Hirveimmät joulumuistonne

Kiitos näistä kertomuksista.Lisääkin saa tulla,aikamoisia jouluja on teillä ollut.

 

Ei oo ollu mitään katastrofeja todellakaan, hyvin on aina mennyt.
No lapsuudesta muistan yhden joulu kun pappa kompastui maton reunaan ja mursi varpaansa.

Ekana jouluna omassa kodissa, kun kissat oli pentuja, ne kaatoi kuusen. Ei mitään vahinkoa ympäristölle tai kuuselle, vedet piti vaan siivota lattialta, ja neulaset.

Ei sen pahempia.

 

Mul ei oo tapahtunut mitään kamalaa. Ainoa "kamala" joulumuisto on ollut lahjapettymys, mikä näin vanhempana tuntuu ihan naurettavalta. Mut kyl sitä omas huonees tuli pari kyyneltä vuodatettua.

 

Meilläkin pilasi monta joulua äidin pakonomainen "joulun tekeminen" ja pahimmillaan siihen pms-oireet lisäksi. Olin ehkä 12v kun katselin jotain lumiukkoa telkkarista ja äiti yritti patistaa siivoamaan huonettani, en suostunut ja hän veti minut tukasta ylös ja karjui että tuollainen laiska tyttöpentu ei kyllä ansaitse lahjojakaan. Kiskoin itseni irti, kiipesin vintille (missä oli lahjat odottamassa) ja avasin muutaman konvehtirasian paketeista. Monta tuntia itkin ja söin varmaan kilon suklaata. Eipä kyllä kukaan tullut etsimään eikä pyydelty anteeksi.

 

Mö ja mun veli oltiin niiiiin resssaavia aattona lahjojen kärttämisen kanssa että äiti lähti alkuillasta itkien monen tunnin lenkille. Se kolautti... Opinpa taas vähän paremmin käyttäytymä'n

 

Teininä jo asuessani lastenkodissa, "pääsin" kotiin jouluksi, mutsi ja faijapuoli kännissä kun käet jouluaattona, avaimet hukassa tunti odotettiin huoltomiestä ovea avaamaan, jouluruokarahat menny viinaan ja lahjoihinkaan ei ollu ollu varaa :/
onneksi lastenkodissa oltiin edellisenä päivänä joulua vietetty kera joulupukin ja lahjojen ja ennenkaikkea hyvän ruoan, ei ollut ihan koko joulu pilalla

 

Viime joulu oli kamalin. Kieleni oli kuin kraateri josta valui märkää, en kyennyt puhumaan ja lepopulssi oli 130 ja propraalit eivät auttaneet. Tapanina olin niin huonona, että mies soitti ampulanssin paikalle ja minut kiidätettiin päivystykseen, minut testattiin sikatauti ja sitä ei ollut niin minut kotiutettiin. Ima ei suostunut tuomaan mua kotiin kun näki missä kunnossa olen vaan vei minut Pulssiin. Pulsissa pyörryin lattialle ja jouduin heti laitteisiin kiinni, sain tupla annoksen salpaajaa ja pikkuhiljaa sydän alkoi hidastua. Sain myös antipiotit kieleeni.
Seuraavana päivänä olin jo parempi ja pystyin syömäänkin jotain.
Aiinä viime joulu

 

Mä taisin olla n. 4 v kun sain ekan migreenikohtauksen jouluaattona, eli ei mitään kovin dramaattista mut mieleen on kyllä jääny.

 

Viime joulu oli kamalin. Kieleni oli kuin kraateri josta valui märkää, en kyennyt puhumaan ja lepopulssi oli 130 ja propraalit eivät auttaneet. Tapanina olin niin huonona, että mies soitti ampulanssin paikalle ja minut kiidätettiin päivystykseen, minut testattiin sikatauti ja sitä ei ollut niin minut kotiutettiin. Ima ei suostunut tuomaan mua kotiin kun näki missä kunnossa olen vaan vei minut Pulssiin. Pulsissa pyörryin lattialle ja jouduin heti laitteisiin kiinni, sain tupla annoksen salpaajaa ja pikkuhiljaa sydän alkoi hidastua. Sain myös antipiotit kieleeni.
Seuraavana päivänä olin jo parempi ja pystyin syömäänkin jotain.
Aiinä viime joulu

Mikä sulla sit oli?

 

Mikä sulla sit oli?

Suutulehdus ja samalla oli aktivoitunut Basedowin-tauti

 

Ei mitään yyber-kamalaa, mutta viimeinen ex.n kanssa vietetty joulu oli aika kauhea. Mitään ei varsinaisesti tapahtunut (joskin ex oli ihan kamoissa ja oltiin mun porukoilla), mutta tunnelma mun ja ex.n välillä oli jäätävä. Lapsen takia piti esittää iloista.

Itsekkin on tullut jouluna sekoiltua, mutta silloin mulla ei vielä ollut lapsia, enkä koe niitä jouluja pahoina.

 

Yksi joulu tuoli kippasi altani kun sammuttelin joulukuusesta kynttilöitä, jotka olivat korkeammalla. Etuhampaani iskeytyivät parkettiin niin että lattiaan jäi jäljet ja hampaat vääntyivät. Onneksi olivat vielä maitohampaat. Muistan kuinka sattui, suusta tuli solkenaan verta ja äiti itkee hätääntyneenä ja yrittää laittaa jotain kylmää suutani vasten. Mentiin päivystykseen, hampaat irti ja mulla seuraavat pari vuotta tosi kätevä rako hampaissa juomapillille. Sitten joihinkin jouluihin mahtuu myös muistoja kun kaikki itkevät ja huutavat kun stressi on käynyt liian suureksi ja jokin on mennyt puoleen. Yleisesti ottaen kuitenkin ihan mukavia joulumuistoja.

 

Suutulehdus ja samalla oli aktivoitunut Basedowin-tauti

Mikä on basedowin tauti?

 

Yks joulu on jääny mieleen. Isä oli ehtiny pettää äitiä siihen mennessä puolvuotta. Äiti anto kuitenkin anteeks. Mummi oli meillä jolunvietossa, kun ei yksin halunnu sitä viettää. No, illan mittaan siinä saunottiin ja availtiin lahjoja. Mä asuin jo sillon omillani ja olin myös joulunvietossa porukoilla. Mä rupesin ryyppää siinä vaiheessa kun mummi, äiti ja isä meni nukkuu. Oleskeltiin mun siskon kanssa sen huoneessa. Yht'äkkii kuuluu jumalatonta kiroilua ja huutoa ja äiti itkee. Mentiin kattoo siskon kanssa et mikäö on hätänä. Mun veli oli karannu ikkunasta omille teilleen ja isä oli ihan raivoissaan. Veli käytti noihin aikoihin huumeita. Isä raivos ja syytti äitiä, että on äitin vika e veli käyttää huumeita ja sit alko karjuu mulle että, mulla on alkoholiongelma. Mummi käski isää rauhottuu, mut isäpä ei kuunnellu siinä mielentilassa ketään. Paiskas joulukuuseen lattialle, huusi että, hän laittaa talon myyntiin, ottaa äitistä eron, antaa veljelle turpaan kun kotiutuu ja mä saan seuraavan joulun pysyä muualla ryyppäämässä. Toi joulu meni jotenkin ihan överiks, ite asuin ja elin väkivaltasen miehen kanssa ja omaa pelkoa ja masennusta peittelin käyttämällä noihinaikoihin runsaasti alkoholia.

Nykysin en käytä alkoholia lainakaan, mulla on 7kk tytär ja oon kihloissa ihanan miehen kanssa. Tänä vuonna vietetään joulu kotona perheen kesken . Joten tulee rauhallinen ja ihana joulu.

 

Ei mitään dramaattista, mutta muistan kuinka inhottavaa oli, kun aikuiset "nauttivat sivistyneesti" alkoholia jouluna. Ei kukaan humalassa ollut, mutta kyllä sitä lapsi vaistosi jo lasillisen, parin jälkeen, että on tullut otettua rentoutusta.

Toinen asia minkä muistan olleen inhottava, oli kello kaulassa juokseminen paikasta toiseen. Piti käydä haudoilla, piti kyläillä, piti ehtiä sinne ja tänne syömään ja viemään lahjoja... menoa, menon perään ja vasta iltasella sai rauhoittua omaan kotiin. Minusta olisi niin hauskaa ollut viettää vaikka yövaatteissa koko joulu ihan kotona.

 

Mä muistan omasta lapsuudesta myös sen äidin kireyden ja stressin kun raivon vallassa se pesi keittiön seiniä harjalla ja joka paikka puunattiin yökaudet läpeensä.Jouluaattona sitten kun herättiin,oli kaikki valmiina,talo oli edellisyönä koristeltu,äiti rättiväsyneenä nuokkui riisipuuronkeitossa.
Me ei saatu koskaan auttaa kun äidin mielestä kaikki piti tehdä kunnolla ja meistähän ei ollut mihinkään.
Jouluaattona kun muut istui ruokapöydässä,äiti söi seisaaltaan hotkimalla nojaten tiskipöytään ja kun muut sai syötyä hän alkoi tiskaamaan ja loppuilta menikin sitten huokaillessa sohvalla kun on niin rankkaa ja väsyttää.
Vasta aikuisena tajusin että se oli äidin suurta näytelmää.
Samoin kuin se että isä ei ostanut koskaan lahjoja vaan kaikki oli aina äidiltä.
Vasta aikuisena ymmärsin että isä antoi äidille joka vuosi rahaa lahjojen ostoa varten eikä se summa ollut mitenkään pieni.
Lapsuusjouluista siis jäi muistoksi se ainainen puunaus ja kireä ilmapiiri.