Kumpi ois parempi idea?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Mulla alkaa olla todella negatiivisia viboja yhdestä mun kaverista, joka on myös lapseni kummi. Hän halusi kummiksi, mutta ei ole koskaan lapsen 4 vuotisen elämän aikana tarjoutunut hoitamaan tai viettämään aikaa lapseni kanssa. Myöskin synttärit ja joulut pyrkii jättää lahjomatta milloin milläkin syyllä. Mä alan olla ihan vitun kypsä siihen kaveriin. Mun kiukku on päässyt patoutumaan tässä ajan myötä.

Tämä on tyhmää ja lapsellista, mutta olkoon. Mä en voi tunteilleni mitään.

Nyt mietin että näpäyttääkö kaveria jollain "hyvä kummi"-lahjalla, kun hän ei kuitenkaan osta lapselleni mitään vaiko pistää kylmästi joulun jälkeen välit poikki?
 
Mitäs jos vaan annat olla. Ei kai sitä tarvitse suurieleisesti laittaa välejä poikki, mutta jos ei kiinnosta, älä ole itse aktiivinen yhteydenpidossa. Jos häntä yhtään kiinnostaa, eiköhän hän sitten jossain välissä ala skarppaamaan. Jos ei, se ihmissuhde näivettyy itsellään.
 
Mä vain lopettaisin moisen kummisuhteen.. En viitsisi edes näpäyttää, koska tuskin edes ymmärtäisi sitäkään.. Tai jos on mahdollista kysellä ja keskustella asiasta, niin se kait ois ekaksi viisainta, mutta itseni tuntien, antaisin olla vain..
 
[QUOTE="vieras";22668504]Mitäs jos vaan annat olla. Ei kai sitä tarvitse suurieleisesti laittaa välejä poikki, mutta jos ei kiinnosta, älä ole itse aktiivinen yhteydenpidossa. Jos häntä yhtään kiinnostaa, eiköhän hän sitten jossain välissä ala skarppaamaan. Jos ei, se ihmissuhde näivettyy itsellään.[/QUOTE]

Mä olen yrittänyt tätä ehkä koko viimisen vuoden. Kaveri ei ymmärrä vihjeitä. Ja mä kihisen kiukusta jatkuvasti. Etenkin kun kaverin jutut hohkaa itsekkyyttä.

Mä olen kerran jopa suoraan sanonut, että on ollut mun mielestäni välinpitämätön kummi. Mikään ei muuttunut. Kun kuulemma hänen pitää kysyä mieheltään, jos haluaa viettää mun lapsen kanssa aikaa. Miehen kummilapsen kanssa kyllä vietetään aikaa ja ostetaan niitä lahjojakin.
 
[QUOTE="alkup.";22668547]Mä olen yrittänyt tätä ehkä koko viimisen vuoden. Kaveri ei ymmärrä vihjeitä. Ja mä kihisen kiukusta jatkuvasti. Etenkin kun kaverin jutut hohkaa itsekkyyttä.

Mä olen kerran jopa suoraan sanonut, että on ollut mun mielestäni välinpitämätön kummi. Mikään ei muuttunut. Kun kuulemma hänen pitää kysyä mieheltään, jos haluaa viettää mun lapsen kanssa aikaa. Miehen kummilapsen kanssa kyllä vietetään aikaa ja ostetaan niitä lahjojakin.[/QUOTE]

Siis sen tylyn kaverin miehen kummilapsen?? Jos näin on, niin aika v-mäinen kaveri sulla - kyllä muakin korpeis... :(
 
[QUOTE="vieras";22668641]Siis sen tylyn kaverin miehen kummilapsen?? Jos näin on, niin aika v-mäinen kaveri sulla - kyllä muakin korpeis... :([/QUOTE]

aivan, ymmärsit oikein.

Harmittaa pistää välit poikki, kun ollaan oltu kavereita iät ja ajat. Lapsuudenkavereita siis. Mutta ei mahda minkään. En mä jaksa kaikkea sietää. Mun mielestä, jos mun ystävyys merkkaa mitään, niin vois edes silloin tällöin "uhrautua" ja vaikka esittää, että on kiinnostunut mun lapsesta ja kummina olemisesta.
 
Mäkin oon miettiny että voikohan kummisopimuksen irtisanoa. Mun lapsen kummit käy just ja just synttäreillä, muuten eivät koskaan saati että olisivat tarjoutuneet hoitamaan lasta. Välimatkaa meillä on ehkä pari kolme kilometriä :(.
 

Yhteistyössä