Toggle sidebar

Kaaosta koko elämä!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja a.p.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
A

a.p.

Vieras
Miten tämä taas on tähän luisunut? Olen opiskelija, mutta en ole ollut koulussa viime lukukaudella lainkaan, enkä tälläkään. Kämppä on täys kaaos, keittiö täynnä tiskejä ja roskaa, kissan hiekkalaatikko tyhjentämättä jo useamman päivän ajan...Miksi aina opiskelu ajaa mut tähän jamaan? Kun olen töissä, kaikki on hyvin, jaksan pitää itsestäni ja kodista huolta, osaan nauttia elämästä...Mutta kun opiskelen, masennus iskee, kaikki tuntuu paskalta ja epätoivoiselta...Haluaisin vaan töihin, mutta terveydentilani rajaa vaihtoehtoja, esim. siivojan työ on ihan liian rasittavaa fyysisesti. Eli koulutus pitäisi saada loppuun, aiemmalla tutkinnolla ei töitä löytynyt. Miten saisin itseäni niskasta kiinni ja elämän taas hallintaan?
 
Auttaisko lukujärjestys, mitä pitäs noudattaa? Siis sellanen että sulla on tietyt määrät koti- ja koulutehtäviä tehtävänä per pv mitä pitää tehdä (joustaa voi vaan jos on kipeä, mutta ne jää sitten ns. rästiin ja tehtävä myöhemmin). Sen jälkeen alkais vapaa-aika, milloin voi tehdä mitä tahtoo. Hyvin onnistuneesta viikosta, kuukaudesta tai mikä aikajakso nyt itsellesi on paras, tarjoat itelles jonkun mielekkään palkinnon, oli se sitten vaikka vaan karkkipussi.

Ja auttaisko harrastus pääsemään välillä siitä arkikaaoksesta irti? Siis joku missä näkis muitakin ihmisiä. Masennukseen haet apua jos alkaa tuntua liian pahalta olo, pelkkä keskusteluapukin vois riittää.
 
Aina joskus tuota lukujärjestystä koetan, mutta en vaan saa sitä noudatettua. Tuo harrastuksen hankkiminen kyllä kuulostaa hyvältä, ehkä osa ongelmaa on juuri siinä ettei minulla ole ystäviä opiskelukaupungissani. Koulussa taas tunnen itseni aina jotenkin tyhmäksi, kun en tajua asioita ja se taas johtaa alemmuuskompleksiin jonka vuoksi en pääse tutummaksi koulukavereiden kanssa. En tiedä, joka ilta/yö netissä roikkuessani mietin että huomenna alan pistämään asioita kuntoon mutta ikinä se vaan ei onnistu. Rytmikin on ihan päälaellaan, päivät nukun ja yöt valvon.
 
toi on tuttua, että yöllä tuntuu suureelliselta mutta päivällä elämä kaatuu päälle. Lääke: laita sitä elämää kuntoon pala kerrallaan silloin yöllä ja nuku surutta päivällä. Sit kun ei niin masenna eikä ahista, voit hivuttaa sitä rytmiä normaalimpaan suuntaan.

t. nimim. tulinpas juur tiskaamasta...
ja ei, en asu kerrostalossa! voin remuta yöllä syömmein kyllyyvestä - aaaaah!
 
Imuria en ite ehkä huudattais yöllä, tai pesukonetta, mutta tiskattua on joskus tullut. Ei vaan saa kolistella ihan mielinmäärin, mutta onnistuu! :D Samaten muu siivoilu (tavarat paikoilleen, roskat pois, vaikka lakaisee lattiat) onnistuu öisinkin. Ja asun ihan kerrostalossa ja puuhaan täällä välillä jotain öisin, ei oo vielä koskaan kukaan mitää valittanu. Tuo meiän kissakin rymyää mua enemmän yöllä.

Eri asia jos asuntojen väliseinät on jotain paperia. Tiiän että naapuri nukkuu just tuon mun keittiöseinän takana, mutta ei oo sanonu koskaan mitään kun rapussa nähty jos yöllä kolissu keittiössä jokin.
 
Haa, ap sanoi juuri taikasanana, NETTI! Lopeta netissä roikkuminen niin saat paljon enemmän aikaan. Mulle kävi melkein vahingossa niin, että kun meille tuli läppäri, mä aloin istahtamaan joka välissä käymään koneella. Vähän facebookissa vilkaisemassa, nopsaa täällä selailemassa ja äkkiä uutiset lukemassa. Ennen kuin huomasinkaan, jätin jo kotitöitäkin väliin jotta kerkeäisin koneelle. Lopulta kaikki mun oma aika (vauvan päiväuniajat) meni koneella istumiseen, koti näytti kaatopaikalta, pyykit oli pesemättä, astiat likasina jne.

Sitten päätin rajoittaa koneen käyttöä vain iltoihin. Nykyään olen koneella vain sen jälkeen kun vauva on käynyt yöunille, ja koti kiiltää. Päivällä on aikaa tehdä kotityöt ja touhuta koirien kanssa kun vauva nukkuu, joten paikat pysyy siisteinä. Suosittelen! :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja sottapyttynettiaddikti:
Haa, ap sanoi juuri taikasanana, NETTI! Lopeta netissä roikkuminen niin saat paljon enemmän aikaan.
Click to expand...

Netti ja televisio on ongelma, myönnän. Mutta amisaikoina, jolloin siis oli sama tilanne päällä, oli aika jolloin televisio pamahti rikki ja nettiä ei ollut. Elämä meni sitten siihen että nukuin päivät ja maalasin/askartelin/piirsin/luin yöt. Eli valitettavasti netin poistaminenkaan ei ongelmaa korjaisi. Mutta kiitos kaikille vinkeistä, tuli itseasiassa vähän parempi mieli kun huomasin että muutkin voivat ongelmani ymmärtää, odotin itseasiassa edes yhtä "otat prkl itteäs niskasta kiinni ja lakkaat valittamasta"-kommenttia. ;) No, jään mietiskelemään asiaa, jospa vaikka tänä yönä siivoaisi vähän...
 
ihanko mun kirjoittama :D No mä teen silleen, et siivoan yöllä vähäsen jotain pientä vaikkapa järjestelen tavaroita, ja oikeastaan lasken vettäkin yöllä kun pesen tiskejä jne. naapureista piittaamatta, koska en kerkeä päivällä kun rytmi on tälläinen et nukun päivät ja valvon yöt :D ei oo ainakaan viel kukaan valittanu, vaik tässä talossa onkin ihan paperiseinät.
No, tarmoo saa monista asioista. Väsyneenä ei jaksa siivota. Eli nuku hyvin, käy happihyppelyl, syö hyvin (nälkäsenä ei jaksa), polta rööki jos harrastat tällästä paheellista tapaa ja sit vaan siivoamaan. Itsellä ainakin tää masentuneisuus luultavasti johtuu jostain kaamosmasennusta ku tuntuu et talvel haluais vaan nukkua talviunta eikä jaksais tehrä mitään ja keväällä sit intoutuu siivoamaan :D
 
SULJE TIETOKONE, ota itsestäsi niskasta kiinni ja aloita keittiöstä työt. Kun keittiö siisti istu alas ja ihaile näkemääsi. Osta kimppu tulppaaneja pöydälle ja sytytä kynttilä seuraksi.
 
Vikaan kappaleeseen asti luulin että tämä olisi mun tekstiäni :) Ihan samalla lailla tunnen. Työharjoittelu ja kesätyöt ovat ihanaa aikaa, on se rutiini ja kaikkea, mutta kun koulu alkaa, kaikki menee metsään. Olen viimeiset pari lukukautta suorittanut vain muutaman kurssin. Ja koti on ällöttävä kaaos. Siivoan kerran kuukaudessa :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja a.p.:
Miten tämä taas on tähän luisunut? Olen opiskelija, mutta en ole ollut koulussa viime lukukaudella lainkaan, enkä tälläkään. Kämppä on täys kaaos, keittiö täynnä tiskejä ja roskaa, kissan hiekkalaatikko tyhjentämättä jo useamman päivän ajan...Miksi aina opiskelu ajaa mut tähän jamaan? Kun olen töissä, kaikki on hyvin, jaksan pitää itsestäni ja kodista huolta, osaan nauttia elämästä...Mutta kun opiskelen, masennus iskee, kaikki tuntuu paskalta ja epätoivoiselta...Haluaisin vaan töihin, mutta terveydentilani rajaa vaihtoehtoja, esim. siivojan työ on ihan liian rasittavaa fyysisesti. Eli koulutus pitäisi saada loppuun, aiemmalla tutkinnolla ei töitä löytynyt. Miten saisin itseäni niskasta kiinni ja elämän taas hallintaan?
Click to expand...

Olisko motivaation puutetta? Epäiletkö työmahdollisuuksiasi tutkinnon jälkeen? Itse opiskelen tutkintoa, joka ei johda mihinkään muuta kuin "akateemisen arvon saamiseen" (näin olen ainakin päätynyt uskomaan viimeisen vuoden aikana) mutta vien sen loppuun vaikka mikä olis.

Asioiden loppuun saattaminen on kyky itsessään, johon kaikki eivät pysty. Motivaatiota kehiin nyt vain.
 
Viimeinen vastaus osui ihan nappiin, mulla ei nimittäin ole tippaakaan motivaatiota opiskelussa. Ala ei suoraan sanottuna kiinnosta, opiskelu on pelkkää kemiaa ja matikkaa joita vihaan. Olen ollut alani työharjoittelussa, ja se oli kivaa koska se oli käytännönläheistä, ei tarvinut sen teorian kanssa jahkata kuten koulussa. Mutta kun saadakseen töitä pitäis se teoria olla hallussa että pystyis valmistumaan, kas siinä se pulma. :P Pohjimmainen ongelma on varmasti huono itsetunto. Äh, mutta mitä mä tätä enää täällä palstalla jauhan. Hukassa ollaan ja sillä hyvä. Mutta kiva(?) kuulla että en ole ainoa, olis ihan hauska keskustella teidän kanssa enemmänkin jotka ilmoititte omaavanne saman ongelman. Niin juu, oon rytmiä tässä rukannu ja nyt väsyttää (kiitos lonkeroiden) joten meen nukkumaan ja toiv. herään kellon soittoon aamupäivällä, jolloin rytmi alkais olla suht. normaalien kirjoissa. :)
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa