyvän kuvan siitä mikä on aikuisten elämä jne. Jos lorvit kotona niin näytät lapsillesi että on hyväksyttävää elää toisten rahoilla, et maksa veroja vaan elät veronmaksajien (ja puolison) rahoilla, menetät asemasi työmarkkinoilla jne.

Toisten rahoilla?!? "Puolisoni rahat" ovat meidän yhteisiä. Meidän perheen päätös.

Samoin sun lasten päivähoito rahoitetaan "toisten rahoilla". Tuskin olet nettomaksaja veroasioissa koko elämäsi..

 

[QUOTE="joopa";23265926]joo.o.

en lukenu koko ketjua mutta...

jos mä oon kolmen alle 6veen kanssa kotona, teen aamupalat, ruuat jne
vaihdan vaipat
puen ulos, olen ulkona
siivoan jäljet ruokailun, askartelun ja kaiken muun jäljiltä

JA EN TEE TYÖTÄ?

jos vien lapseni pväkotiin, siellä hoitaja tekee kaiken tämän

HÄN TEKEE TYÖTÄ?

MITEN NE EROAA...????????????????????[/QUOTE]

Siten, että sulla ei ole työnantajaa, ei työsopimusta, ei työaikoja, et myy vapaa-aikaasi työnantajalle palkkaa vastaan.

Sinä olet kotona ja elät arkea omien lastesi kanssa.

Hoitajallakin on ehkä lapsia kotona. Päivällä päiväkodissa hän hoitaa lapsia työkseen. Työpäivän jälkeen hän on äiti omille lapsilleen.

 

Jos olet työssä teet jotain hyödyllistä, saat palkkaa ja maksat veroja, annat lapselle hyvän kuvan siitä mikä on aikuisten elämä jne. Jos lorvit kotona niin näytät lapsillesi että on hyväksyttävää elää toisten rahoilla, et maksa veroja vaan elät veronmaksajien (ja puolison) rahoilla, menetät asemasi työmarkkinoilla jne.

Taidat olla melko lailla todellisuudesta vieraantunut. Rahat ja asemat eivät ole merkityksellisiä elämän kannalta. Sen sijaan lapset ja niiden kasvatus ovat aika tähdellisiä juttuja. Eli eipä se lasten tekeminen toisten kasvatettavaksi ole sekään kovin fiksua. Käyn töissä. Eli tämä minun mielipiteeni ei ole itseni puolustamista vaan sitä, että ihmisillä nyt vaan on erilaisia arvoja, joiden mukaan sitten elävät.

Ei ole olemassa mitään arjensankaruutta. Ei työäitien eikä kotiäitien puolella.

 

Jos olet työssä teet jotain hyödyllistä, saat palkkaa ja maksat veroja, annat lapselle hyvän kuvan siitä mikä on aikuisten elämä jne. Jos lorvit kotona niin näytät lapsillesi että on hyväksyttävää elää toisten rahoilla, et maksa veroja vaan elät veronmaksajien (ja puolison) rahoilla, menetät asemasi työmarkkinoilla jne.

:lauhg:
Joo, mä lorvin 10 vuotta kotona ja sen jälkeen työllistyin heti
Olin kotiäitinä, koska koin sen parhaaksi ratkaisuksi meidän kohdalla. Mies oli samaa mieltä kanssani, hän tekee erittäin epäsäännöllistä työtä ja tosi pitkiä päiviä väliin, joten toisen näkeminen olisi jäänyt ihan minimiin.
Onneksi Suomessa on mahdollisuus valita äitiysloman jälkeen joko töihin paluu tai kotihoidontuki =)

 

Tiedän naisia jotka ovat päiväkodissa töissä ja omat lapset toisaalla hoidossa.Heitä ketuttaa hoitaa toisten lapsia ja joku toinen hoitaa heidän omansa,sitäkin ehkä ketuttaa hoitaa

 

[QUOTE="joopa";23265926]joo.o.

en lukenu koko ketjua mutta...

jos mä oon kolmen alle 6veen kanssa kotona, teen aamupalat, ruuat jne
vaihdan vaipat
puen ulos, olen ulkona
siivoan jäljet ruokailun, askartelun ja kaiken muun jäljiltä

JA EN TEE TYÖTÄ?

jos vien lapseni pväkotiin, siellä hoitaja tekee kaiken tämän

HÄN TEKEE TYÖTÄ?

MITEN NE EROAA...????????????????????[/QUOTE]

Tuo on sun elämääsi, sä oot sen ihan itse valinnut.
Hoitja tekee työtä, hänellä on suositukset ja ammattitaito siihen, kuinka hän työnsä tekee. Sä olet lasten äiti, et hoitaja.

 

Tiedän naisia jotka ovat päiväkodissa töissä ja omat lapset toisaalla hoidossa.Heitä ketuttaa hoitaa toisten lapsia ja joku toinen hoitaa heidän omansa,sitäkin ehkä ketuttaa hoitaa

Se on sitä ammantinvalintaa.

 

:lauhg:
Joo, mä lorvin 10 vuotta kotona ja sen jälkeen työllistyin heti
Olin kotiäitinä, koska koin sen parhaaksi ratkaisuksi meidän kohdalla. Mies oli samaa mieltä kanssani, hän tekee erittäin epäsäännöllistä työtä ja tosi pitkiä päiviä väliin, joten toisen näkeminen olisi jäänyt ihan minimiin.
Onneksi Suomessa on mahdollisuus valita äitiysloman jälkeen joko töihin paluu tai kotihoidontuki =)

Miltäs se loiselämä sitten tuntui? Ettei tienaa edes sen verran että saisi omat kulut katettua saatikka sitten lapsen elatus. Nolottaako? 10 vuotta tarkoittaa n 120 000 euroa mitä olet sitten nyysinyt muilta.

 

Miltäs se loiselämä sitten tuntui? Ettei tienaa edes sen verran että saisi omat kulut katettua saatikka sitten lapsen elatus. Nolottaako? 10 vuotta tarkoittaa n 120 000 euroa mitä olet sitten nyysinyt muilta.

Kotiäiti = loiselämä. Jepjep..
No sehän tuntui loisimiselta, lorvimiselta ja toisen rahoilla elämiseltä. Ja tietenkin laskin tuota 120 000 euron summaa harva se päivä Ja nolottaa niin pirusti....
Että silleen, olethan nyt tyytyväinen <3

=)

 

Miltäs se loiselämä sitten tuntui? Ettei tienaa edes sen verran että saisi omat kulut katettua saatikka sitten lapsen elatus. Nolottaako? 10 vuotta tarkoittaa n 120 000 euroa mitä olet sitten nyysinyt muilta.

Jos kotiäitiys on perheessä yhteinen päätös ja siihen päätökseen molemmat sitoutuu minusta se ei ole pois kenenkään itsenäisyydestä. Samoin mielestäni kotirouvan elämä voi olla mielenkiintoista, tyydytystä tuottavaa sekä itsenäistä, vaikka hän osan ajasta käyttäisikin miehen työn tukemiseen mahdollistaen miehen sitoutumisen työhön täysipainoisesti. Nykyaikaa toki on että tuollaisissa tilanteissa perheessä otetaan huomioon myös kotirouvan "sosiaaliturva" eli vapaaehtoiset eläkevakuutukset tai muulla tavalla "tulevaisuuden turvaaminen".

 

onko tässä joku järki valittaa siitä kun äiti viettää lastensa kanssa aikaa kotona? Taitaa a.p:lla olla hampaankolossa jotain omasta lapsuudestaan... oma äiti ei antanut riittävästi aikaa vai mitä? Ja jos valitat et "MUN VERORAHOILLA LORVITAAN!!!" niin etkö saa veronpalautuksia? Mitä enemmän olen itse tehnyt töitä, sitä enemmän saan veronpalautuksia... Mutta käsityksesi mukaan olet juuri niitä jotka väittävät vielä kivenkovaan vanhainkodissa/kotona sairasvuoteella että MINÄ OLEN TEIDÄN työnantajanne ynnä muuta sontaa, ellet sitten sairastu vahvuuteen(mitä vähän epäilen tässä asiassa kun pitää vaahdota siitä että kotona olevia äitejä tuetaan) ja polta itseäsi loppuun ennen pitkää ja ole sairauseläkkeellä lopun elämääsi....
Vai onko kyse nyt siitä, että sinua harmittaa vaan se, että itselläsi ei ole siihen mahdollisuuksia(lapseton?) ja näin haluat karsia lapsen ja äidin yhteistä aikaa kotona. Tai vaihtoehtoisesti vihaat lapsia kun ehdottelet tuollaisia "piloillasi" että ei tarvitse tehdä lapsia jos niitä ei pysty elättämään, eli taidat purkaa omaa paha oloasi täällä palstalla... joko olet jäänyt jotain vaille tai sitten kateellinen jollekin, joka tekee näin, että hoitaa ja kasvattaa lapsensa kotona. Minun äitini teki töitä(palkallista) kotona ja näin ollen sain olla kotona eskariin asti. Olen siitä kiitollinen, ja näin haluaisin itsekin tehdä.