Miksi väittää faktaa vastaan? Täällä nähtyä

  • Viestiketjun aloittaja OikeaVäärä
  • Ensimmäinen viesti
[QUOTE="A P";22508585]Joo, se oli mielipide. Luitko mitä siinä ympärillä luki, siinä oli faktaa =) ! Mutta aika mielikuvituksellinen ihminen saa olla jos saa jotain iloa irti vilkkuvista sähkölampuista :p ![/QUOTE]

Fortumin osakkaat kyllä kiittää!
 
"A P"
Niin, osasit hienosti nyt toistaa nämä väitteesi, kuitenkaan yhden yhdä lähdeviitettä esittämättä. Jos paukutat esittäväsi puhdasta tieteellisesti pätevästi todistettua faktaa, on silloin sinun velvollisuutesi lyödä myös ne lähdeviitteet pöytään.

En väitä olevani eri mieltä asioista kanssasi, en myöskään väitä olevani samaa mieltä. Mielipiteellä ei ole mitään tekemistä faktan kanssa. Siksi odotankin niitä lähdeviitteitä. Suurella mielenkiinnolla.
Heh, kaikki lähteet löytyy googlesta, ajattelin vain jos olisit ollut perillä jostain asiasta niin kysyin että mistä haluat lähden viitteen? Mutten saanut vastausta. Etsi tietoa käsiisi, sitä ennen on turha vastaan väitellä.

Tässä mm. tietoa perfluoratuista yhdisteistä vaikuttamassa miesten spermaan :
Environmental Health Perspectives: Do Perfluoroalkyl Compounds Impair Human Semen Quality?

ja lisää tietoa, siis tätä ainetta on mm. goretexissa:
TERVEYSVAIKUTUKSET
Perfluorattujen yhdisteiden ainutlaatuiset fysikaaliset ominaisuudet, kuten veden ja öljyn hylkimiskyky, merkitsevät, että ne eivät kerry rasvakudoksiin, kuten monet muut pysyvät eliöihin kertyvät kemikaalit, vaan proteiineihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne olisivat helpommin eliminoitavissa. PFC-yhdisteet, kuten PFOS, voivat kertyä suurina määrinä ihmisen kehoon. PFOS:n puoliintumisaika (eli aika, jonka kuluessa puolet kemikaalista metabolisoituu eli muuttuu hajoamistuotteeksi tai poistuu) ihmiskehossa on noin 8–9 vuotta. Jatkuva altistuminen PFC-yhdisteille merkitsee, että niitä on poistumisesta huolimatta aina elimistössämme.
Samat ominaisuudet, jotka tekevät PFC-yhdisteistä tehokkaita, ovat myös syy siihen, että niillä on taipumus pysyä ympäristössä. Tutkimusten mukaan PFOS on kaikkialla läsnä oleva, ympäristölle haitallinen aine, joka rikastuu luonnon ravintoketjuissa. PFOS:a on löydetty jääkarhuista Arktiselta alueelta, delfiineistä Floridassa, hylkeistä Itämeressä, saukoista Kaliforniassa, kotkista ja albatrosseista keskiseltä Tyyneltämereltä, valaista Pohjanmerellä ja valekarettikilpikonnien verestä.
Pohjoismaisessa kemikaalien ympäristökartoituksessa löydettiin suuria perflurattujen yhdisteiden pitoisuuksia. Eliöstönäytteiden suurimmat pitoisuudet mitattiin Tanskan ja Ruotsin Itämeri-alueen hylkeistä, Färsaarten pallopäävalaasta ja Suomen rannikon hauista Helsingin edustalla.
Hiljattain on saatu tietoa PFOS:in mahdollisesta kehitykseen, lisääntymiseen ja järjestelmien toimintaan kohdistavasta myrkyllisyydestä. PFOS:in on osoitettu vaikuttavan rottien neuroendokriinijärjestelmään. Muissa jyrsijöillä tehdyissä tutkimuksissa puolestaan on havaittu PFOS:in vaikuttavan haitallisesti naaraiden lisääntymiseen ja sikiöiden kehittymiseen, johtaen suureen määrään syntymävammoja ja vastasyntyneiden heikentyneeseen selviytymiseen. PFOS:in on osoitettu kertyvän maksaan ja olevan myrkyllistä tälle elimelle (hepatotoksisuus). On myös todisteita siitä, että altistuminen PFOS:ille ja PFOA:eek:lle voi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa, joka voi raskauden aikana johtaa moniin lapsen kehitystä koskeviin ongelmiin.
Yhdysvaltojen ympäristöviranomaiset pitävät sekä PFOS:a että PFOA:a karsinogeenisinä aineina. Ammatillisen altistumisen PFOA:lle on todettu aiheuttavan virtsarakon syövän lisääntymistä.
Yhdysvaltalainen yhtiö 3M ilmoitti toukokuussa 2000, Yhdysvaltojen ympäristöviraston painostuksen alaisena, että se lopettaa PFC-yhdisteiden käytön erittäin menestyksellisissä Scotchguard-tuotteissaan vuoden 2001 loppuun mennessä. Päätös tehtiin, koska näiden perfluorattujen yhdisteiden hajoamistuotteiden (PFOS, PFOA) laaja esiintyminen ja pysyvyys luonnossa ja ihmisissä herätti huolta.
ALTISTUMISEN VÄHENTÄMINEN
Teflonpannujen sijaan kannattaa suosia rautaisia ja päällystämättömiä paistinpannuja. Näin voi vähentää altistumista perfluoratuille yhdisteille, joita vapautuu teflonpannuista kuumennuksen aikana. Mikäli mahdollista, vältä myös käsittelemästä huonekaluja, vaatteita ja kenkiä kosteussuoja- ja lianhylkimisaineilla. Kun hankit huonekaluja tai mattoja, kieltäydy mahdollisista lianhylkimiskäsittelyistä ja etsi tuotteita, joita ei ole esikäsitelty kemikaaleilla. Kysy asiasta jälleenmyyjiltä. Vähennä pakatun ja rasvaisen pikaruoan osuutta ruokavaliostasi, koska tällaista ruokaa saatetaan säilyttää pakkauksissa, jotka on päällystetty PFC-yhdisteillä, jotka estävät rasvaa tihkumasta ulos pakkauksesta. Vältä hankkimasta kosmetiikkaa ja hygieniatuotteita, joiden tuoteselosteessa esiintyy sana “fluorattu” tai “perfluorattu”.
 
"A P"
Kertakäyttöiset vai kestovaipat
Tässä esimerkissä on verrattu kertakäyttövaippojen ja kestokäyttöisten housuvaippojen materiaalipanoksia yksivuotiaan lapsen käytössä yhden vuoden ajan (ikävuosien 1-2 välillä).

Luonnonvarojen kulutuslaskelman rajaukset
MIPS on laskettu kiinteille aineille, ei vedelle. Kestovaippojen pesun ja huuhtelun kuluttaman veden tuotantoon tarvittavat kiinteät luonnonvarat on kuitenkin huomioitu. Kuljetuksista mukaan on otettu ainoastaan kertakäyttövaippojen kuljetus kaatopaikalle. Vaippojen valmistuksessa ja pesussa käytettävien koneiden materiaalipanosta ei ole laskettu, kuten ei myöskään valmistuksen energiankulutusta tai hukkapaloja.

Kertakäyttövaippoja on laskettu kuluvan päivässä viisi, eli 1800 kappaletta vuodessa. Yhden vaipan paino on 53 g. Vaipat on pakattu 23 vaipan pakkauksiin, ja yhden pakkauksen materiaali painaa 28,9 g. Jätteenä vaipat laitetaan 30 grammaiseen muovikassiin, johon mahtuu 13 vaippaa. Kaatopaikkakuljetuksen matkaksi on oletettu 80 km, mikä on keskimääräinen jätteenkuljetusmatka pääkaupunkiseudulla.

Vertailussa on kestovaippaa edustanut T:mi Sirpa Leppäsen valmistama M-kokoinen Ekoset-housuvaippa. Päivässä on laskettu kuluvan kahdeksan kestovaippaa, joista kukin painaa noin 110 grammaa. Yhteensä käytössä on laskettu olevan 24 vaippaa, joita pestään joka toinen päivä. Yhteensä vaippoja pestään vuoden aikana 183 kertaa, joista kolmasosa 90°C:ssa ja kaksi kolmannesta 60°C:ssa. Vaippojen kuivauksen on laskettu tapahtuvan pyykkinarulla eikä kuivaajassa. Pesukoneiden keskimääräinen energiankulutus pesukertaa kohden on 1,1 kWh 60°C:ssa ja 2 kWh 90°C:ssa. Yhteen pesuun kuluu nestemäistä pesuainetta 1/2 dl. Vettä pesussa kuluu 70 litraa. Vaippojen huuhteluun lasketaan kuluvan vuoden aikana 3650 litraa vettä. Kestovaippojen kuljetusta kaatopaikalle ei ole laskettu mukaan, koska kestovaippoja ei tavallisesti heitetä pois vuoden käytön jälkeen.

Luonnonvarojen kulutuslaskelman tulokset


Luonnonvarojen kulutuslaskelman arviointi
Kertakäyttövaippojen materiaalipanos vuoden aikana on 1134 kg, kestovaippojen on 353 kg. Kertakäyttövaippoja käytetään vuodessa 1725 kappaletta, kestovaippoja 24 kappaletta. Jos kertakäyttövaippojen kuljetukset tehtaalta kauppaan ja kaupasta kotiin laskettaisiin, tämä muuttaisi tulosta vielä suotuisammaksi kestovaipoille.

Pesukoneen kuluttaman veden ja energian määrää voi pienentää laitevalinnoilla. Jos kestovaipat kuivataan koneellisesti, kasvaa materiaalinkulutus 263 kg vuodessa (olettaen, että kuivaaja kuluttaa sähköä 3,5 kWh/käyttökerta).

Todellisuudessa kestovaippoja käytetään useimmiten kauemmin kuin vuosi. Samoja vaippoja voi käyttää useampi lapsi ennen kuin ne ovat kuluneet käyttökelvottomiksi. Näin ollen kestovaippojen materiaalipanos on vieläkin pienempi suhteessa kertakäyttövaippaan kuin laskelma antaa olettaa.

Yhteenvetoa ja muita huomioita
Suomessa syntyy vuosittain n. 55 500 lasta. Jos jokainen kuluttaa 5000 vaippaa noin 30 kk kestävän vaippaiän aikana, on yhden ikäluokan vaippaiän materiaalipanos 117 160 500 kg. Vuotta kohden materiaalipanos tältä ikäluokalta on 46 864 200 kg.

Kaatopaikalle vaippajätettä päätyy pelkästään pääkaupunkiseudulla lähes 2 000 tonnia vuodessa
 
"A P"
Lahjapaperit eivät kelpaa kotikeräyspaperin tai keräyskartongin joukkoon, koska ne sisältävät paljon painoväriä, teippiä ja tarroja. Ne voivat olla myös folio- tai alumiinipaperia, jota ei voida hyödyntää uuden paperin raaka-aineena. Jätteen synnyn ehkäisemiseksi hyväkuntoiset lahjapaperit voi käyttää uudelleen. (Lähde: Paperinkeräys Oy)

Oikein kovin pinnoitettu lahjapaperi ei edes maadu kunnolla.
 
"vieras"
[QUOTE="A P";22508572]Hehe, joo mihkäs sinä sen kakan sieltä kertakäyttövaipasta laitat? Se pitäisi kipata pois vaipasta myös kertakäyttöisestä metaanipäästöjen takia.

Tähän paskan määrään on vielä yksi fakta, ihmisten pitäisi luopua tästä keskiarvosta 80 kiloa lihaa vuodessa, sitäkään meidän maailma ei kestä. Pitäisi opetella syömään uudestaan vihanneksia ,marjoja jne enemmän. Ihmiset sairastuvat tästä lihan määrästä aina vaan enemmän ja tuotantoeläimiä on liikaa =( mutta sekin vain faktaa.[/QUOTE]



Aivan tarkkaan ottaen ihmiset pitäisi poistaa maapallolta, jotta sinun tavoitteesi toteutuisivat.
Useimmat faktasi ovat sellaista totuutta, joka perustuu asenteisiin ja joita voidaan pitää osatotuuksina. Voidaan myös esittää sellaista faktaa, että talouskasvu ja sen kautta kuluttaminen on ainoa keino saada ruokaa koko maapallon väestölle. On sitten eri juttu, jos olet näitä linkolalaisia, jotka hyväksyvätkin ihmisten rajun vähentämisen maapallolla, mutta se on taas yksi näkemys (ei faktaa), että näin ei ole soveliasta menetellä. Kaltaisesi yhden ajatuksen aivoilla varustetut henkilöt eivät ratkaise ihmiskunnan tai maapallomme tulevaisuutta. Ja yksittäiset faktat, jotka usein perustuvat vielä tutkimuksiin, joissa määritellään ensin tulos ja laitetaan sitten tutkimus palvelemaan tavoitetta, ovat vähintäinkin kyseenalaisia kuten jo joku aikaisemmin totesi.
 
"jep"
Kauhee ku jengi nousi varpaillee tästä viestistä. Yhdyn aphen siinä, että väitteet ovat faktaa. Kyllä esim lahjapaperi on IHAN turhaa, mutta en silti osaa kuvitella etten paketoisi. Samoin sähköä menee joulukuusenvaloihin, mutta haluan ne silti.

jne. Ei kai sen takia tartte suuttua tai alkaa väittämään vastaan?
 
"A P"
Jouluvalojaen kulutuksesta:
http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2007/11/25/jouluvalojen-sahkontarve-vaihtelee-huomattavasti/200729883/12
http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/nain_saastat_energiaa/jouluiset_energiansaastovinkit/jouluvalojen_sahkonkulutus
 
"A P"
Auttashan se jo vähän että ihmiset pitäs sen järjen siellä päässä eikä kädessä vain. Turha se on asioita puolustella laiskuudella, en jaksa, haluan mukavuutta kun ei olla edes kokeiltu elämää erilailla.
 
"kkkk"
Kestovaipat on hauska juttu. Tosiaan ihan kiistatta ekologisempi vaihtoehto kuin kertikset. Siitä parempi ois vaan vaipaton vauva.

Mutta jostain syystä ilmeisesti kertiskäyttäjillä iskee joku defenssimekanismi päälle jos noin sanoo. Aletaan sättimään ja väittämällä väittämään vastaan tmv. Mun puolesta kukin saa käyttää mitä haluaa, mutta ITSE olen tyytyväinen kun olen saanut kestot toimimaan. Siis todella moni kokee kestot supernegatiivisina ja on ihan että YÖK jne. En mäkään ole että YÖK jne kun heidän pienet kakkii kertikseen vaikka meillä kakitaan pottaan. Oma asianahan se on miten noi asiat hoitaa.

Ja olen kade tutulle jolla on kamalanpaljon pienempi sähkölasku, mäkin haluaisin!! Mutta kun en vaan jotenkin osaa säästää. En silti ala kaverille naputtamaan siitä kuinka tyhmä se on kun sähköä säästää....
 
"A P"
Pahaksi ovat myös vehnäjauhot, sillä kuiduttomaksi valkaistu vehnä ei sovi ihmisen elimistölle. Se on nopea hiilihydraatti, ja nopeat hiilihydraatit ovat pahaksi verensokerille

Valkaistun vehnäjauhon ravintoarvo ei paljoa eroa pahvista.

Luulenpa että sanana valkaistu vehnäjauho jo kertoo koko karun totuuden ja toivon että joku valitsee seuraavan kerran kaupassa toisin.
 
"vieras"
Pakko peesata tuota "jouluvalo" kohtaa.
Mikään ei ole niin törkeää kuin vilkkuvat värikkäät jouluvalot, joita ei jakseta kerätä pois loppiaisen jälkeen, vaan niistä tulee sitten kausivalot...
 
"A P"
Meinasin laittaa alkuun että sitten siitä on vielä faktaa että ekologisinta on vaipaton lapsi, mutta en sitten viitsinyt enempää hermostuttaa. Kestovaipat ovat tabu, olen usein tässä kestovaippaillessa ajatellut, että kun hoidan sen kuitenkin ihan samaan aikaan ku muut pyykit ja siitä ei oikeestan enempää pyykkiä ku koneellinen viikkoon koidu niin saa se ihminen joka laiskuuteen vetoaa tässä asiassa niin siis olla kyllä todella laiska ;) !
 
"A P"
edelleenkin, kestovaipat saa imemään oikein koottuna sitä pissaa niin paljo kuin vaipattaja haluaa, oikeilla materiaaleilla normivaipasta ei tule paksu mutta hyväimuinen eikä pissa jää ihoa vasten.
 
ekoilija
Me käytetään kestovaippoja nyt vuoden ikäisellä tytöllä. Ollan 6kk ikäisestä käytetty potalla ja nykyään päivässä menee vain muutama vaippa :) Eli ei hirveesti vaippapyykkiä...

Lahjapaperit jotka saadaan siististi irtoamaan säästetään aina seuraavaan jouluun. Parhaita on lahjapussit!
 
Lähdetiedot tosiaan tarvitaan, jotta fakta ei olisi fiktiota.

Mutta ap:n tekstissä kovin pahasti riitelee keskenään goren haukkuminen myrkyksi, mutta vastaavasti muovikyllästettyjen kestovaippojen toteaminen myrkyttömiksi (ne pul/yms kuoret ovat omalaisia goretexejä). Siinä on ristiriita ja iso. Voisin uskoa, että hahtuvavaipat olisivat lähinnä myrkytöntä tuotetta.
 
"jep"
[QUOTE="A P";22508922]Meinasin laittaa alkuun että sitten siitä on vielä faktaa että ekologisinta on vaipaton lapsi, mutta en sitten viitsinyt enempää hermostuttaa. Kestovaipat ovat tabu, olen usein tässä kestovaippaillessa ajatellut, että kun hoidan sen kuitenkin ihan samaan aikaan ku muut pyykit ja siitä ei oikeestan enempää pyykkiä ku koneellinen viikkoon koidu niin saa se ihminen joka laiskuuteen vetoaa tässä asiassa niin siis olla kyllä todella laiska ;) ![/QUOTE]

Meillä kestoillaan ja lapsia on yhteensä neljä. Kyllä sitä tekemistä on ihan riittämiin ilman kestojakin, eli minä kyllä ymmärrän täysin jos ei jaksa alkaa vaipparallia pyörittämään. Meillä on ekoaate mukana ja siksi kestoilu tuo meille hyvän mielen. Jos ei sitä aatetta olisi en tasan kestoilisi. Ja siksi siis ymmärrän täysin, että joku muu ei jaksa!!!

Tuo sinun viestisi on varmaan "osasyylliinen" siihen, että kestoilu herättää tunteita. Käytännössä haukut kaikki kertiskäyttäjät patalaiskoiksi. Mä ajattelen niin, että itse olen viitseliäs ja muut normaaleja.
 
"hyvä mieli"
Ap, mä taputan sulle ja mä oon iloinen, että joillakin on aivot päässä.

Joululahjat on lapsille tärkeitä ja on hirveetä haaskausta tosiaan repiä niihin paketit. Mutta on muitakin vaihtoehtoja; vuodesta toiseen omat säkit. Ja miksi pitää olla monta lahjaa? Vaatteita ja kirjoja, isommalle eniten, muut saa jälkeenpäin. Opetettu jo vuosia että kaikki ei oo kultaa mikä kiiltää ja miten kirppiksiltä saa paljon enemmän kun tavankaupasta (lapsi ei ajattel sitä ekologisuutta, vaan määrää).

Me tehdään valintoja kaikki ja kasvetaan kaikki kokemuksien myötä. Nauroin 18 vuotiaana taloyhtiön vouhotukselle roskien lajittelusta ja myttäsin kaikki lajittelematta, littaamatta. Nyt omistan omaa ja tajuan, että jos toimin noin vuodenkin, saan maksaa siitä aikamoisen pennin. Nyt sitten valistan muita roskiksilla...


Tuo lihansyöminen on tiukkaa faktaa, koettakaapa ne jotka ei omaa ennestään kovin terveellistä ruokavalio syödä parikuukautta minimin lihaa, paljon kasviksia, marjoja ja huomaatte eron jo olossa.
 
[QUOTE="A P";22508654]Heh, kaikki lähteet löytyy googlesta, ajattelin vain jos olisit ollut perillä jostain asiasta niin kysyin että mistä haluat lähden viitteen? Mutten saanut vastausta. Etsi tietoa käsiisi, sitä ennen on turha vastaan väitellä. [/QUOTE]

Kyllähän googlella löytää vaikka ja mitä, mutta siitähän minun viestissäni ei ollut kyse. Kyse oli nimenomaan siitä, että jos sinä paukutat esittäväsi puhdasta, kumoamatonta tieteellistä faktaa, on sinun esitettävä lähteet. Ja niitä minä kysyin.

Kiitos linkistä EHP:sivulle. Siellä esitelty alustava tutkimus PFAA:n vaikutuksesta siittiöiden määrään oli mielenkiintoinen (otanta 105 miestä - aika suppea etten sanoisi). Tosin, siinäkin todettiin suoraan, että nämä alustavassa tutkimuksessa havaitut viitteet korrelaatiosta täytyy varmistaa laajemmalla, varsinaisella tutkimuksella. Syövästä ei tuossa tekstissä puhuttu mitään (vrt. väitteesi siitä, että PFAA aiheuttaa syöpää).

Entä sitten tuo lainaamasi teksti aiheesta kertis vs kestovaippa, kuka on tehnyt tutkimuksen, milloin ja miten? Mikä oli otanta? Kuka rahoitti tutkimuksen?

Mielipiteet ovat mielipiteitä, mutta fakta pitää pystyä osoittamaan muutenkin kuin copy-pasteamalla tekstiä ilman lähdeviitteitä. Ja jos esität väitteen "PFAA aiheuttaa syöpää", on melko mielenkiintoista antaa lähteeksi suppea, alustava tutkimus PFAA:n vaikutuksesta siittiöiden määrään ja testosteronitasoon.

Jos lähdeviitteitä ei ole, ei lukija pysty olemaan lähdekriittinen, eikä myöskään puntaroimaan, onko tutkimus todella luotettava vai ei. Kaikki tieteellisetkään tutkimukset eivät ole luotettavia, tutkimustuloksia on saatettu vääristää, niitä on saatettu painottaa eri tavalla, jotta syntyisi mielikuva toivotusta lopputuloksesta, otannan koko tai rakenne saattaa aiheuttaa vääristymää jne jne.
 

Yhteistyössä