Miten joku voi kokea SYYLLISTÄMISENÄ faktat imetyksestä/haitat korvikkeesta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja momow
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mä tiedän monia äitejä, jotka ovat siirtyneet korvikkeisiin, vaikka maitoa on tullut. Ovat vähitellen siis alkaneet antaa korviketta, kun ei ole jaksaneet esim. tiheän imun kausia. Imetys on tietysti loppunut suht aikaisin. Ja eivät ole siis pitäneet imetystä niin tärkeänä asiana, ovat ajatelleet että ihan sama saako vauva ravinnon pullosta vai tissistä.

Odota sä nyt ensin sitä tiehän imun kautta ja katso miten jaksat. ;) Sitten voitkin tehdä toisen siihen perään ja katsoa miten tiheän imun kausi onnistuu talvella kun huollettavana olisi vielä taaperokin joka vaatii oman osansa, ulkoilut jne. Ihan oikeasti, asiat EI ole niin mustavalkoisia. Ja edelleen, mitä ihmettä sua haittaa miten MUUT tekee? Eikö se ole parempi että pidät huolen vain ihan omista imetyksistäsi, kunhan siihen asti nyt edes pääset.
 
MUTTA onhan jopa NinaTT sanonut että erikoistapaukset ovat erikseen, ei kukaan sano ettäkö äidin olisi pakko imettää vaikka olisi masentunut jne.. mutta luuleeko joku että kaikki korviketta antavat antavat sitä koska on tapahtunut "jotain dramaattista"? Ei, monet ei vaan pidä imetystä tärkeänä ja panostamisen arvoisena asiana

Ja sitten vedetään kaikki korviketta antavat tähän samaan kastiin ja puhutaan yleisesti heidän itsekkyydestään...hmmm.. :D Hienoa kiusaajaäideiltä :)
Aika harva antaa korviketta vaan kun ei huvita. Trust me. En ole kuullutkaan sellasesta. Yhdestä joo, mutta häntä oli lapsena seksuaalisesti käytetty hyväksi joten ei varmaan tartte sinnekkään nokkaansa tunkea...
 
Mä tiedän monia äitejä, jotka ovat siirtyneet korvikkeisiin, vaikka maitoa on tullut. Ovat vähitellen siis alkaneet antaa korviketta, kun ei ole jaksaneet esim. tiheän imun kausia. Imetys on tietysti loppunut suht aikaisin. Ja eivät ole siis pitäneet imetystä niin tärkeänä asiana, ovat ajatelleet että ihan sama saako vauva ravinnon pullosta vai tissistä.

Jos äiti ei jaksa, niin mun mielestä se on aika hyvä syy. Enkä nyt puhu mistään "mua ei huvita"-jaksamisesta, vaan siitä, ettei oikeastikaan jaksa.

Mä voin ihan avoimesti myöntää, että mä olisin saattanut saada pumpattua maitoa muutaman päivän enemmän kuin sain, mutta mä en jaksanut. Mä olin aivan kuoleman väsynyt, joten mä en jaksanut nousta yöllä kahta kertaa siksi että pumppaan tissiä, jotta edes se vähäinen maidontuotanto olisi jatkunut pari päivää pitempään.

Mä kyllä pidän imetystä ja varsinkin sitä maitoa, mitä vauva imetyksessä saa, hyvinkin tärkeänä asiana. En ajattele että on se ja sama saako lapsi ruoan pullosta vai tissistä, mutta siinä kohtaa jos äiti ei jaksa, on parempi antaa korviketta pullosta, kuin että pyöritään äärirajoilla ja äiti ehkä palaa loppuun.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ÄÄÄÄÄ;22606672:
Odota sä nyt ensin sitä tiehän imun kautta ja katso miten jaksat. ;) Sitten voitkin tehdä toisen siihen perään ja katsoa miten tiheän imun kausi onnistuu talvella kun huollettavana olisi vielä taaperokin joka vaatii oman osansa, ulkoilut jne. Ihan oikeasti, asiat EI ole niin mustavalkoisia. Ja edelleen, mitä ihmettä sua haittaa miten MUUT tekee? Eikö se ole parempi että pidät huolen vain ihan omista imetyksistäsi, kunhan siihen asti nyt edes pääset.

Siis kamalaa :-O Teillä on pakko olla aika paljon syyllisyyttä. Joo, en mä tiedäkään miten mä jaksan tiheän iun kaudet. Miten se liittyy siihen että jos jaksaisin imettää ja se onnistuu niin lapsi voi välttyä monelta sairaudelta? Sanoinko mä että mua haittaa miten muut tekee? Sanoin, että kaikki ei siirry korvikkeeseen "pakosta" tai vakavista syistä kuten masennuksesta, vaan ihan mukavuudenhalusta/haluavat jakaa ruokinnan isän kanssa jne.. Ja faktatiedon avulla moni ei ehkä niin helposti siirry korvikkeeseen.

Ihan sekopäistä tuo, että ei ole todellakaan kirjoittanut mitään sinne päinkään niin joku "lukee" tekstin niin että haukun muita huonoksi äidiksi ja haluan puuttua kaikkien MUIDEN asioihin. Just.

Tekeekö se niin tiukkaa myöntää ettei ole tehnyt parastaan? No, mä ainakin aion tehdä parhaani niin ei tartte olla niin herkkähipiäinen sitten ja nähdä kaikessa "huono äiti"- syyttelyä, vaikka siinä ei sitä ole.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ÄÄÄÄÄ;22606672:
Odota sä nyt ensin sitä tiehän imun kautta ja katso miten jaksat. ;) Sitten voitkin tehdä toisen siihen perään ja katsoa miten tiheän imun kausi onnistuu talvella kun huollettavana olisi vielä taaperokin joka vaatii oman osansa, ulkoilut jne. Ihan oikeasti, asiat EI ole niin mustavalkoisia. Ja edelleen, mitä ihmettä sua haittaa miten MUUT tekee? Eikö se ole parempi että pidät huolen vain ihan omista imetyksistäsi, kunhan siihen asti nyt edes pääset.

Mä oon tandem-imettäny kahta eri-ikästä lasta, ja omasta mielestäni se vauva-aika on joka tapauksessa ihanaa mutta tietty tavallaan rankkaa jos kotona on taaperokin. Ulkoilusta meillä ei tosiaankaan ole tehty asiaa, johon on pakko päästä jos ei kerkiä. On päiviä millon on leikitty sisällä ja päiviä että on ulkoiltu enemmän. Ei se ulkoilu nyt hyvänen aika ole NIIN tärkeää.
 
Kaikkensa yrittäneenä ja silti imetyksen epäonnistuneena en kestäny kuulla edes sanaa imetys pitkään aikaan. Kovasti hain tietoa ja koitin saada apua sairaalasta kun imetys ei lähteny käyntiin kunnolla mutta mitä lie tapahtui ettei meillä esikoisen kanssa imetys onnistunut. Toisen kanssa onnistui hyvin ja ehkä siksi vähän helpotti oloa etten niin paska äiti olekaan. Aloin myös olemaan tosi varovainen imetyksestä puhumisessa koska se on kova paikka äidille. Mä tiedän monia jotka olis halunnu imettää muttei onnistunut. Ja ehkä siksi palstallakin tämä aihe aiheuttaa närää koska se on kipeä paikka monelle...
 
Ja sitten vedetään kaikki korviketta antavat tähän samaan kastiin ja puhutaan yleisesti heidän itsekkyydestään...hmmm.. :D Hienoa kiusaajaäideiltä :)
Aika harva antaa korviketta vaan kun ei huvita. Trust me. En ole kuullutkaan sellasesta. Yhdestä joo, mutta häntä oli lapsena seksuaalisesti käytetty hyväksi joten ei varmaan tartte sinnekkään nokkaansa tunkea...

Täytyy olla aika puusilmä jos ei huomaa teksteistäni että asia koskee niitä jotka voivat VALITA. Ei niitä, jotka esim. lapsen keskosuuden tms. ongelmien takia eivät imetä, tai vaikkapa lääkityksen takia.
 
Saa puhua, mutta jos joku äiti kokee heille paremmaksi korvikkeen, kun imetyksestä ei tule mitään, niin auttaako imetysfaktojen esittäminen hänelle? :D

Sillon mun mielestä voisi vaan kannustavasti sanoa että no sitten se korvike tosiaan on parempi vaihtoehto, kukaan ei tule koskaan ajatelleeksi että joissain perheissä korvike on parempi, kuin lapsen viikottainen nälkäitku, äidin siitä vaipuminen masennukseen ja siitä aiheutuvat ongelmat.

Jos joku on alttiimpi vaipumaan masennukseen rankan vauva-ajan takia ja antaa ehkä helpommin korviketta jotta jaksaisi paremmin niin kuka hemmetti menee siihen nokkaansa työntämään imetysfaktoineen! :O Suorastaan vaarallista henkisesti. Kyllä muitakin ihmisiä pitäisi ajatella!

Syyllisyys pahentaa ja voi aiheuttaa tosi pahan masennuksen joka taas ei kovin terveellistä ole vauvalle! Rintamaito on ehkä terveellisempää, mutta ina ei ole kyse vain siitä maidosta. Mikä siinä on joillekkin vaikea käsittää. Imetys ei ole ainoastaan maitoa ja äidin jaksaminen vaikuttaa usoraan lapseen ja ehdottomasti enemmän kuin se hiton tissimaito!

näinkin on, mutta maailma ei parane siitä että poliittinen korrektius tekee mielipiteenilmaisusta syntiä. Masentunut on herkkä, mutta jos sitä ruvetaan yleisesti varomaan niin ei se sillä ainakaan parane. Siitähän se syntyy alunperin, että ilmaisunvapaus on esim. omien vanhempien vastaanottokyvyn vajeiden takia jäänyt toteutumatta.
 
on aivan sama jos jossain puhutaan imetyksen hyödyistä, tottahan se toki on, mutta siinä vaiheessa, kun keskustelu lähtee siltä pohjalta, että mitä haittaa korvikkeesta on, niin pidän sitä todella syyllistävänä. Itse en ole sairauteni vuoksi voinut imettää ketään lapsistani. Tiedän, että ihannemaailmassa rinta olisi se paras ratkaisu, mutta en todella halua kuulla mitään korvikevastaisuutta. Se on kuitenkin kehitetty ihmislapsille ravinnoksi!
 
Tällä palstalla esiintyy todella paljon syyllistämistä tässä asiassa ja jotkut paasaa imetyksen puolesta aivan fanaattisesti. Halutaan päteä äitiydellä eikä tajuta sitä jokaanen tekee valinnat itte.

Olisin mieluusti imettänyt kuin käynyt läpi sitä pullorumbaa. Aluksi pumppasin maitoa keskellä yötä silmät ristissä, mutta pumppaalla maidontuotanto ei pysy tarpeeksi hyvänä ja kasvavan vauvan nälkä kasvoi. Kyllä siinä sitten antaa korviketta eikä pidä lasta nälässä.

Ja mitähän olis mun äitin pitänyt tehdä kun mä en ollut suostunut imemään? Antaa lapsen nähdä nälkää?
 
Viimeksi muokattu:
Siis kamalaa :-O Teillä on pakko olla aika paljon syyllisyyttä. Joo, en mä tiedäkään miten mä jaksan tiheän iun kaudet. Miten se liittyy siihen että jos jaksaisin imettää ja se onnistuu niin lapsi voi välttyä monelta sairaudelta? Sanoinko mä että mua haittaa miten muut tekee? Sanoin, että kaikki ei siirry korvikkeeseen "pakosta" tai vakavista syistä kuten masennuksesta, vaan ihan mukavuudenhalusta/haluavat jakaa ruokinnan isän kanssa jne.. Ja faktatiedon avulla moni ei ehkä niin helposti siirry korvikkeeseen.

Ihan sekopäistä tuo, että ei ole todellakaan kirjoittanut mitään sinne päinkään niin joku "lukee" tekstin niin että haukun muita huonoksi äidiksi ja haluan puuttua kaikkien MUIDEN asioihin. Just.

Tekeekö se niin tiukkaa myöntää ettei ole tehnyt parastaan? No, mä ainakin aion tehdä parhaani niin ei tartte olla niin herkkähipiäinen sitten ja nähdä kaikessa "huono äiti"- syyttelyä, vaikka siinä ei sitä ole.

Ai en tehnyt parastani HAHHAAHHA :D Niin ethän sä syyllistä et :)
No elämä opettaa ;)
 
Mä myönnän, en kertakaikkiaan jaksanut enää ja yhtenä päivänä itku kurkussa huusin miehelleni että "nyt riittää anna se tetra tänne" ja pelästyneenä mies antoi ja vauva nautti.
Olin niin loppu, en masentunut vaan ihan (sun sanojen mukaan laiskuuttani) uupumuksen takia annoin lisämaitona korviketta.
Kun vauva oli vain rinnalla hän vain huusi ja huusi, koitin antaa eka hörppyä vauvalle, ei auttanut, kokeilin eri asentoja, ei auttanut, koitin pumppailla, koitin lypsää, koitin kaikkia ruoka/juomakonsteja ja saunaa jne mutta imetys oli yhtä hätästä itkua. Jos olisin kirjaimellisesti ollut 22h putkeen imettämässä ilman lainkaan yöunta ja sen 2h yrittänyt syödä olisin varmaan onnistunut, mutta en jaksanut. 4kk onnistuin osittain imettämään ja olin siitä ylpeä, koska mieheni jaksoi kannustaa että jaksoin hyvin :)
Ja yski äitikaveri myös (niitäkin on jotka kannustaa vaikka et mennyt oppikirjojen mukaan)


Eli syyni ei ole masennus tai sairaus, vaan jaksaminen, eli olen itsekäs? Joo..no niin kai sitten.
Tulin tänne itkien pyytämään apua ja kysyin kannattaako 2viikkoiselle antaa korviketta kun hän vaan huutaa ja huutaa, kerroin etten enää jaksa ja rukoilin apua, ainoa mitä sain oli haukut siitä etten yritä parastani. Miten te olette noin inhottavia? Onneksi ymmärrän itse AINA kannustaa muita äitejä. :)
 
Koska näitä luetaan ja tulkitaan kuin piru raamattua ja vedetään heti herneet nenään ja leikitään marttyyria.

Imetys, kiinteät, vaipat, tutit, nukuttaminen, unikoulu- asia mikä hyvänsä.

Jos jonkin tutkimustuloksen kuulee ja itse on toiminut päinvastoin alkaa huuto siitä että voi voi sentään, miten mun lapsi sitten voi olla hengissäkään kun olen tehnyt näin...... voi voi kun olen nyt sitten hirveät traumat sille aikaansaanut jne :rolleyes:
 
Mä tiedän monia äitejä, jotka ovat siirtyneet korvikkeisiin, vaikka maitoa on tullut. Ovat vähitellen siis alkaneet antaa korviketta, kun ei ole jaksaneet esim. tiheän imun kausia. Imetys on tietysti loppunut suht aikaisin. Ja eivät ole siis pitäneet imetystä niin tärkeänä asiana, ovat ajatelleet että ihan sama saako vauva ravinnon pullosta vai tissistä.

Onkohan noin, että tiedät varmasti syyn olevan tuo? Oma imetykseni loppui monien ongelmien takia, enkä tosiaankaan kokenut tarvetta selittää kenellekään jokaista (intiimiäkin) syytä erikseen. Jos joku joskus asiasta kysyi niin totesin vain lyhyesti imetyksen olleen ongelmallista tms. Ja kyllähän muutamien naamasta ja sanoista paistoi, etteivät uskoneet mitään todellisia ongelmia olevan, kunhan en halua ja jaksa imettää...

Aina ( oikeastaan yleisimmin ) ei ole kyse tietämättömyydestä ja faktoista syyllistymisestä, vaan puhtaasta v*tutuksesta kun joku kuvittelee olevansa oikeutettu puuttumaan, päättämään ja sanomaan sensuroimattoman mielipiteensä asioihisi - niinkin intiimeihin ja yksityisiin, kuten imetykseesi, ajatuksiisi ja motiiveihisi. Tuskin taaperoimettäjilläkään kyse on syyllisyydestä, jos älähtävät jonkun syyttäessä heitä ties mistä perverssistä...
 
Äh tästä on väännetty ikuisuus ja tullaan aina vääntämään. Jos sä odotat ekaa lastasi niin et varmasti ymmärräkään koko hommaa. Etkä sittenkään jos sulla on jo lapsia ja kaikki on mennyt putkeen. En tiedä miten olet seurannut kommentteja asiasta mutta ainakaan tällä palstalla ei ole tarjolla kiihkotonta asiallista faktatietoa. Vaan tyyliin paska laiska mutsi ei vaan viitti imettää. Vaikka taustalla olisi jotain muuta.

Toivottavasti sulla menee kaikki hyvin. Mutta. Saattaa käydä niin että imetyksen kanssa onkin ongelmia. Ehkä lapsesi paino ei nouse vaikka tekisit kaikki mahdolliset temput ja -kuten me- joudutte sairaalaan. Ehkä sulla ei nousekaan maito niin että joudutaan antaan lisämaitoa synnärillä. Tai jotain muuta. Ei voi tietää. Kyllä kaikki varmaan haluavat parasta lapselleen mutta aina ei suju niinkuin suunnittelee. Ja kyllä silloin vituttaa kun olet kaikkesi tehnyt ja kuulet olevasi vain paska ja laiska. Varsinkin kun lapsellasi onkin astma ja allergioita ja mietit että mitä jos se olisikin onnistunut, olisiko parempi. Niin se vaan menee että tasan ei käy nallekarkit ja silloin on ihan turha arvostella. Siltikin on parempi että lapsi saa ravintoa kuin se että näännytetään nälkään. Vaikka sitä kirottua korviketta.

Aina voi suunnitella kaikkea. Vasta sitten kun olet siinä tilanteessa näet miten menee. Ihan sama kun suunnittelisit että synnytät luomuna ja sitten oletkin niin helvetin kipeä että rukoilet kaikkea troppia mitä vaan ikinä voi saada.

Tuollainen asenne on minusta niin ärsyttävää. "Toivottavasti kaikki menee hyvin mutta valmistaudu pahimpaan." Kyllähän kaikki sen tietää että ei kaikki aina mee just niin ku haluais, mutta suurimmalla osalla imetys onnistuu jos niin haluaa ja päättää imettää (sama homma luomusynnytyksen kans), ja etsii etukäteen kaikkea mahdollista tietoa asiaan liittyen, vinkkejä eri tilanteisiin, yleisistä kompastuskivistä, ihan yleensäki siitä mitkä asiat vaikuttaa imetyksen onnistumiseen. Vain harva ei oikeesti pysty imettään. Tiedon ja opastuksen puute on iso syy imetyksen epäonnistumiseen. Ja sitä tietoa pitää saada jo ennen synnytystä.
 
Tuollainen asenne on minusta niin ärsyttävää. "Toivottavasti kaikki menee hyvin mutta valmistaudu pahimpaan." Kyllähän kaikki sen tietää että ei kaikki aina mee just niin ku haluais, mutta suurimmalla osalla imetys onnistuu jos niin haluaa ja päättää imettää (sama homma luomusynnytyksen kans), ja etsii etukäteen kaikkea mahdollista tietoa asiaan liittyen, vinkkejä eri tilanteisiin, yleisistä kompastuskivistä, ihan yleensäki siitä mitkä asiat vaikuttaa imetyksen onnistumiseen. Vain harva ei oikeesti pysty imettään. Tiedon ja opastuksen puute on iso syy imetyksen epäonnistumiseen. Ja sitä tietoa pitää saada jo ennen synnytystä.

Niin se vaan kuule meni että mäkin olin ajatellut täysimettää 6 kk. Mutta kuinkas kävikään, tosiaan oltiin sairaalassa kun vauvan paino tippui, vaikka mä join ja söin ja se oli tissillä non-stop aina kun vähän vingahtikin. Luuletko että oli hienoa? No ei.

Ja miksi ei voisi varautua siihen ettei imetys onnistukaan? Silloin se ei ehkä tee niin tiukkaa JOS sattuu käymään niin että jotain tulee. Mutta kun olet päättänyt että imetys onnistuu AINA ja korvike on suunnilleen myrkkyä niin aika tiukkaa tekee antaa sitä tavaraa lapselle. Mä tiedän mistä puhun, kuten sanottu. Vasta siinä vaiheessa otin lusikan kauniiseen käteen kun siellä sairaalan osastolla hoitaja lykkäsi pullon mun lapselle suuhun. Ehkä ne ajatteli että mä olen paska mutsi kun pidän lastani nälässä. Joku muu taas ajatteli että mä olen paska mutsi kun lopulta sitä korviketta annoin. Niin tai näin, aina väärinpäin.

Onneksi olen sen jälkeen kasvanut enkä enää ajattele mitä muut mahtaa ajatella. Meillä mennään niinkuin on meille paras, toiset tehkööt tavallaan.
 
Niin se vaan kuule meni että mäkin olin ajatellut täysimettää 6 kk. Mutta kuinkas kävikään, tosiaan oltiin sairaalassa kun vauvan paino tippui, vaikka mä join ja söin ja se oli tissillä non-stop aina kun vähän vingahtikin. Luuletko että oli hienoa? No ei.

Ja miksi ei voisi varautua siihen ettei imetys onnistukaan? Silloin se ei ehkä tee niin tiukkaa JOS sattuu käymään niin että jotain tulee. Mutta kun olet päättänyt että imetys onnistuu AINA ja korvike on suunnilleen myrkkyä niin aika tiukkaa tekee antaa sitä tavaraa lapselle. Mä tiedän mistä puhun, kuten sanottu. Vasta siinä vaiheessa otin lusikan kauniiseen käteen kun siellä sairaalan osastolla hoitaja lykkäsi pullon mun lapselle suuhun. Ehkä ne ajatteli että mä olen paska mutsi kun pidän lastani nälässä. Joku muu taas ajatteli että mä olen paska mutsi kun lopulta sitä korviketta annoin. Niin tai näin, aina väärinpäin.

Onneksi olen sen jälkeen kasvanut enkä enää ajattele mitä muut mahtaa ajatella. Meillä mennään niinkuin on meille paras, toiset tehkööt tavallaan.

Hyvin sanottu!
 
Minun piti tehdä kamalasti töitä, että sitä maitoa alkoi tulla. Alussa vauvalle piti antaa korviketta, ennen kuin reilun kuukauden pumppaamisen jne jälkeen maitoa tuli tarpeeksi. Kiva oli niissä hormonihuuruisissa, epätoivon sävyttämissä tunnelmissa lukea, että jo pienikin määrä korviketta suurin piirtein tuhoaa lapsen suoliston ja mitätöi imetyksen hyödyt. Nyt kun tuota lasta katsoo, niin ihan sama se on, että hän elämänsä alkupuolella saikin osan ravinnostaan tetrasta, eikä kaikkea rinnasta. Imetin kuitenkin vuoden, vaikka minulta ei ikinä tullutkaan maitoa runsaasti. Ajattelen jopa, että parempi se oli sitä korviketta antaa, kun lapsen paino alkoi pudota. Toisen lapsen kohdalla osaan toivottavasti ottaa rennommin ja en ala heti panikoida, jos sitä lisämaitoa onkin alussa annettava.
 

Yhteistyössä