Taaperon raivostuttavat talviulkoilut

Onhan muillakin tällaista?

Lapsi 1v8kk ei juurikaan nauti talvella ulkoilusta. Ei halua esim. mennä lumihankeen ollenkaan. Kävelee vaan aurattuja kulkureittejä, niitäkin hiukan inhoten ja mieluiten törröttäisi paikallaan. Lunta ei koske eikä ota käteen. Kun lumet tuli, itki kun mentiin ulos.

Saa raivareita kun ei voi mennä enää hiekkikselle tms. kesän juttuja, ei esim. voi keinua enää tuossa pihakeinussa. Ei halua kävellä. Turhautuu ja istuu ja huutaa...

Pulkassa viihtyy, mutta eipä tuolla voi pientä koko ulkoilun ajan pulkassa istuttaa, tai minusta ulkoilu menettää merkityksensä. No eipä oo ainakaan paineita siitä, että ulos olisi väkipakolla mentävä...Joskus vaan olisi niin kiva peuhata yhdessä

 

Meillä ihan sama juttu ja aika tarkalleen sama ikä Kantoi varastoon vietyjä hiekkaleluja ja traktoreita itkien takaisin ulos. Yritän ajatella, miten suuri muutos on hänen näkökulmastaan. Eihän se lumi ole oikeastaan kovin kivaa (kylmää ja tylsää), ennen kuin keksii mitä kaikkea sillä voi tehdä. Ja rukkasetkin on aika hankalat...

 

[QUOTE="Ellamaaria";22508061]Onhan muillakin tällaista?

Lapsi 1v8kk ei juurikaan nauti talvella ulkoilusta. Ei halua esim. mennä lumihankeen ollenkaan. Kävelee vaan aurattuja kulkureittejä, niitäkin hiukan inhoten ja mieluiten törröttäisi paikallaan. Lunta ei koske eikä ota käteen. Kun lumet tuli, itki kun mentiin ulos.

Saa raivareita kun ei voi mennä enää hiekkikselle tms. kesän juttuja, ei esim. voi keinua enää tuossa pihakeinussa. Ei halua kävellä. Turhautuu ja istuu ja huutaa...

Pulkassa viihtyy, mutta eipä tuolla voi pientä koko ulkoilun ajan pulkassa istuttaa, tai minusta ulkoilu menettää merkityksensä. No eipä oo ainakaan paineita siitä, että ulos olisi väkipakolla mentävä...Joskus vaan olisi niin kiva peuhata yhdessä [/QUOTE]

melko sama meininki herralla 1v 9kk.

Jotenkin helpottavaa kuulla, että tätä on edes jollain muullakin, vaikka auttaa en kyllä osaa. Isosiskonsa rakastaa lunta ja haluaisi olla ulkona koko ajan. Melkoinen pattitilanne sitten miettiä ulkoillaanko vai ei ja ketä huudatetaan :/

 

Meillä ihan sama juttu ja aika tarkalleen sama ikä Kantoi varastoon vietyjä hiekkaleluja ja traktoreita itkien takaisin ulos. Yritän ajatella, miten suuri muutos on hänen näkökulmastaan. Eihän se lumi ole oikeastaan kovin kivaa (kylmää ja tylsää), ennen kuin keksii mitä kaikkea sillä voi tehdä. Ja rukkasetkin on aika hankalat...

Yritin ajatella noinkin, on vaan kurjaa kun se ulkoilun puute ja se kiukku siellä ulkona vaikuttaa niin, ettei sitten asetu päiväunille oikeaan aikaan ja rytmi vetäytyy. Ennen sai väsytettyä ainakin ulkoilemalla kun juoksenteli, mut nyt vaan mulkoillaan lunta vihaisesti

 

melko sama meininki herralla 1v 9kk.

Jotenkin helpottavaa kuulla, että tätä on edes jollain muullakin, vaikka auttaa en kyllä osaa. Isosiskonsa rakastaa lunta ja haluaisi olla ulkona koko ajan. Melkoinen pattitilanne sitten miettiä ulkoillaanko vai ei ja ketä huudatetaan :/

Äsken mietin just, et olisiko helpottavaa, että olis isompia sisaruksia kannustamassa lumessa peuhaamiseen ja tekemiseen, mutta ei näköjään välttämättä Tuo on varmana vielä hankalampaa arjessa. Toivottavasti nää lumikammoiset kohta oppis elämään talven ihmemaassa, meillä on niin fiksu lapsi, et väittää jo olevansa pipi kun ulos ollaan menossa

 

1v 8kk ikäinen tajuaa jo että jokin iso muutos on tapahtunut ulkona, mutta ei vielä ymmärrä ettei se varsinaisesti estä mitään niitä kesän puuhia. Kantakaa ne hiekkalelut edelleen pihalle ja näyttäkää lapselle, että siitä lumestakin voi rakentaa kakkuja ja sen päällä voi ajaa traktorilla. Keinukin toimii talvella ihan samalla tavalla kuin kesällä, samoin liukumäet ja muut. Lapsi vain ei itse ymmärrä sitä, vaan vaatii että se hänelle näytetään. Tuo vaihe taitaa tulla jokaiselle taaperolle ja siitä pääsee yli vain sitkeästi jatkamalla normaalia toimintaa. Talvivaatteet toki tuo omia rajoituksiaa ja harmistuksiaan, mutta niistäkään ei yli pääse kuin opettelemalla.

 

Meillä 1v3kk ja ei tykkää sitten yhtään olla ulkona hanskat on kömpelöt, ei halua kävellä edes niillä auratuilla teillä eikä pulkkakaan kelpaa, rattaisiin vaan kiipeämässä, huoh.
No, tänäänkin sitten ollaan kotona vaan oltu kun en jaksa lähtee kuuntelemaan kiukkua ulos. Onneks ei sentään päikkäreihin ole vaikuttanut, saa väsytettyä itsensä kotona myös hyvin.
Mitähän tässä tekisi, pitäisikö vaan väkisellä viedä ulos ja odottaa että sopeutuu lumeen jossain vaiheessa?

 

[QUOTE="Ellamaaria";22508187]Äsken mietin just, et olisiko helpottavaa, että olis isompia sisaruksia kannustamassa lumessa peuhaamiseen ja tekemiseen, mutta ei näköjään välttämättä Tuo on varmana vielä hankalampaa arjessa. Toivottavasti nää lumikammoiset kohta oppis elämään talven ihmemaassa, meillä on niin fiksu lapsi, et väittää jo olevansa pipi kun ulos ollaan menossa [/QUOTE]

Isompi sisarus viihtyis ulkona ja pienempi ei kas siinä pulma....isompi ei kuitenkaan yksin...ja piennmpi 2v riisuu koko ajan käsineitä pois ja ehditään olla ulkona ehkä 15min kun 2v jo viluttaa...

 

1v 8kk ikäinen tajuaa jo että jokin iso muutos on tapahtunut ulkona, mutta ei vielä ymmärrä ettei se varsinaisesti estä mitään niitä kesän puuhia. Kantakaa ne hiekkalelut edelleen pihalle ja näyttäkää lapselle, että siitä lumestakin voi rakentaa kakkuja ja sen päällä voi ajaa traktorilla. Keinukin toimii talvella ihan samalla tavalla kuin kesällä, samoin liukumäet ja muut. Lapsi vain ei itse ymmärrä sitä, vaan vaatii että se hänelle näytetään. Tuo vaihe taitaa tulla jokaiselle taaperolle ja siitä pääsee yli vain sitkeästi jatkamalla normaalia toimintaa. Talvivaatteet toki tuo omia rajoituksiaa ja harmistuksiaan, mutta niistäkään ei yli pääse kuin opettelemalla.

Näin mäkin luulin, voihan se olla et sitkeys tuottaa tulosta. Mutta siis, hiekkaleluilla ei tosiaan halua kuitenkaan lumella leikkiä. Lapiota ei suostu lumeen laittamaan, saati enää ottamaan käteen. Keinu on meillä muovinen ja jäässä, niin nostetaan pois, voi olla et muualla keinuminen onnistuisi. Ihan lähellä vaan ei leikkipuistoa. Mutta ongelma on se, että ei halua/suostu/kokeile mitään juttuja lumella ja valittaa vaan rukkasia, et pois pois pois ja sama juttu kengillä. Ja on ulkoiltu kuitenkin jonnin verran, kun harvemmin muuta ohjelmaa välttämättä päiviksi onkaan...

 

Meillä melko sama meininki, lapsella ikää 1 v 7 kk. Nyt on jo hiukan tottunut, ei enää itke ulkona ja suostuu kävelemäänkin jos tie on aurattu. Olen ajatellut, että ensi talvena sitten saa jo jotain irti talviulkoilusta...

 

[QUOTE="Ellamaaria";22508333]Näin mäkin luulin, voihan se olla et sitkeys tuottaa tulosta. Mutta siis, hiekkaleluilla ei tosiaan halua kuitenkaan lumella leikkiä. Lapiota ei suostu lumeen laittamaan, saati enää ottamaan käteen. Keinu on meillä muovinen ja jäässä, niin nostetaan pois, voi olla et muualla keinuminen onnistuisi. Ihan lähellä vaan ei leikkipuistoa. Mutta ongelma on se, että ei halua/suostu/kokeile mitään juttuja lumella ja valittaa vaan rukkasia, et pois pois pois ja sama juttu kengillä. Ja on ulkoiltu kuitenkin jonnin verran, kun harvemmin muuta ohjelmaa välttämättä päiviksi onkaan...[/QUOTE]

Älähän vielä masennu, vastahan tuota lunta on pari viikkoa ollut. Se vain vie oman aikana. Puhuin asiasta just päiväkodissa ja he sanoivat, että heillä on joka ikinen syksy muutama lapsi joille lumi on kauhistus ja meillä oli ihan sama juttu vuosi sitten. Se vain vie oman aikana. Jos muuta keinoa ei ole, niin annat istua pulkassa tai lumessa ja ottaa oman aikansa. Mutta sisälle ei sen takia kyllä kannata jäädä että maassa on lunta.

 

Vähän ymmärrystä pienille: eivät he tajua, että talvi ja lumi on väliaikaista ja menee ohi. He luulevat, että lumi on tullut maahan pysyvästi ja maailmassa on kylmää ja vaikea liikkua.

Onko mahdoton ajatus antaa lapsen ulkoilla istumassa pulkassa ja väsyttää riehakkailla sisäleikeillä?

 

[QUOTE="suski";22508378]Vähän ymmärrystä pienille: eivät he tajua, että talvi ja lumi on väliaikaista ja menee ohi. He luulevat, että lumi on tullut maahan pysyvästi ja maailmassa on kylmää ja vaikea liikkua.

Onko mahdoton ajatus antaa lapsen ulkoilla istumassa pulkassa ja väsyttää riehakkailla sisäleikeillä?[/QUOTE]

Toki ymmärrystä löytyy, ulkoilusta vaan ei nauti tällä hetkellä kumpikaan, kun mä mahan kanssa raijjaan kirkuvaa lasta, jolle jo uloslähtö on iso juttu. Kyllä me silti pulkkailemaan mennään ainakin kerran päivässä, luulen ma. Kyllä se kai tuosta, joskus vaan tuntuu, et on isompi vaiva pukea ensin lapselle päälle ja sit tulla kirkukohtauksen jälkeen 15-20min jälkeen sisälle, kun se pulkkailukaan ei aina oo kivaa toisesta, kai sitä haluis touhuta muttei uskalla. Niin, ja huudattamaan en uslkona kuitenkaan ala, se kun ei oo ulkoilun tarkoitus vaan lienee enemmissä määrin se karkoitus sieltä