Touko-kesäkuun 2010 hoidoista plussanneet

Hellou!

Neuvolassa kävin tänään ja muuten kaikki tosi hyvin, mut nyt noin kahdessa viikossa on hemppa suorastaan romahtanut.... Viimeeksi oli 127 ja nyt vain 112!!! Oon mie tota rautaa välillä ottanut, mut nyt sitä saa ottaa ihan tosissaan. Seuraava neuvola on 5.1.11 ja sillon sit nähdään miten hemppa muuttunut. Oon ihan ihmeissäni, vaiks normaalia tuo romahdus vissiin on. Ei mua oo mitenkään ihmeemmin väsyttänyt kuin ennenkään. No mitäs tässä muuta voi kuin odottaa..

Ikeasta löysimme sopivan lipaston pikkuisten vaatteille ja tänään ois tarkotus koota se vielä. Pari koneellista oon jo pessyt vauvojen vaatteita ja haluis päästä laittaa ne paikoilleen.

Kuivasin yhden satsin kuivausrummussa, mut sit muistin lukeneeni jostain, et pikkuisten vaatteita ei sais siihen laittaa. Osaako joku sanoa miksi ei ? Eivät nuo kutistuneet yhtään, vaiks joissain oli rumpukielto...... Sitten vielä silityksestä; onko pikkuisten vaatteet pakko silittää jostain tietystä syystä vai voiko välillä jättää silittämättä? Lakanat ajattelin kyllä silittää joka kerta, mut on nuo NIIN pieniä vaatteita, et kyl hermot menee viel jossain vaiheessa..

Vissiin tulevana torstaina jään saikun kautta mammikselle. Kaipa se on jo hyvä aika jäädä lataamaan akkuja tulevaa varten?

Hyvää alkanutta viikkoa ja jännittävää joulun odotusta vauvaodotuksen lisäksi!

Nonna ja sukeltajat 30+0 *POKS!

 

Teretere!

Nonna; onnittelut poksumisesta =) Kiva kuulla, että neuvolasta kuului mukavia uutisia! Paitsi tietty se hemppa... Aikamoinen romahdus mutta jos et ole vielä tähän saakka syönyt rautaa päivittäin, niin eiköhän se siitä. Nythän sen raudantarpeenkin pitäisi pikkuhiljaa vähetä.

Noista vauvanvaatteista, mulle sanoi neuvolan terkka esikoista odottaessa, että vain ne pakkauksen vaatteet tarvii pestä, mitkä tulee suoraan ihoa vasten. Muut, esim. makuupussit, niille riittää tuuletus pihalla - nyt onkin ollut aika passelit tuuletusilmat Itse en vaatteita koskaan silittänyt (= laiska) enkä kyllä muista kenenkään sanoneen, miksi niitä erityisesti pitäisikään, jos ei välttämättä halua. Ja eiköhän sitä hommaa riitä muutenkin, varsinkin sulla kahden kanssa, että ei kannata ressata asialla!

(.) Mullakin oli tänään neuvola, kaikki oli oikein hyvin :heart: pikkuinen on vissiin kääntynyt raivotarjontaan (jee!), toivottavasti pysyisikin, vaikka vielä tuolla on kuulemma tilaa ja aikaa kääntyillä. Kyllä tuo rt eroaa pt:sta ainakin siinä, että tuntuu ihan eri lailla painetta tuolla alhaalla lantiossa. SF-mitta oli pysynyt samana (29) kuin viimeksi, joten sekin puhuisi tarjonnan kääntymisestä.

Hemppaa ei nyt otettu, kun se oli viimeksi niin hyvä ja olen edelleen popsinut rautaa päivittäin. Paino oli laskenut melkein 4 kg, joten ollaan lähtötilanteessa. Se oli kyllä kiva uutinen, terkan mukaan viittaa siihen, että on sokrut pysyneet nyt kurissa. Ja kun tuota ylimääräistä on sen verran, ettei haittaa, vaikkei paino nousisi ollenkaan (esikoisesta paino itse asiassa laski 2 kg lähtötilanteeseen).

Niin ja sain viimeksi polilla käydessäni verenpainelääkereseptin ja paineet ovatkin laskeneet ihan mallikkaasti.

Mutta taidan siirtyä nyt joululomalle palstalta, kahden päivän päästä poksuu 31+0! Ai niin, kävin viime viikolla viemässä lapsettomuuspolille vadelmakakun, noin niin kuin kiitoksena monen vuoden yhteistyöstä. Olivat oikein otettuja ja iloisia, kunhan vauveli syntyy, niin täytyy käydä näytillä vielä kerran

Oikein rauhallista ja mukavaa Joulun odotusta sekä itse juhlaa!!! :xmas:

-rallis rv 30+5

 

rallis Kiitos synninpäästöstä.... Miekin aika laiskimus tuon silityksen suhteen. Hyviä kuulumisia siunkin neuvolasta. Hyvä niin! Ihan vertailun vuoksi; miun sf-mitta tänään 35.... Et aikamoinen mammafantti täällä, heh. Hyvin on siun masu myös kasvanut ja oot saanut painonkin laskemaan. Täällä tuota painoa on tullut lisää sellaset 400g/vko. Turvotuksia ei ollut nytkään, joten masuun kertynyt kannettavaa. Hiukan oon kateellinen sulle, ko oot saanut painon pidettyä kurissa noin hienosti! Mulla(kin) lähtöpainoa oli turhan paljon.

Ihana ajatus viedä kakku lapsettomuuspolille! Saako matkia? Miekin voisin viedä omalle polille jotain herkkuja, kun seuraavan kerran Turkuun ajellaan. =)


Onnea tulevasta poksumisesta ja palaillaan taas pelipaikalle joulun jälkeen!?

 

Nonna: Hienoa kuulla että kaikki on hyvin, toivottavasti hemppakin nousee. 30 raskausviikkoa on hieno saavutus, onnea!
Tuosta silittämisestä olen kuullut, että vauvanvaatteisiin ei saisi laittaa huuhteluainetta, vaan ne tulisi pehmittää silittämällä. Nykyaikana voi olla että juttu on toisin, kun on kaikenlaisia herkän ihon ja eko-huuhteluaineita.

rallis: Hienoa että sielläkin on kaikki hyvin, paineet, painot mukaan lukien Kakku oli hieno idis Oikein hyvää joululomaa ja poksumista!

).( Täällä eilen poks 29+0! Flunssa painaa päälle, mutta onneksi pikkuinen liikehtii vilkkaasti. Ristiselkä on tullut älyttömän kipeäksi, mutta se varmaan vaan johtuu yhdestä lantionketkutus-pilates-liikkeestä. Pitää ilmeisesti jättää vähemmälle... No nyt voikin pitää hieman joulutaukoa.

Hyvää joulua kaikille!

 

Heipsan!

Äippäpolillakin meni kaikki hyvin. Painoa pojalla 1700g ja tytöllä 1600g. Tytön päätä oli vaikea saada kunnolla mitattua, kun oli niin häpyluun alla jo. Kokeiltiin sisäkautta, mutta ei sieltäkään ihan kunnollista mittaa saatu eli on ainakin tuon 1600g painava ellei isompi. Kuulemma pitkäsäärinen neitokainen tulossa. Lapsivettä normaalisti molemmilla ja liikkuvat hyvin. Sydänkäyrääkin noista otettiin. Tyttö ei tälläkään kertaa oikein tykännyt hommasta ja töni anturia jatkuvasti ja koetti paeta sen alta.... Hetken aikaa hänestäkin sentään käyrää saatiin ja hyvältä näytti kuten pojaltakin, joka köllötti kiltisti koko mittauksen ajan. Taitaa luonteiden erot jo näkyä; poika rauhallisempi ja pimu kärsimättömämpi.

Seuraavan kerran neuvolaan 5.1.11 ja ä-polille 10.1.11. Saapas nähdä milloin aletaan katsoa tuota synnytystapa-arviota...

Nyt olen jäänyt pois töistä. Kauheasti pientä puuhaa ja järjestelyä. Kivaa! Luulen, et alan pikkuhiljaa valmistaa pakkaseen sapuskaa sekä herkkuja. Tuskinpa sairaalasta pääsyn jälkeen paljoa jaksaa/ehtii keittiössä omia muonia touhuta ja leipoa vieraille pullaa. Miehen täti sanoikin, et sanot vaan, et kylään saa tulla ja kahvia tarjotaan, jos sen itse keittää ja tuo mukanaan kahvileivät...

raggis Onnea poksumisesta! Tuon olen kuullut ja lukenut monesta paikkaa. Meillä ei noita huuhtiksia oo käytetty kohta 10 vuoteen, ko mua alkoi ällöttää niiden tuoksut. Nyt miehen ihokin voi paljon paremmin. =) Toivottavasti flunssa on mennyt jo ohi ja vointi mukava.

Mukavaa viikkoa kaikille!

Nonna ja sukeltajat 31+0 *POKS

 

Tervehdys!

Olipas tämä meidän ketju valahtanut kauas... Jospas sitä saisi taas jouluherkuttelun ja löhöilyn jälkeen aktivoiduttua tännekin

Mitäs muille kuuluu? Raggiksella vissiin kaikki hyvin edelleen? Nonna; hyvän kokoisiahan nuo sukeltajat tuntuvat olevan. Aika on kyllä mennyt ihan hurjan nopeasti, kohtahan se tosiaan on jo synnytystapaarvion aika..! Tulehan kertomaan sitten neuvolakuulumiset

(.) Joulu meni jollotellessa... En hirveästi herkkuihin koskenut mutta tietty perinteisten jouluruokien raskaus näkyi ja tuntui olemuksessa - ei oikein vieläkään ole kaikki turvotus hävinnyt. Jalkoihin on jonkin verran ilmaantunut turvotusta, mikä lienee kuitenkin ihan raskauden "ansiota".

Sokerit pysyneet kurissa hienosti, viime viikon torstaina oli taas aika ä-polille ja pikkuisen kasvu oli tasaantunut, mikä siis hyvä juttu. Painoarvio 1700-1800 g rv 32+1. Verenpaineet hyvät ja vauvan sykkeet käyrällä erinomaiset. Ultratessa oli lääkärin jopa hieman vaikea saada mittoja, kun pikkuinen liikkui niin kovasti. Istukka- ja napavirtaukset olivat normaalit.

Kyselin hieman tarkemmin siitä käynnistyshommasta ja lääkäri kertoi seuraavaa; mikäli vauva ei lähde itse syntymään ennen käynnistyspäivää, niin (mikäli kohdunsuu on tarpeeksi kypsynyt) kohdunsuun ja kalvojen väliin laitetaan ballonki (<-- en oo ihan varma miten kirjoitetaan), mihin pumpataan hieman keittosuolaa. Se sitten avaa kohdunsuuta ja provosoi supistuksia. Yön yli pääsee kotiin ja seuraavana päivänä sitten suoraan synnytyssaliin, jossa kalvot puhkaistaan... Eli mekaaniset keinot käytössä, kun se yksi sektio takana. Ja koko ajan siis tarkkaillaan sektioarven käyttäytymistä ja melko herkästi (riskit arvioiden puolesta/vastaan) vaihdetaan sektioon.

Sellaista. 10.1. on seuraava neuvola. Ai niin, POKS 33+0!

-rallis

 

Hyvää Uutta Vuotta 2011!

rallisÄkkiä tää pino valuu aika kauas.... Mukavia kuulumisia sielläkin! =)


(.) Eilen oli neuvola ja siellä edelleen kaikki hyvin. Hemppa noussut tosi hyvin viime käynnistä tuon Floradixen avulla ( 2 annosta/pvässä) eli se on nyt 128, kun viimeeksi 112. Nyt alan ottaa sitä vaan kerran pvässä. Sf-mitta oli nyt 37cm...kyllä tuo 40 menee vielä rikki ja miun vatsanahkakin varmaan....

Olo on ollut hyvä ja yötkin on saanut nukkua rauhassa; ei vessakäyntejä tai mitään muutakaan. Muksut jumpsuttaa masussa hyvin, et mikäs tässä ollessa.. Yksi pieni pukama on tullut, et vissiin pitää joku voide hommata?

Vauvoille vielä hankkimatta hoitotaso, talkit yms. vaipat ja amme. Pinnis on laitettu valmiiksi, vaiks tuskimpa sitä ihan heti pääsee käyttämään, mut on se vaan niin ihana mobileineen.... *huokaus. :heart: Sairaalakassia pitää kai alkaa pikkuhiljaa laittaa kuntoon, kun ei tässä tiedä kauanko sukeltajat masussa viihtyvät vielä. Toistaiseksi eivät ole antaneet mitään merkkiä, et tahtoisivat tulla ulos.

Ens ma mullakin menoa tarkastukseen kuten ralliksellakin. Nyt vuorossa ä-poli ja nähdään kuinka nää on kasvanut viime kerrasta.

Mitenkä muut voivat?


Nonna ja sukeltajat 32+3 (POKS)

 

Hyvää uutta vuotta kaikille!

Hienoa kuulla että Nonnalla on hemppa noussut noin hyvin ja Ralliksen sokeriarvot on hallinnassa. Mulla hemppa on sahannut alakantissa ja viime viikolla oli vaan 95! Terkka sanoi, että jos menee alle 90:n, niin silloin sikiöllä alkaa olla hapenpuutetta. No, nyt olen tietenkin huolesta soikeana ja yritän nostaa hemppaa keinolla millä hyvänsä. Floradix on mullakin ahkerassa käytössä nyt. Olisi vaan pitänyt aloittaa jo aikaisemmin...

Ristiselkä on niin kipeä että hyvä että liikkumaan pääsee, toisaaltaan liikunta auttaa. Vaikeinta on liikkeelle lähtö ja varsinkin sängystä nousu, mutta sitten kun alkaa liikkua, niin kipukin vähenee. Fysioterapeutti suositteli tukivyötä, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi hankkia, vaikka kaupungilta sen voisi lainata ilmaiseksikin. Liitoskipuja nämä lienevät. Sietääkin olla helppo synnytys kun on jo nyt liitokset näin löysinä

Niin, ja Kelan kanssa meinaa mennä hermot. Aivan uskomattoman junttia porukkaa siellä. Mulla ei vuosien mittaan ole kyllä minkäänlaisia hyviä kokemuksia koko puljusta. Tällä kerralla niiden päähän ei meinaa mennä, että pitäisin äitiysloman, ja sen jälkeen tekisin osa-aikaisesti etätöitä. Jälleen kerran tuli tänään lisäkysely asiasta. Ja äippäloman pitäisi alkaa 2.2. Eikä äitiyspakkaustakaan ole vielä kuulunut. Meillä on suunnitelmissa mennä miehen kanssa Kelan toimistolle ensi viikon alussa, niin asiat yleensä on saatu hoitumaan. Suututtaa vaan niin vietävästi, kun aikaa menee tyhjänpäiväiseen ja kaikki jää viime tippaan eikä se todellakaan ole oma vika.


Raggis ja Toivo 32+2 (meniköhän oikein...)

 

Raggis Huh miten alhaalla siun hemppa on! Mulla oli tuollanen arvo viime syksyisen KU:n leikkauksen jälkeen, kun menetin aika lailla verta.... Ota ihmeessä tupla tai tripla annos/ vrk, kunnes siun hemppa on reilusti päälle 120. Sit kannattaa vatsan toiminnan ylläpitämiseksi nauttia päivittäin mustikkaa reilusti. Itse sain äidiltä 100% mustikkamehua ( saa luontaistuotekaupasta ), jota meni about pullo/ 3pvää. Vatsa toimi hyvin ja kuulemma mustikka tekee hyvää sikiön silmille ja samoin äidille. Kirkastaa ihoa yms. hyviä ominaisuuksia. Ja hyvän makuista miusta myös. =) Kurjaa tuo selkäkipu... Toivottavasti se hellittäisi. Mie oon kyllä niin helpolla päässyt tähän saakka, kun miulla ei oo vielä juurikaan mitään vaivaa, liitoskivuista puhumattakaan. Tietty jotain pientä tuntemusta joskus, mut eipä voi juurikaan valitella vointia. Kömpelö alan olla ja mies saa välillä auttaa kengät jalkaa kuin pikkulapselle...

Kelasta tuli päätös ja rahat tulivat tilille, mut pakkauksia odottelen miekin... Neuvolatädin mielestä aika outoa, kun yleensä kahdessa viikossa pakkaus haettavissa postista. No jospa ens viikolla saapuisivat, ni sais pestyä ja tuuletettua nekin.

Nyt lähdetään kaupungille hankkimaan viimeiset tarvikkeet ja jos keritään Jyskiin, ni sieltä sellanen valkonen rullahyllykkö vaipoille ja muille tarvikkeille pinniksen viereen. Hoitotaso hankitaan ens viikolla. Sit alkaa sairaalakassin pakkaus ja sen jälkeen odotellaan lähtöä tositoimiin. Hurjan jännää!!

En mie kyllä vielä haluaisi synnyttää, kun nyt vasta on alkanut uskoa raskauden kestävän loppuun asti ja nauttii seesteisestä olosta... Toisaalta ei malttaisi odottaa, et saa murut paijattavaksi..

Voikaa hyvin!

 

Moikka!

Tulin nyt poksumaan eilistä 34+0 ja samalla kertomaan kuulumisia, joita nyt sitten tällä kerralla riittääkin..! Eli maanantaina oli neuvola, muut ok paitsi hemppa oli suorastaan romahtanut, ollen vain 103 : / Eli rautaa taas popsimaan...

Tänään oli sitten ä-polikäynti. Sokrut ok, vauvan sydänkäyrä ok, verenpaine 100/153 (vaikka kotona molemmat luvut 15-20 yksikköä matalammat) ja pissassa proteiinit yhdellä plussalla (oli kyllä esikoisestakin loppuodotuksessa). Laittoivat näytteen johonkin tarkempaan syyniin ja soittelevat huomenna, jos siinä on jtn ongelmaa. Ja nyt tuli kehotus ottaa rauhallisemmin, ettei vaan paineet nousisi ihan mahdottomasti.

Ultrassa vauva oli perätilassa. Lääkäri tosin sanoi, että mahtunee vielä kääntymään suuntaan jos toiseenkin. Tarkasteli sitten sektioarpeakin ja sai mitaksi ohuimmillaan 2,5 mm - kuulemma vielä riittävän paksu alatiesynnytysyritykselle mutta ei mikään mahdottoman paksu kuitenkaan.

Ensi kerralla (kahden viikon päästä) pitää ultrata rakko täynnä, niin näkee arven paremmin. Ja sen perusteella edetään näin:

- jos arven kohdalta liian ohut, niin suunniteltu sektio rv 39
- jos arpi ok ja vauva edelleen perätilassa, kääntöyritys samantien (ja käynnistys rv 40)
- jos vauva kääntyy pt uudelleen, lantio riittävä ja vauva ei liian iso, niin perätilasynnytys rv 40 (!!!)
- jos vauva kääntyy itsekseen tai avitettuna rt, niin käynnistys rv 40

Tietty jos vauva alkaa aiemmin syntyä (tai tulee raskausmyrkytys), niin sitten toimitaan tilanteen mukaan. Vauvan painoarvio tällä hetkellä 2200 grammaa eli siro vauva, sen suhteen pitäisi kuulemma perätilasynnytyksenkin olla mahdollinen. Silti, olen kuullut niin hirveitä juttuja perätilasynnytyksistä, että..! :x

Vähän ahdistaa, kun on noita muuttuvia ja toisiinsa vaikuttavia tekijöitä niin paljon, mutta toisaalta, pääasia, että saadaan pikkuinen turvallisesti masun tälle puolelle

Raggis; toivottavasti oot saanut hempan nousemaan..! Aika matalalta tosiaan kuulosti.

Nonna; mitäs sun ä-polikäynnillä tapahtui ja miten pikkuiset?

Nyt on kyllä pistettävä pää tyynyyn, kun väsyttää niin mahdottomasti...

-rallis

 

rallis Onnittelut poksumisesta! Loppu alkaa häämöttää! Huh....olipa ä-polikäynti siulla! Kumpa pikkuinen kääntyisi itsekseen alaspäin ja pysyisi siinä. Eikä tuo raskausmyrkytyksen varjokaan tähän loppuun helpota varmaan fiiliksiä... Uskon kuitenkin, et hyvin lopulta kaikki menee! :hug:

Itsekin pelkään pahinta tuosta perätilasynnytyksestä. Tällä hetkellä molemmat ovat rt:ssä ja tuskinpa kauheasti enää kääntyvät, kun siihen ei taida tilaa hirveästi olla. Pimu tod.näk tulee ensin ja varmaan hänen kanssa synnytys sujuu (siis jos alatie) normisti, mut poitsun synnytystä jännään/ pelkään just siksi, et hälle jää tytön tulon jälkeen vetästä vaikka aerobicshow kohdussa ja kääntyä perätilaan..... Ja mie en halua todellakaan synnyttää häntä siinä asennossa! No katsoo sit mitenkä h-hetkellä käy..

(.) Kirjoittelin tuonne toiseen pinoon ä-poli kuulumisia, mut laitetaan tännekin vielä. Siellä meni kaikki hyvin, eipä juuri muutoksia aiempiin kuin tietty se, et murut on kasvaneet kuten pitääkin. =) Pimu reilu 2kg ja poitsu hiukan alle 2kg eli pimu on ottanut spurtin poikaan nähden viime kerrasta kasvun suhteen. Hyvän kokoisia molemmat anyways. Kasvu on nyt miusta hidastunut, et enää mennään noin viikko edellä todellisuutta, jos sitäkään. Alussa nuo kun olivat 2-3 viikkoa edellä oikeaa viikkoa. Sydänkäyrät hyvät molemmilla. Katkoja tuli, kun ekaa kertaa meidän poju hermostui anturiin ja potki sitä ja sai pimunkin jyskyttämään omaansa kiitettävästi.... Anturit eivät siis ole heistä mitenkään kivoja. Kohdunkaula lyhentynyt aika kauas ja suu on tiukasti kiinni ja kiinteä. Eivät siis ole tuon mukaan ihan lähiaikoina syntymässä - hyvä niin... Vaikka kyllä tässä alkaa usko pettää mahan kasvun suhteen ts. sen, et miten paljon miun nahka antaa enää periksi ennen kuin repeää halki kohtuun saakka... Sf 40 on ens viikolla varmasti tosiasia..

Muksut liikkuvat hyvin ja hikkailevat vuorotellen. Lapsivettä normaalisti molemmilla.

Ens keskiviikkona on neuvola jälleen ja 24.1. on vuorossa ä-poli, jos mitään muutoksia ei tule. Kuulemma rv 35 on miulle tavoite pitää muksut masussa. Sen jälkeen saavat vapaasti alkaa syntymään. Eli reilu viikko! Ei ne kyllä varmaan viel silloin pihalle tule. Ei tässä oo suppareitakaan ollut yhtään, vaiks oon siivonnut ja rakentanut pesää..... Ihana laitella pikkuisten tavaroita ja viikkailla vaatteita. *huokaus :heart:


Mitenkä muilla menee? Kadonneet kanssasiskot, huhuuuuu!! :wave: Enpä kyllä miekään oo jaksanut hetkeen tänne edes lukemaan tulla, kun on laitellut paikkoja ja silitellyt masua soffalla....

Voidaan kaikki hyvin ja kuulumisiiin!

Nonna ja sukeltajat 33+3

 

Heissan kaikille!

Anteeksi nopsasti omaa napaa: mulla on ollut muutaman päivän ajan hirmuinen kutina, ja eilen neuvolakäynnillä sain lähetteen verikokeisiin. Tänä aamuna kävin, ja ekat tuloksetkin tulivat jo parissa tunnissa, ja niissä ilmeni että maksa-arvot on koholla. Olin justiin pitämässä koulutusta mun äitiyslomasijaisille (joo, niitä tarvitaan enemmän kuin yksi ), kun neuvolasta soitettiin ja käskettiin mennä tunnin parin kuluessa sairaalaan lisätutkimuksiin. No, ei auttanut kuin nopeasti selittää tärkeimmät asiat ja sitten sairaalaan. Sikiön sydänäänet näyttivät hyviltä, ja ultrassakin kaikki oli hyvin. Painoarvio muuten pikkuisella 1800g.

Loput verikokeiden tulokset saadaan ensi viikolla, ja sairaalassa miettivät pitääkö mut ottaa osastolle, mutta onneksi päästivät kotiin. Lääkitys on nyt päällä, eli raskaushepatoosiepäily on mulla. Seuraavat verikokeet tiistaina, ja loppuraskautta seurataan ä-polilla.

Hemppa on muuten 102, eli vielä tosi alhainen mutta ainakin noususuunnassa. Kelalta tuli tänään äitiyspakkaus, ja sitä olen tässä tutkiskellut kovasti Äitiyslomapäätöstä ei ole vielä tullut, varmaan koska matkaan tuli vielä yksi mutka, nimittäin viime viikolla selvisi, että mun olisi pitänytkin toimittaa hakemus työnantajalle eikä Kelalle ja vähintään 3kk ennen laskettua aikaa. No, hätähän siinä tuli käteen, ja palkkalaskentaan soitettuani sanoivat, että heille pitäisi laittaa kopio hakemuksesta ja raskaustodistuksesta. Kävin hakemassa ne Kelalta, ja Kela odottaa työnantajan Y17-lomaketta tähän päivään mennessä. Häiriköin anteeksipyydellen palkkalaskentaa että saisivat lomakkeen ajoissa. Se lähti kuulemma tiistaina, eli olisi pitänyt ehtiä perille. Huh! Toivottavasti en jää rahatta...

Ai niin, sairaalassa ympärillä oli voihkivia ja todella kipuisia synnyttäjiä... Vielä ei iskenyt pakokauhu, mutta katsotaan koska iskee.

Mitenkäs muilla menee, toivottavasti kaikki on hyvin? Nonna, vielähän muksut ovat pysyneet mahassa? Mites Rallis, onko verenpaine pysynyt aisoissa? Koska sulla olikaan ultra? Toivottavasti vauva kääntyy rt:aan.


Ragdoll ja Toivo 33+2

 

Raggis Hui! Toivottavasti arvot pysyy aisoissa, etkä joudu sairaalaan ennen aikoja. :hug: Oliko sulla käytössä tuo Floradix? Mulla nousi vajaassa 2 vkossa hemppa 112:sta 128:aan, kun otin sitä tupla-annoksen päivittäin. Auttaiskohan suakin? Niin ja vatsantoiminta pysyi hyvänä mustikkamehun avulla. Hienoa, että pikkuisella on kuitenkin kaikki hyvin, mut kyllä äidinkin hyvinvointi on tosi tärkeää! =)

Millaisen ä-pakkauksen sait? Viime vuotisen vaiko uuden? Viime vuoden pakkauksessa on tuo makuupussi vaaleansininen pohjaväriltään ja kuvioina lammasta, koiraa, tipua ja hiirtä. Ihan nätti miusta. Me saatiin viimevuotiset ja itse tykkäsin suurimmasta osasta vaatteita. Salaa tosin toivoin, et oisvat laittaneet viime ja tän vuotisen, et pikkuiset oisvat saaneet erilaiset...

(.) Pikkuiset ovat masussa edelleen. =) Tosin viime ä-polikäynnillä (10.1.) paikat ovat alkaneet hiljalleen kypsyä tulevaan.... Kaulaa jäljellä tuolloin 1,5cm, kun pari viikkoa aiemmin se oli vielä 3cm ja suu pehmennyt, mut suht kiinteä (rasti oli laitettu n-kortissa kiinteän ja pehmeän väliin) ja kiinni-kohdassa ei ollut merkintää enää lainkaan - huomasin sen äsken. Olenkohan mie sit jo hiukan raollaan tuolta alhaalta? Suppareita ei ole ollut vieläkään, mut rappusissa (asutaan kerrostalossa) en enää kulje edes alaspäin, kun silloin alkaa haaroissa tuntua oudolta. Ei mitenkään kipeää tee, mut epämiellyttävän kummallinen tunne. Ens maanantaina on taas ä-poli. Hiukan jännittää kuulla miten paikat on muuttunut tuolla alhaalla.... nyt aion ottaa siel puheeksi mahdollisen kortisonin pikkuisten keuhkojen kypsyttämiseksi ja sen, et milloin pääsee tutustumaan synnäriin ja millaisella varmuudella voivat sanoa, et molemmat tulevat alakautta pääedellä. Mie en todellakaan synnytä peppuedellä toista tai halua synnyttää alakautta toista ja sit joutua hätäsektioon.

Huhuu; Amelie, Hanuu ja kaikki muut kadonneet pinolaiset!!! Mitä teille kuuluu?! Koettakaas huikata edes pienet kuulumiset.... Kaikki on varmaan mennyt hyvin, mutta olisi ihana kuulla teistä! Ameliella alkaa pian olla h-hetki lähellä - muistaakseni ja kauhean kauaa ei varmaan mene enää muutamalla toisellakaan... *pohtii..

Omaa juttua vielä.... Sain pakattua sairaalakassinkin jo melkein valmiiksi. Yay! Enää puuttuu korvatulpat (kuulemma kandee hankkia varuiksi, jos monta samassa huoneessa ja joku kuorsaa tms.), uusi hammasharja, purkkaa ja kirja + muuta luettavaa/ristikot. Vauvojenkin kamat mahtui samaan kassiin. Toppapuvut vaan pitää tuoda muovipussissa.

Mies tuo sit sairaalaan mitä tarviin, jos jotain välttämätöntä uupuu.

Kohta varmaan pitää asentaa telakat autoon. Halun nähdä, et ne on varmasti kunnolla asennettu.... ;D

Nonna ja sukeltajat 34+5

 

Nyt vaan pikaiset kuulumiset, kun Nonna huhuili... =)

Kaikki on täälläkin edelleen hyvin, mitä nyt Tyllerön poikkitila hieman aiheuttaa jännitystä. Keskiviikkona edessä ultra ja tarvittaessa kääntöyritys. Itse olen jo asennoitunut suunniteltuun sektioon, mutta katsotaan nyt vielä, josko kuitenkin päästäis alatiesynnytykseen. Vointi on hyvä, varsinkin kun jäin jo 3 viikkoa etuajassa saikun kautta äitiyslomalle. Oli vaan niin väsynyt olo viimeisinä työviikkoina, että tuntui paremmalta rauhoittaa tahtia. Olo kohentui samantien, kun sai alkaa elellä omaan tahtiinsa. Vauvan tavaroiden suhteen alkaa kaikki olla valmiina kotosalla. Oma pää ei vaan jotenkin vieläkään osaa sisäistää sitä, että muutaman viikon päästä tuo vauva tuolta vatsasta muuttaa meille oikeasti asumaan osaksi perhettä. Tuntuu edelleen niin käsittämättömältä, että 4 vuoden jälkeen meille vois oikeasti tulla vauva! Mutta eiköhän se sit viimeistään synnärillä todeksi muutu

Olis kyllä kiva aktivoitua täälläkin porukalla vielä näille viimeisille viikoille ja vaikka sit siirtyä vauvapuolellekin jatkamaan jutustelua... Voi olla, että meillä on siis jo 3 viikon päästä edessä sektio, hurjaa!!

Kirjoittelen vaikka keskiviikon ä-polin jälkeen tarkempia kuulumisia

Hanuu & Tyllerö 36+0

 

No tervehdys, Hanuu ! Onneksi edes sie kuulit miun huhuilun... =) Kylläpä teitin Tyllerö viihtyy poikittain....Onhan tässä viel aikaa kääntyä itsekseenkin, mut varmaan aika epätod.näk.? Tuuhan kertoon miten kääntöyritys sujui.

Ei sitä meinaa oikeesti itsekään tajuta, et meillekin tulee pian vauva - kahdesta puhumattakaan... Mekin yritettiin 4v ja nyt tuntuu niin kaukaiselta kaikki epätoivoisuus ja suru. Onneksi nää hoidot auttavat monia oman nyytin saamisessa. Toki tän onnen soisi kaikille lasta toivoville. Ehkä vielä jonain päivänä ja onhan adoptiokin aina olemassa. Niin moni lapsi tarvitsee uuden, hyvän ja rakastavan kodin.

Meillä Hanuu on aika sama aikataulu synnytyksen suhteen. Ellei murut ala itsekseen syntyä, ni rv 38 käynnistetään viimeistään, kun toistaiseksi tarjonta on molemmilla hyvä. Viimeisiä viedään!! Hurjaa! =)

(.) Tänään olin ä-polilla ja kaikki hyvin. Kohdunkaulaa jäljellä enää 1cm, mutta suu kiinni. Sydänkäyrät molemmilla normit ja kokoa molemmilla 2,5kg. Jos jalan mitta jätettäisiin pois, ni silloin arvio olisi 2,2kg paikkeilla. Pitkät kintut mukuloilla jostain kumman syystä... Keskikäyrällä menevät molemmat ja kaikki näyttää hyvältä. Ensi viikolla uudestaan polille ja neuvolaan.

Torstaina käydään varmaan tutustumassa synnäriin.


Nonna ja sukeltajat 35+0 *poks

 

Hupsista... tulikin viesti kahteen kertaan jostain syystä...

 

Tervehdys!

Mukavaa, että täällä on taas aktivoiduttu =)

Raggis; kylläpäs kuulostaa hurjalta toi hepatoosihomma, toivottavasti ei mee hirmu pahaksi! Taidat olla töissäsi melko korvaamaton, kun ei riitä yksi sijainen ä-loman ajaksi

Hanuu; kiva kuulla sustakin, meillähän menee vähän samalla lailla, mulla on kääntöyritys torstaina JOS muut seikat sen sallivat, vauveli oleilee perätilassa tai ainakin pari viikkoa sitten ultran mukaan näin oli... Käyhän kertoilemassa kuulumisia ja eiköhän sitä jonkinlainen ketju sitten perusteta myös tuonne vauvapuolelle

Nonna; kiva, että siellä kaikki myös ok. Sullahan on se tilanne jo, että pikkuiset saattaa syntyä ihan milloin vaan...! Hienosti on paikatkin jo antaneet periksi... Toivottavasti saat synnyttää alakautta, siitä kuitenkin toipuu nopeammin kuin sektiosta. Ja muutenkin sulla on ainakin tuplasti hommia verrattuna meihin yksösten odottajiin/hoitajiin, ettei siinä kaivata enää monen viikon sektiohaavakipua.

(.) Neuvola. Kävin ylimääräisenä myös viime viikolla kaksi krt neuvolassa, verenpaineen sekä proteiinin takia... Onneksi ne molemmat ihan normaalit, kuten myös tänään. Hb oli noussut 109. Paino pysynyt samassa. Verensokeriarvot kuulemma ihan loistavat.

Vauva kuulemma terkan mukaan olisi rt mutta ei voi ihan varma olla kuitenkaan. Hirveästi vauva on kyllä myllännyt mahassa, että onhan tuo saattanut kääntyäkin. Sf-mitta oli 33 cm eli tasaisessa kasvussa ja ei kuulemma ole iso vauva tulossa. Noo, torstaina sen näkee sitten tarkemmin, kun on se ä-poli =) Muuten olo on ihan hyvä, mitä nyt väsyttää koko ajan ja öisin herään ihan yltä päältä hiessä - kuulunee asiaan

Olette pohdiskelleet, miten x vuotta sitten ei olisi voinut kuvitellakaan tilannetta mikä nyt alkaa olla käsillä tai kuinka monta vuotta meni ensimmäiseen onnistumiseen... Itse olen jopa tuntenut nyt syyllisyyttä siitä, että meille on tulossa jo toinen, kun toisilla ei ole sitä ensimmäistäkään. Vaikka se ei keneltäkään toiselta pois olekaan. Meilläkin meni 4 vuotta ja kolme isoa endometrioosileikkausta ennen ekaa plussaa ja vauvaa (toisen ivf:n tuoresiirto) ja tähän toiseenkin tarvittiin 2 ivf:ää ja pari PASsia ennen plussaa, joten ei mekään nyt ihan sormia napsauttamalla tähän olla päästy... Mutta silti se syyllisyys painaa. Ja ei kait niistä tunteista koskaan kokonaan irti pääsekään, sen verran mieleenpainuva kokemus tämä lapsettomuustaival on ollut ja hyvä niin, osaapahan ainakin arvostaa lapsiaan vähän eri lailla :heart:

Sen haluan sanoa vielä kokemuksen syvällä rintaäänellä, että riippumatta siitä, miten ovat alkunsa saaneet, vauvat/lapset väsyttävät, suututtavat, ärsyttävät ja saavat aikaan kaikkia muitakin negatiivisia tunteita - ihan niin kuin spontaanistikin alkunsa saaneet vauvat/lapset. ÄLKÄÄ tunteko näistä negatiivisista tunteista syyllisyyttä, ettei teillä muka olisi oikeutta tuntea niitä(kin), kun kerran tie äidiksi/isäksi on ollut hankala... Kyllä on! Itse olen oppinut nyt antamaan itselleni anteeksi sen, kun lapsen tekemiset joskus vähän... harmittaa, lievästi sanottuna : /

Ei mulla muuta.

-rallis 35+5

 

Heippa Siskot =)

En ole siis saanut ryhdistäydyttyä, että jaksaisin kirjoitella. Käyn päivittäin lukemassa palstoja ja googlailemassa kaikkea. Mutta nyt päätin "taas" kirjoittaa.

Kivasti on kaikilla kaiken kaikkiaan mennyt. Se on tosi ihana asia. :heart: Ihanaa, meillä kaikilla on kohta jo vauva ja Nonnalla kaksi. Niin kuin kirjoittelitte, että ei sitä oikein voi uskoa todeksi. Ja kaikenlisäks malttamattomana odottaa, että syntyispä vauva jo. Niin kauan olemma rakkaitamme saaneet odottaa. Ja kaikilla se hetki on toisaan käsillä.

Hanuu Aika ikävää kun Tyllerö on poikkitilassa. Tosi harmi. Mun kaikki sympatiat on kyllä sun puolella ja toivon, että saisitte vauvan kääntymään. Mun siskolla vauva oli perätilassa ja yritettiin kääntää useampaan kertaan, ilman tulosta. Kääntöyritykset oli aika rankkoja, joten vihellät pelin heti poikki kun siltä tuntuu. Siskon poika syntyi kuitenkin perätilassa ja tuli alakautta (äiti halusi itse synnyttää), kaikki meni tosi hyvin, ainoastaan pikkuisen lapsivettä ehti nielemään keuhkoihinsa. Mutta toivotaan, että sulla menee kaikki hyvin, ja olethan jo asennoitunut mukavasti sektioonkin.

Ragdoll Toivottavasti sun kutina on loppunut. Ja kaikki olisi hyvin. Mutta hyvä kun seuraavat tilannetta, ja mukava kuulla, että ei iskenyt vielä paniikki synnytyksestä. =)

Nonna Ihanaa, kiitos kun odottelit kuulumisia. Olen siis kovasti lueskellut kaikkien tapahtumia ja jännittänyt myös sitä kuka synnyttää ensiksi tuolla toisessa pinossa, meitä hetkeä ennen plussanneissa. Sulla on mukavasti viikkoja jo kasassa ja olo on varmasti jo turvallinen. Tosi ihanaa. Oletkohan sä meistä ensimmäinen?

rallis Toivotan sulle myös onnea, että vauva olisi omin päin kääntynyt. Peukut on pystyssä. Eli niin kuin Hanuullekin, myös sinulle sympatiat. Ja kääntöyrityksessä (toivottavasti et joudu) etenette ihan sun omien fiilisten mukaan. Ja toivotaan, että sulla olisi mukavampi/helläkätisempi lääkäri kuin mun siskolla. Inhottava varotella, ja jokainen tuntee asiat eri tavalla. Tsemppiä kuitenkin ja toivotaan, että vauva olisi jo oikeassa tarjonnassa.

Itsellä siis viikkoja 36+6, eli huomenna mun vauva on jo täysiaikainen! Eli voisi siis jo syntyä. Toivoisinkin kovasti, että syntyisi. Mulla siis todettiin raskausdiabetes 30+2 (1h arvo koholla), ja vauva on kovasti kasvanut ruokavaliosta huolimatta. Tällä hetkellä vauva painaa noin 3300g. Eli arvio tehtiin viime viikolla 36+0 synnytystapa-arviossa ja paino oli silloin 3160g. Synnytyspelkoa ei ollut ennen tätä tietoa yhtään, mutta nyt alkoi asia mietityttään. Yliaikaiseksi eivät kuulemma päästä (lääkärin mukaan, mutta synnytyssairaalassa taas voidaan olla eri mieltä) raskausdiabeteksen ja minun pienen kokoni tähden. Olen kovasti yrittänyt siivoilla, kolata lunta, saunoa ja pientä petipuuhaakin oli, mutta ei taida olla vaikutusta. Kohdunkaulaa on edelleen jäljellä 3cm, mutta paikat on onneks jo pehmennyt. Laskeutumisesta en osaa sanoa, mutta sisko sanoi, että pian syntyy. 4.2. on uusi käynti ä-polilla ja katsovat vielä painoarviota. Jos vauva on kovasti kasvanut, niin sitten lähettävät synnytyssairaalaan tsekattavksi ja mahd. käynnistykseen. En usko jälkimmäiseen vaihtoehtoon, kun olen niin monta samanlaista tarinaa kuullut ja kotiin on passitettu. Verenpaine mulla on ollut tosi alhainen koko raskausajan noin 110/70. Mutta ilmeisesti mulla on aina alhainen, koska ei mitään huimauksia, eikä muutakaan ole esiintynyt. Muuten koko raskaus on sujunut luvattoman hyvin, ilman oksentelua, selkäkipua, tai muitakaan vaivoja. =)

Toivottavasti ette ihan ole mua hyljänny, vaikka en ole saanut aikaiseksi kirjoitetettua. :ashamed:

Amelie ja Pömpeli 36+6 (jättivauva)

 

Rallis Alatiesynnytys hiukan arveluttaa, mut melkein kaikki synnyttäneet ystävät on sen kannalla. Vain yksi kolmen lapsen äiti on sitä mieltä, et sektio ehdottomasti. Hällä kaksi sektiota ja keskimmäinen oli alatiesynnytys. No....lääkärihän sen päättää kuinka vauvamme ulos tulevat. Itselle tärkeintä olisi, et tulevat molemmat turvallisesti ja samalla tavalla. Kiitos neuvoista! Varmasti nämä kovalla vaivalla hankitut kullannuput saavat joskus tai useamminkin erilaisia tunteita itsessä esiin.... Pitää koettaa muistaa, et ne on luonnollisia ja niihin on meilläkin oikeus, vaikka nyyttien alkuun laitto tavallista vaikeampi olikin. Eikös joku viisas ole todennut näin, et lapset kasvattavat vanhempansa eikä toisinpäin...eikä vain vanhemmat lapsiaan

Amelie Ihanaa kuulla siusta piiiiitkästä aikaa!!! =):hug:
Ei me olla hylätty, kaivattu vain kovasti kanssasiskojamme tällekin osalle tätä taivalta. Uskoisin kaikkien olevan tätä mieltä. :heart:
Onnittelut täysiaikaisuudesta! Kyllä murunen sieltä piakkoin alkaa puskea maailmaan. Loppusuoralla mennään kohta kaikki! Kumpa tuo rd ei hurjasti vauvaa kasvattaisi, kun olet kerran pieni itse.... Tuskimpa uskaltavat päästää 38 viikkoa pidemmälle, kun nyt jo alkaa kokoa olla tarpeeksi. Eiks tuo 3,5kg ole jokin "ihannepaino" vastasyntyneelle?

Tosi helppo raskaus täälläkin... =) Muutamia kipuja ja säikytyksiä oli matkan varrella, mut 99% ajasta on ollut naurettavan helppoa aikaa. Viime yönäkin nukuin vajaa 8h putkeen. Missäköhän vaiheessa se vessassa ramppaaminen alkaa. En kyllä yhtään valita... Toivottavasti synnytys sujuisi jouhevasti ja kipu pysyisi hallinnassa läpi koko toimituksen ja vointi sen jälkeen hyvä, jotta jaksaisi kahta vauvaa imettää ja hoitaa.

Mikä teitä jännittää/ pelottaa / hirvittää synnytyksessä?

Itseä mietityttää miten jaksaa punnertaa molemmmat ulos ja saako kivunlievitystä tarpeeksi, sujuuko kaikki turvallisesti vai tuleeko toinen alakautta ja toinen sektiolla....aiheutuuko hätätilanne napanuorien sotkeutumisesta, kääntyykö poitsu huonoon asentoon...onko paikalla osaava kätilö ja lääkäri (viikonloppuna en haluaisi synnyttää..). Sitten tietysti pelottaa se kuinka pahasti sitä repeää ja kuinka hirveää on vessatoimitukset jälkeenpäin...

Muutoin ei juurikaan pelota tuleva.....

 

Nyt siis kuulumisia kääntöyrityksestä...

Ensin kätilö ultralla tarkisti, että vieläkö siellä ollaan poikkitilassa (itse kyllä tiesin, ettei mikään ole muuttunut). Kätilö kommentoi, että eihän tuo tarvitse kuin pienen tuuppauksen oikeaan asentoon pääsemiseksi. Itse kyllä olin jo siinä vaiheessa epäilevällä kannalla, kun on Tyllerö jo niin pitkään viihtynyt poikittain. Aika pitkän odottelun jälkeen (jokin tietokatkos henkilökunnan välillä) pääsin lääkärin ultrattavaksi. Aikansa tarkasteli tilannetta ja otti myös mittoja kokoarviota varten. Pyysi sitten toisen lääkärin avukseen ja aloittivat kääntöyrityksen. Aikansa ahersivat, mutta Tyllerö ei osoittanut minkäänlaista kiinnostusta kääntymiseen. Mulle alkoi tulla siinä selällään maatessa huono ja pyörryttävä olo, josta mainitsin. Lääkäri käski kylkiasentoon ja samalla päättivät lopetta yrittämisen. Heikko olo johtui enimmäkseen siitä, että olin ollut jo 12h juomatta ja syömättä ohjeiden mukaan. Tilanne on siis se, että mitä todennäköisimmin on sektio edessä. Ihmettelen kyllä suuresti, jos tuo tuolla itsekseen vielä kääntyy! Sektioaika olis muuten ollut rv 39+2 (olis ollut meidän hääpäivä...), mutta sen päivän sektioaika oli jo varattu jollekin muulle. Niinpä saatiin siis seuraava mahdollinen eli rv 40+2 mikä on 21.2. Jos synnytys käynnistyy aiemmin, tehdään sektio sit kiireellisenä. Toivon kuitenkin, että suunnitellusti menis. Hyvä puoli siinä on se, että Tyllerö saisi vielä kehittyä viikon pidempään. Toisaalta kasvun takia ei varmaan tarvis olla yhtään ylimääräistä, kun tämän päivän kokoarvion perusteella oli jo nyt n. 3300g. Mun suvussa on kyllä kaikki lapset syntyneet reilusti yli 4 kiloisina eli ei mitenkään yllättävä uutinen. Onhan mulla itselläkin kokoa, pituutta 181cm. Alakauttakin kuulemma mahtuisi hyvin tulemaan juuri tuon pitkän naisen rakenteen vuoksi. Mutta ei niin ei. Rehellisesti voin sanoa, että harmittaa tosi kovin alatiesynnytyksen kokematta jääminen varsinkin kun tämä tulee todennäköisesti olemaan ainoa synnytys. Ja varsinkin, kun mies on sen jo toisen kanssa aiemmin läpi käynyt... Osuu jotenkin arkaan kohtaan ja tunnen olevani vähän "huonompi" synnyttäjä, kun en voi itse tehdä siihen tarvittavaa työtä. Toisaalta onhan tässä lapsettomuustaipaleellakin ollut jo omat kärsimyksensä ja vaivannäkönsä eli eiköhän tässä olla jo kaikkemme annettu lapsen alulle saamiseksi!

Nonna78:
Etköhän sä siis pääse jo mua ennen synnyttämään, kun meidän aikataulu vähän venähti

rallukka:
Toivottavasti sulla on parempi onni matkassa huomisessa käännöksessä! Josko olis vaikka kääntynyt itsestään Mulla on ihan samat vaivat öisin ja tyynyliina ihan märkänä.

Amelie80:
Kiva kuulla sustakin! Onneks mulla ei kääntöyritys tehnyt yhtään kipeää, vaikka hetkittäin tuntui vähän epämukavalta. Ja heti aluksi sanoivat, että väkisin ei ketään käännetä. Käännös vaatii yhteistyöhaluisen vauvan. Meillä vaan tuntuu olevan tällainen jääräpää (isänsä geenit..?), että haluaa jo tässä vaiheessa uhmata ja olla poikkiteloin Aika samankokoiset sikiöt meillä, mutta sä taidat olla tosiaan aika paljon pienempi kuin minä... Toivotaan, että sikiön koko ei tuo mukanaan hankaluuksia.

Hanuu & Tyllerö 36+4

 

Onpas mukavaa, kun tänne on nyt ihan joukolla aktivoiduttu Alkaakin vähän kaikilla olla jo aikas jännät paikat edessä...

Ihan ekaksi, haluan lisätä edellisen viestin viimeiseen, vähän turhan synkänkuuloiseen, kappaleeseen, että onhan se tietysti niin, että pääosin elämä vauvan/lapsen kanssa on ihanaa ja palkitsevaa mutta joskus sitä joutuu niiden muunlaistenkin tunteiden kanssa painimaan, vaikkei haluaisikaan... : /

Amelie; kiva kuulla sinusta ja että raskauskin on RDeetä lukuunottamatta sujunut ihan helposti. Toivottavasti vauva älyäisi syntyä piakkoin "ihan itsekseen", ettei tarvitse miettiä niitä kokoasioita ja käynnistelemisiä..! Niin ja kiitos tsempistä huomista varten

Nonna; onpa hyvä, ettei tuon enempää arveluta synnytys

Hanuu; harmin paikka, kun ei Tyllerö sitten halunnutkaan kääntyä Muistan muuten, miten itseänikin harmitti esikoisen kohdalla (kun päädyttiin suunniteltuun sektioon etisen istukan takia), kun mikään ei voinut mennä normaalisti... Vauvan alulle saamiseen tarvittiin lääkäriä, ei voinut edes syntyä normaalisti eikä imetyskään onnistunut..! No, kaikesta pääsee yli ja tämän toisen kohdalla tuntuu, että pääasia, että turvallisesti saadaan "velivauva" (esikoisen termi) maailmaan :heart: Uskon, että sitä tuntee itsensä jotenkin vajaaksi, kun toinen on saanut olla jonkun toisen tukena niin hienolla ja tärkeällä hetkellä mutta usko pois, kyllä miehellesi on ihan yhtä tärkeää ja mieleenpainuvaa teidänkin yhteisen rakkauspakkauksen syntymä - ja eipähän mene kokemukset sekaisin, kun ne on niin erilaisia (<-- kevennysyritys)

Synnytyksestä: Minuakin jännittää. Ei oikeastaan pelota. Sektio ei niinkään toimenpiteenä jännitä, koska sen on jo kokenut mutta alakauttasynnytys jännittää kyllä. Kipuun ei kuulemma voi kuolla ja monet endometrioosikipuhelvetissä olleet ovat kertoneet, että ei ne synnytyskivut kovin paljon pahempia ole, joten ei ne kivutkaan oikeastaan pelota. Se pelottaa, että vauvalle tai minulle käy jotain kauheaa... Tiedän, epätodennäköistä... Mutta mahdollista. Olen kyllä onnellinen, että saan synnyttää isossa yliopistosairaalassa, jossa parhaat mahdolliset olosuhteet kaikin puolin. Eikö tuo liene ihan luonnollista, että jännäkakkaa pukkaa

(.) Verensokerit ovat olleet tosi alhaalla aamuisin, 3.5-4.2 välillä, vaikka olen kahdesti laskenut insuliiniakin alaspäin... Pitäisi olla 4.5-5.5 välillä paastosokerit. Soitin asiasta eilen aamulla ä-polille, sain ohjeeksi laskea insuja, laskin 2 yksikköä ja tänä aamuna paasto ennätysalhainen, 3.5!!! Kätilö sanoi eilen, että insuliinin tarpeen väheneminen kertoo siitä, että synnytys lähestyy, jotenkin ne supistelut vaikuttavat siihen silloin, kun ne alkavat tehdä taikojaan tuolla alapäässä. Lantio on myös tuntunut nyt ihan kuin jonkun toisen lantiolta, kävely on muuttunut sellaiseksi vaappumiseksi ja taapertamiseksi, kätilön mukaan vauva on ilmeisesti alkanut laskeutua lantioon. Peräsuoleen tuntuu välillä kauhea paine, samoin alas rakon tienoille vauva puskee... Kätilö arveli, että kertomieni juttujen perusteella, vauva syntyisi ennen laskettua aikaa, sanoi, että hieman aikaisessa vaiheessa on nämä oireet alkaneet.

Mutta huomenna ollaan viisaampia! Silloin tiedetään kohdunkaulan ja -suun tilanne ja sekin kertoo, milloin synnytys saattaisi käynnistyä, jos siis ennen laskettua aikaa. Jos vauva on nyt sitten laskeutunut (niin kuin saattaisi olla, omassa olossa tapahtuneen muutoksen perusteella), niin toivottavasti olisi kääntynyt itsekseen rt, voipi olla muuten kääntöyritys mahdotonta tehdä?!

-rallis rv 36+0

 

Vielä sen verran edelliseen, että eilen koin ilmeisesti myös ekat napakat ja hieman kipeät supistuksetkin..! Alhaalla keskellä (about napa-häpyluu -välillä pystysuunnassa, kohdun leveydellä suunnilleen) tuntui sellainen kipu/puristus noin 15 sek ajan, näitä tuli pari krt. Sitä sellaista lievää menkkamaista jomotuskipua (joka kuulemma kanssa supistelua) on muutamana yönä tuntunut, silleen, että siihen on herännyt mutta nukahtanut melkein samantien uudelleen.

-rallis

 

rallukka:
Ihan hyvä pointti tuo sun kevennys Ja miehen ensimmäinen lapsi ei siis ollut hänen puolestaan suunniteltu tai toivottu tapaus, vaan meni jopa vähän huijauksen puolelle... Eli onhan tässä yhteisessä projektissa ollut jo alun alkaen ihan eri sävy, kun on oikein tekemällä tehty ja haluttu tätä lasta Ja siis täyden vastuun on toki ensimmäisestäänkin alusta asti kantanut, mutta se tunneside lapsen äitiin on uskoakseni tällä kertaa vahvempi... Ja tuo miehen lapsi on mullekin rakas ja melkein kuin "oma", vaikka erittäin haastava luonne onkin. Olenhan mä ollut sen hoidossa ja kasvatuksessa mukana jo yli 7 vuotta. Tutuksi on siis tulleet sekä ne negatiiviset että positiiviset tunteet, mitä lapsi voi herättää... Mä elättelen toiveita, että mulla sujuis edes imetys, vaikka muuten mennäänkin vähän "luonnottomalla" linjalla alusta loppuun tämä raskaus. Vaikuttaa tämä tulokas asentonsa suhteen yhtä jääräpäiseltä luonteelta kuin isänsä ja isosiskonsa eli ei ne vissiin oo ainakaan sekoilleet Naikkarin labrassa solujen suhteen, isän geenit selvästi jo havaittavissa =D

 

rallukka:
Ihan hyvä pointti tuo sun kevennys Ja miehen ensimmäinen lapsi ei siis ollut hänen puolestaan suunniteltu tai toivottu tapaus, vaan meni jopa vähän huijauksen puolelle... Eli onhan tässä yhteisessä projektissa ollut jo alun alkaen ihan eri sävy, kun on oikein tekemällä tehty ja haluttu tätä lasta Ja siis täyden vastuun on toki ensimmäisestäänkin alusta asti kantanut, mutta se tunneside lapsen äitiin on uskoakseni tällä kertaa vahvempi... Ja tuo miehen lapsi on mullekin rakas ja melkein kuin "oma", vaikka erittäin haastava luonne onkin. Olenhan mä ollut sen hoidossa ja kasvatuksessa mukana jo yli 7 vuotta. Tutuksi on siis tulleet sekä ne negatiiviset että positiiviset tunteet, mitä lapsi voi herättää... Mä elättelen toiveita, että mulla sujuis edes imetys, vaikka muuten mennäänkin vähän "luonnottomalla" linjalla alusta loppuun tämä raskaus. Vaikuttaa tämä tulokas asentonsa suhteen yhtä jääräpäiseltä luonteelta kuin isänsä ja isosiskonsa eli ei ne vissiin oo ainakaan sekoilleet Naikkarin labrassa solujen suhteen, isän geenit selvästi jo havaittavissa =D

Hanuu & Tyllerö 36+4

 

Nonna Kiitos kivoista sanoistasi :hug: Mua jännittää synnytyksessä eniten sektio. Uskon kestäväni kivut ja säryt hyvien troppien ansiosta. Ja toivoisin kovasti, että saisimme pikkuisen maailmaan alakautta. Pituutta minulla on siis vaan 159cm ja lääkärin mukaan yli neljä kiloinen ei mahtuisi tulemaan. SF mitta oli 36+0 hurjat 37cm. Huomenna neuvola ja taas saadaan varmaan mittaa lisää... Mutta eihän sille mitään voi jos sektioon päädytään. Kovasti pelkään vaan jaksamista sen jälkeen, kun kotona odottaa iso perhe (miehellä ennestään 4 lasta), ja sektion jälkeen en varmasti jaksa/pysty tekemmän mitään. Rallukka sen on siis kokenut ja osaa varmasti muutaman sanasen kertoa sektion jälkeisestä elämästä. Jaksatko?

Hanuu Onneksi kääntöyritys ei ollut kamala. Mutta kurjaa kun pikkuinen ei kuitenkaan suostunut kääntymään. Mutta eikös se aika harvoissa tapauksissa käänny, ja jos kääntyy, niin muuttaa asentonsa takaisin alkuperäiseen. Miksi vaihtaa hyvää asentoa? Ja suotta murehdit tuota synnytysasiaa miehesi kannalta. Olet joka tapauksessa eri ihminen, ja juuri se ihminen, jonka kanssa miehesi haluaa elää ja perustaa perheen. Ja tehän olette jo kuitenkin kauan ollut perhe, ilman sitä Teidän yhteistä rakkauden tuotetta. Nyt se täydentyy, ja tavalla, jolla saatte sen syliinne, ei ole mitään merkitystä. :hug: Aika kivalta kuulostaa kun tietää, milloin saa vauvan syliin. Ja toivotaan, että kaikki menisi suunnitellun mukaisesti. :heart:

rallukka Kuulostaa kyllä siltä, että sun synnytys on kohta ovella. Ja toivotaan, että vauva olisi kääntynyt itsekkseen. Jotenkin nyt tuntuu siltä, että olisi. Mulla on ihan samanlaisia tuntemuksia tuolla alhaalla. Vessa on tullut tutuksi, kun siellä joutuu käymään koko ajan. Yöunet tosiaan katkeaa vähintään kahdesti yön aikana (Nonna, nauti siis vielä kun saat nukkua ) ja haaveilu kunnon unista on kai historiaa. Ummetuksesta ei ole tietoakaan ja närästyksestä en tiedä kun ikinä ei ole närästänyt (terkkakin heitti sellaisen lauseen, että sulle tulee sitten kalju vauva kun ei närästä). Ja kävely on täälläkin jo tuota taapertamista, ja sellasta mummokävelyä. Samanlaista menkkamaisia tuntemuksia ja jomotusta on ollut mullakin, ja pari satunnaista vihlaisua, jotka kestää ihan vaan sekunnin tai kaksi. Jalat on turvoksissa ja mies jo sanookin, että mun nilkat ei ole enää kakkosnelosen lankkua, vaan ne on jo nelosnelosta. Olen varmaan aika seksikäs näky.

Huh huh kun alkaa jännittämään milloin meidän pikkuiset syntyy. :heart:

Amelie ja Pömpeli 37+1