"äiti 44v"
Minä en sattumaan usko koska mikään, mitä tiedämme vaikkapa vain DNAsta, ei tue nykytietämyksen mukaan väitettä että aika ja sattuma saisivat aikaan hyödyllisiä mutaatioita. Se tiedetään, että aika rappeuttaa DNAta ja perintötekijöitä, eli tieteestä saadaan tuki pikemminkin Raamatun näkemyksille siitä että ihmiskunta kulkee kohti tuhoaan kuin että ihmiskunta (tai eliökunta) evoluution kautta olisi muuttumassa paremmaksi tai sopeutuisi elämään ja ympäristöön paremmin kuin ennen.En tiedä onko se tarkoituksesi, mutta tällainen kommentointi saa ainakin minut, ehkä jonkun toisenkin ei-uskovan lähinnä turhautumaan. Et kai itsekään ajattele, että ihmiset uskovat tieteeseen ihan vaan kiusallaan ja täysin fiiliksen mukaan. Eikä jonkinasteiseen sattumaan (sattuma ei kuitenkaan ole Jumalan asemassa tässä) uskominen johdu "hyvältä tuntumisesta" vaan siitä, että sattumaakin sisältävä selitys vaikuttaa järjellisesti uskottavalta.
Itse en tosin ole edes kiinnittänyt ajatusta siitä, saattaisiko jonkinlainen Jumala olla olemassa, mutta en todellakaan ole uskomatta kristinuskon Jumalaan siksi, että sattumaan uskominen tuntuisi hyvältä. Mielummin uskoisin iänkaikkiseen elämään. Mutta en usko kristilliseen Jumalaan siksi, että olen pääni puhki sitä kristillistä miettinyt ja menettänyt uskoni siihen.
Ja koska evoluutiota ei tapahdu DNA-tasolla tänään, voi huoletta olettaa, ettei sitä tapahtunut 5000 vuotta sittenkään. Tai 50 000 vuotta.