Murheellinen
Tosiaan ehkäisystä huolimatta oon raskaana, enkä todellakaan voinut mitnekän kuvitella tämän olevan mahdollista. Nyt ahdistaa, itkettää ja oon ihan sekaisin. Töissä ajatus katkeilee ja teen virheitä, sitten pitäis lähteä hakemaan lapsia hoidosta. Missä välissä mä itken? Miten elämä voi olla näin paskaa. Oon ollut muutenkin loppu, uneton jo kuukausia ja nyt tämä. En jaksais enää edes huomiseen.