C-hepatiitin tarttuvuus synnytyksessä.

[minä vaan..]

Kuinka todennäköistä on että c-hepatiitti tarttuu normaalissa alatiesynnytyksessä?
Olen lukenut että sen tarttuvuus on sikiövaiheessa/synnytyksessä melkein olematon, niinkuin hi-viruksenkin. Pitääkö paikkaansa? Itselläni ei ole kyseistä tartuntaa mutta ihan mielenkiinnosta kyselen, koska tuttavapiirissäni on odottava äiti joka kantaa c-hepatiittiä. Tiedän että c-hep. tarttuu veriteitse.
Onko kellään kokemusta siitä jos lapsi saakin hepatiitin? Miten toimitaan yms. Koska käsittääkseni myös c-hepatiitin voi hoitaa.
Kiitos!

 

["vieras"]

Pyytäisin varalta sektion. Ja aika urpo synnytyslääkäri, jos ei tajua sitä edes itse ehdottaa.

 

[.]

Käsittääkseni myös sektiossa on omat vaaransa (viilto lapseen) . Ja harvoin lapsella on haavoja syntyessään, että eihän se veri pääse kosketuksiin lapsen veren kanssa.

 

[Näin]

Riski on noin 7 % luokkaa. Suomessa ei ainakaan joku vuosi sitten ollut tiedossa yhtään tapausta, että c-hepatiitti olisi synnytyksessä tarttunut. Sairastin itse c-hepatiittia kun ensimmäisen lapseni synnytin, ja näin infektiolääkäri tulloin minulle kertoi. lapsi syntyi normaalisti alateitse ja sain myös imettää, koska virusmääräni oli hyvin alhainen. lasta testattiin vuoden ikäiseksi saakka ja hän on terve.
Myös itse olen sittemmin taudista parantunut.

 

[?]

Millainen prosessi oli parantua c-hepatiitistä? Oli rankka hoito? kestikö kauan?

 

["vieras"]

Käsittääkseni myös sektiossa on omat vaaransa (viilto lapseen) . Ja harvoin lapsella on haavoja syntyessään, että eihän se veri pääse kosketuksiin lapsen veren kanssa.

No enpä ole koskaan kuullut yhdestäkään tosielämän tapauksesta, jossa sektiossa olisi viilletty lasta. Sanoisin, että riski tähän on huomattavasti pienempi kuin 7 %.

 

["kätilö"]

C-hepatiittiäidin lapsen synnytykseen liittyvä tarttumisriski on hyvin pieni. Eikä synnytystapa vaikuta siihen. Sectiossa lapsi on yhtä lailla, ellei enemmänkin, kosketuksessa äidin veren kanssa. Täsätä syystä C-hepatiitti ei ole mikään syy tehdä sectiota. Tiettyjä varokeinoja synnytyksessä noudatetaan tarkasti. Esim. lapselle ei laiteta IU seurantaa ts. sellaista scalp-anturia päähän, jonka avulla hänen sydänääniään kuunneltaisiin, koska tällöin joudutaan tekemään pieni pisto vauvan päänahkaan. Sydänääniä seurataan siis ulkoisella CTG monitoroinnilla. Myös muita toimenpiteitä, jotka vaativat vauvan ihon lävistämisen hänen ollessaan kohdussa (esim mikroveret) vältetään. Vauva myös kylvetetään välittömästi syntymän jälkeen, ts äidin veriset eritteet pestään pois iholta mahdollisimman pian. Lastenlääkärit myös suosittelevat, että HCV-vanhempien lapset saavat HBV rokotesarjan, joka aloitetaan yleensä jo synnytyssairaalassa. C-hepatiittiinhan ei ole rokotetta, mutta koska ko. vanhemmilla on myös keskivertoa enemmän B-hepatiittia tai suurempi riski sairastua siihen, niin tästä syystä lapselle suositellaan B-hepatiittirokotetta.

 

[Näin]

Millainen prosessi oli parantua c-hepatiitistä? Oli rankka hoito? kestikö kauan?

Itse paranin spontaanisti, eli virusseurannassa ei verestäni virusta enää löytynyt. Puhtaita testituloksia annoin 4.n vuoden ajan ja tämän jälkeen lääkäri totesi minun parantuneen. Tai totesi minun todennäköisesti parantuneen jo kahden ensimmäisen puhtaan tuloksen jälkeen, mutta seurantaa tehtiin varmuuden vuoksi pidempään. Mitään hoitoa en saanut.

C-hepatiittia hoidetaan eri lääkkeiden yhdistelmähoidolla, esim interferonilla. Lääkkeet on solunsalpaajia ja on siis tosi rankkoja. Aiheuttavat mm. pahoinvointia, hiusten lähtöä yms yms
Hoito kestää nimissään 3 kk. Kolmen kuukauden hoito tehoaa Suomessa yleisimmin esiintyviin viruskantoihin. Maksimissaan hoitoa annetaan vuoden ajan.
C-heptiitti viruksia on (muistaakseni) neljää erilaista. tyyppeihin 2 ja 3 hoito tehoaa yleensä hyvin, mutta 1-tyypin saaneista isointa osaa ei voida parantaa.
Noita vuoden hoitojaksoja voi saada ainakin kolme, jos ei yhdellä kerralla virus lähde.

Mutta olen siis tosi onnellinen, että itse kuulun siihen pieneen vähemmistöön, jolta tuo tauti häipyy itsekseen.

 

["kätilö"]

[QUOTE="vieras";22940021]No enpä ole koskaan kuullut yhdestäkään tosielämän tapauksesta, jossa sektiossa olisi viilletty lasta. Sanoisin, että riski tähän on huomattavasti pienempi kuin 7 %.[/QUOTE]

Se on itse asiassa paljon yleisempää kuin luullaan. Itse olen törmännyt vuositasolla muuatamaan tapaukseen. Kyse ei ole mistään isosta viillosta, mutta kuitenkin selvästä ihon pinnan rikkovasta haavasta.

Tuo 7% riski koskee myös sektioita, ei pelkästään alatiesynnytyksiä. Joten sektioissa riski on 7% + mahdollisen viillon aiheuttama lisäriski. Sektio on paljon verisempi toimenpide kuin alatiesynnytys, sillä siinähän lapsi syntyy äisin vertavuotavien kodosten läpi. Ja synnytykseen liittyvä riski liittyy nimen omaan siihen, että lapsi joutuu tekemisiin äidin veren kanssa.

 

[?]

Minua ainakin kismittää se että yleisesti luullaan että vain suonensisäisten huumeiden käyttäjät voivat saada c-hepan. Tiedän nimittäin tapauksen jossa on käytetty likaista tatuointineulaa "kotistudiossa" eli amatööri tehnyt tatuointeja eikä ole ollut tietoinen näistä veriteitse tarttuvista sairauksista. :/ Onko muilla, esim. teillä jotka ovat hepatiitin sairastaneet/sairastavat sitä edelleen minkälaisia kokemuksia mistä olette saaneet sen?

 

[kantaja]

Tartuntaprosentti vauvaan c-hepatiittia kantavalta äidiltä on 0.08% nykytiedon valossa. Näin minulle kerrottiin Hyks.n gastroenterologian pkl:lta kahden erittäin kokeneen lääkärin toimesta. Asiallisia turvatoimia noudattamalla ja hysteriaa välttämällä tartunta kuin tartunta on aika usein vältettävissä.