jättäisitkö 5v yksin kotiin tunniksi?

Oman esikoiseni saattaisin jättää mutta kuitenkin niin että naapurissa on apua saatavissa jos sitä tarvitsee. Silleen on ollutkin että itse olen omassa pihassa tekemässä jotain hommia ja lapsi sisällä.

 

Ensinnäkään laki heitteilejätöstä ei sisällä mitään ikärajoja ja toisaalta ei - ikävä kyllä - ole lakia joka velvoittaisi vanhempia kunnioittamaan ja tukemaan lapsen kasvamista.
Mutta mikäli ikäraja olisi ja vilpittömästi uskoisin, että lain noudattaminen vahingoittaisi lapsen kasvua, ehdottomasti rikkoisin lakia. Ristiriitatilanteessapyrin aina toimimaan oikein , riippumatta sen hetken muodista.

Et vastannut kysymykseeni.
Vahingoittaako se sinusta lasta jotenkin, jos hän ei ole viisivuotiaana yksin tuntia kotona. Minusta asia on nimittäin päinvastoin.

 

en jättäisi.

 

En todellakaan!! En ymmärrä mikä kiire niillä lapsilla on aikuistua ja ottaa isoa vastuuta itsestään.

 

[QUOTE="vieras";23243306]Jos on heitteillejättö jättää 5v yksin kotiin kun on huutoetäisyydellä eikö kaikki 5veen yksin/ kavereiden kanssa pihoilla ulkoilu ole heitteillejättöä [/QUOTE]

Kyse oli siitä että vanhempi ei ole huutoetäisyydellä. Se tuskin on kenenkään mielestä heitteillejättöä että tekee pihahommia kun lapsi on sisällä.
Ja minusta jo sekin, että viisivuotiaat leikkivät yksin pihalla (muualla kuin omalla aidatulla) tai samanikäisen kaverin kanssa, ei käy päinsä. Mutta olenkin tiukkis tällaisen asian suhteen. Omalla lapsella ei ole mikään kiire kasvaa liian nopeasti isoksi.

 

riippuu ihan lapsesta. Omaa kummilastani (5v) ei vois jättää todellakaan, mut muksun serkkupoika osas 5-vuotiaana olla yksin tunnin, pari. Hänellä kans puhelin, ja tutut naapurit. Riippuu siis ihan asuinpaikastakin.

 

en. mutta 8v olen jättäny 4v kanssa 5minuutiksi ku olen naapuri talosta hakenu yhden pojan kotiin..

 

Kyse oli siitä että vanhempi ei ole huutoetäisyydellä. Se tuskin on kenenkään mielestä heitteillejättöä että tekee pihahommia kun lapsi on sisällä.
Ja minusta jo sekin, että viisivuotiaat leikkivät yksin pihalla (muualla kuin omalla aidatulla) tai samanikäisen kaverin kanssa, ei käy päinsä. Mutta olenkin tiukkis tällaisen asian suhteen. Omalla lapsella ei ole mikään kiire kasvaa liian nopeasti isoksi.

Liialla suojelulla on myös varjopuolensa. Joku saattaa muistaa uutisoinnin, jossa oli tarkasteltu lasten ulkoilua nykyään. Lapsia suojellaan niin paljon (liikaa), etteivät opi enää setvimään konflikteja itsekseen, toimimaan porukassa jne. perustavanlaatuisia sosiaalisia taitoja. Tai edes muodostamaan kaveriporukoita. Vanhemmat pelkäävät liikaa suhteessa vaaroihin. ei liikuta ihan realiteeteissa aina.

Eletään aika mielenkiintoista aikaa. Yhtä osaa lapsista ylisuojellaan, toiset ovat heitteillä.

Mä en ole 5-vuotiaiden perässä enää juossut pihoilla eikä täällä kukaan muukaan niin tee Välillä kurkannut ikkunasta mikä tilanne. Täytyyhän sen ikäisen jo vähän saada itsekseen pärjäämisenkin kokemuksia. Eri asia vilkkaiden teiden varsilla tms.

 

En jättäisin tunniksi, joku vartti yksin voisi 5-vuotiaan kohdalla ollla ihan ok. Tuntia yksin en ymmärrä. Mutta kyllähän näitä kuulee, yksi asiakas kertoi virolaisesta työkaverista jolla 4-vuotiaat kaksoset, ei uskalla olla poissa töistä kun nämä sairaana joten jättää ne päiväksi keskenään :/

 

Et vastannut kysymykseeni.
Vahingoittaako se sinusta lasta jotenkin, jos hän ei ole viisivuotiaana yksin tuntia kotona. Minusta asia on nimittäin päinvastoin.

Minä uskon, että osaa lapsia voi vahingoittaa.

 

[QUOTE="vieras";23243380]Liialla suojelulla on myös varjopuolensa. Joku saattaa muistaa uutisoinnin, jossa oli tarkasteltu lasten ulkoilua nykyään. Lapsia suojellaan niin paljon (liikaa), etteivät opi enää setvimään konflikteja itsekseen, toimimaan porukassa jne. perustavanlaatuisia sosiaalisia taitoja. Tai edes muodostamaan kaveriporukoita. Vanhemmat pelkäävät liikaa suhteessa vaaroihin. ei liikuta ihan realiteeteissa aina.

Eletään aika mielenkiintoista aikaa. Yhtä osaa lapsista ylisuojellaan, toiset ovat heitteillä.

Mä en ole 5-vuotiaiden perässä enää juossut pihoilla eikä täällä kukaan muukaan niin tee Välillä kurkannut ikkunasta mikä tilanne. Täytyyhän sen ikäisen jo vähän saada itsekseen pärjäämisenkin kokemuksia. Eri asia vilkkaiden teiden varsilla tms.[/QUOTE]

Ai nyt se on ylisuojelemista jos ei anna 5-vuotiaan kulkea yksinään pihoilla kavereiden kanssa? Minä olen nimittäin luullut että vastuulliset vanhemmat antavat lapselle pikkuhiljaa liekaa eskari- ja ekaluokkalaisena. Onneksi täälläpäin kenenkään lapset eivät ulkoile 5-vuotiaana yksin vaan aina aikuisten kanssa.

 

Minä uskon, että osaa lapsia voi vahingoittaa.

Selitätkö vielä että miten.

 

en jättäs todellakaan.. tyttö täyttää 7v toukokuussa ja ei ollu muutamaa minuuttia kauempaa yksin.

Kun koulut alkaa niin alkaa meillä harjotuksen yksinolemiseen vähä kerrallaan.

Ei pienes mielessäkään vaikka kuinka olis kinunnu nii jättäis yksin 5v tunniks.

 

En tod.

 

Riippuu täysin lapsesta.
5 vuotiaitakin on niin erilaisia. Jotkut pärjäävät jo 5vuotiaan yksin hetken aikaa,jotkut eivät pärjää edes vanhempina.

 

en jättäs todellakaan.. tyttö täyttää 7v toukokuussa ja ei ollu muutamaa minuuttia kauempaa yksin.

Kun koulut alkaa niin alkaa meillä harjotuksen yksinolemiseen vähä kerrallaan.

Ei pienes mielessäkään vaikka kuinka olis kinunnu nii jättäis yksin 5v tunniks.

siis tää toki riippuu aina lapsesta niinku sanoinki jo. Mutta siis, onko lapset jotenki "lapsempia" nykyään kuin ennen? Sillon kun itse olin 7v niin oli kyllä ihan yleistä että kotona oltiin yksin, olihan porukat töissä!

Itse olin 7-vuotiaana "ammana" 5-vuotiaille velipojilleni jos äiti kävi esim. kaupassa. Kyllähän tuon ikäisen uskaltaa päästää pihallekin itsekseen leikkimään, miten se asia muuttuu kun se on kotona sisällä?

 

En todellakaan!! En ymmärrä mikä kiire niillä lapsilla on aikuistua ja ottaa isoa vastuuta itsestään.

No mun mielestä on ihan hyvä pieninä annoksina jo 5 vuotiaana, viimeistään 6 vuotiaana, alkaa ottamaan itsenäistymisen ensiaskeleita. Ettei tule sitten liian iso harppaus koulun alettua kun joutuukin mahdollisesti olemaan aamulla kotona yksin ja vielä hoitamaan kouluun lähdön. Tai iltapäivällä tulemaan kotiin jossa ei olekaan ketään vastassa. Meillä ei ainakaan ole työssäkäyvinä ihmisinä mitään mahdollisuutta järjestää niin että ekaluokkalaiselle olisi joka päivä joku vahti aamuin illoin.

 

No mun mielestä on ihan hyvä pieninä annoksina jo 5 vuotiaana, viimeistään 6 vuotiaana, alkaa ottamaan itsenäistymisen ensiaskeleita. Ettei tule sitten liian iso harppaus koulun alettua kun joutuukin mahdollisesti olemaan aamulla kotona yksin ja vielä hoitamaan kouluun lähdön. Tai iltapäivällä tulemaan kotiin jossa ei olekaan ketään vastassa. Meillä ei ainakaan ole työssäkäyvinä ihmisinä mitään mahdollisuutta järjestää niin että ekaluokkalaiselle olisi joka päivä joku vahti aamuin illoin.

Pieni askel on minusta kuitenkin eri asia kuin tunti yksin kotona.
Ekaluokkalaiset ovat nykyään lähes poikkeuksetta iltapäiväkerhossa, josta heidät haetaan. Ei tarvitse tulla tyhjään kotiin yksin.

 

Selitätkö vielä että miten.

Lapsella joka typistetään vanhempien mukavuusesineeksi tarkoitan lasta, jolle ei anneta kehitystasonsa mukaisia onnistumisen ja oman elämän hallintaan kasvattavia kokemuksia, koska on vanhemmalle helpompaa vahtia ja paapoa lasta, kuin itse sietää epävarmuutta ja huolta joka syntyy siitä ettei ole itse koko koko ajan lapsen elämän keskiössä.

Tällainen "hyvällä hoivalla" pahoinpitelyn muoto on nykyään hyvin muodikasta ja sen seurauksena esimerkiksi monen lapsen emotionaalinen, motorinen ja sosiaalinen kehitys on typistetty.

 

Pieni askel on minusta kuitenkin eri asia kuin tunti yksin kotona. Ekaluokkalaiset ovat nykyään lähes poikkeuksetta iltapäiväkerhossa, josta heidät haetaan. Ei tarvitse tulla tyhjään kotiin yksin.

No ei se tuntikaan ole kovin pitkä aika jos on aiemmin jo harjoitellut pienemmillä ajanjaksoilla. Ja kyllä meidän naapurin ekaluokkalainen ainakin tulee IP-kerhosta itsekseen kävellen kotiin, ilmeisesti se loppuu sen verran aikaisin ettei vanhemmat aina ehdi hakemaan.

 

Luulen, että mummeliisa tarkoittaa tilannetta, jossa ollaan menossa sellaiseen paikkaan/tilanteeseen, että siellä ei ole 5v.n hyvä olla. esim.onnettomuus.
Mielummin jätän 5v.n kotiin, jos perheen jäsen soittaa vaikkapa 2km.n päästä, että on tipunut avatoon. tms.

 

Ai nyt se on ylisuojelemista jos ei anna 5-vuotiaan kulkea yksinään pihoilla kavereiden kanssa? Minä olen nimittäin luullut että vastuulliset vanhemmat antavat lapselle pikkuhiljaa liekaa eskari- ja ekaluokkalaisena. Onneksi täälläpäin kenenkään lapset eivät ulkoile 5-vuotiaana yksin vaan aina aikuisten kanssa.

Joskus on, joskus ei. Riippuu lapsesta ja ympäristöstä. Varmasti itse tiedät mikä on oikein omalla kohdalla. Meillä itsekseen ulkoilussa on ollut pelkkää plussaa kun se on aloitettu oikeaan aikaan. 4-vuotiaana en olisi voinut kuvitellakaan yksin ulkoilua. Eskarin kanssa jatkuva valkvominen tuntuisi lähinnä naurettavalta. Meillä. Lapsihan menee syksyllä itse kouluun, ei voi 7-vuotiaana yhtäkkiä sälyttää paljon vastuuta ja odottaa että hyvin menee. Vähitellen, koko ajan.

Lainasin vain vapaasti uutista, jossa on minusta paljon perää (ja joka ei edelleenkään ole minun kynästäni). Omassa lapsuudessani lapsilla oli huomattavasti paremmat valmiudet setvitellä itse välejään, rakentaa kaverisuhteitaa ja leikkiä yhdessä.

Tämänkin asian kanssa jonkinlainen kultainen keskitie paikallaan.

 

Olen jättänyt, kun ovat halunneet itse jäädä esim. kauppareissun ajaksi. Meillä ei kumpikaan lapsista ole pitänyt yksin kotona oloa erityisen pelottavana asiana. Toki ensimmäiset kerrat ovat olleet vähän jännittäviä ja puhelin on saattanut tunnin reissun aikana soida parikin kertaa. Mutta uudestaan ovat halunneet jäädä, joten tuskin ovat kovasti asiaa pelänneet. Yksin kotona ollessa on hyvin tiukat säännöt siitä mitä saa tehdä.

Ekaluokkalainen on meilläkin tällä hetkellä iltapäiväkerhossa. Ei siksi, että ei haluaisi olla yksin kotona, vaan siksi, että minä pelkäisin, että yksinolosta seuraisi pelailua kavereiden kanssa tuntitolkulla. Iltiksessä mielekkäämpää ohjelmaa. Tulee kyllä iltiksestä tyhjään kotiin itse, en hae.

 

Ettei tule sitten liian iso harppaus koulun alettua kun joutuukin mahdollisesti olemaan aamulla kotona yksin ja vielä hoitamaan kouluun lähdön.

Kaikkien pienten lasten ei tarvitse yksin huolehtia tuollaisesta. Ainakin jos on iso perhe ja kotona on aina joku, niin kuin mun lapsuudenperheessä. Pikkuvelikin sai olla yksin ekaa kertaa vasta 8-vuotiaana muutamia minuutteja kotona, koska sellaista tilannetta että kaikki olisi pois kotoa ei vaan ole ollut.

 

[QUOTE="vieras";23243489]Joskus on, joskus ei. Riippuu lapsesta ja ympäristöstä. Varmasti itse tiedät mikä on oikein omalla kohdalla. Meillä itsekseen ulkoilussa on ollut pelkkää plussaa kun se on aloitettu oikeaan aikaan. 4-vuotiaana en olisi voinut kuvitellakaan yksin ulkoilua. Eskarin kanssa jatkuva valkvominen tuntuisi lähinnä naurettavalta. Meillä. Lapsihan menee syksyllä itse kouluun, ei voi 7-vuotiaana yhtäkkiä sälyttää paljon vastuuta ja odottaa että hyvin menee. Vähitellen, koko ajan.

Lainasin vain vapaasti uutista, jossa on minusta paljon perää (ja joka ei edelleenkään ole minun kynästäni). Omassa lapsuudessani lapsilla oli huomattavasti paremmat valmiudet setvitellä itse välejään, rakentaa kaverisuhteitaa ja leikkiä yhdessä.

Tämänkin asian kanssa jonkinlainen kultainen keskitie paikallaan.[/QUOTE]

5-vuotias ei yleensä ole eskarissa, vaan päiväkodissa (toki loppuvuonna syntynyt on hetken aikaa eskarissa 5 v). Kuten omakin lapseni on, siis päiväkoti-ikäinen kohta 6-vuotias. Eskari-iässä saa toki jo enemmän vapauksia kuin päiväkoti-iässä. Eikä se, että ulkoilen lapseni ja hänen kavereidensa kanssa, tarkoita sitä, että hän ei itse selvitä välejään tai rakenna kaverisuhteita heihin. Ei lapsi nyt sentään missään umpiossa elä, vaikka ei yksin ulkoilekaan.