Hirveimmät joulumuistonne

Ainahan se joulu ei mene niinkuin on suunnitellut ja halunnut.
Mikä on ollut pahin tai pahimmat joulunne ja miksi?

 

Mies oli yötä päivää töissä ennen joulua. Ite yritin leipoa siivota jne. Aattona oli kaikki koristeet laittamatta ja talo siivoamatta kun mies tuli iltapäivällä kotiin. Menin sänkyyn maate kun mies alko laittaan joulua lasten kanssa.
Onneksi se joulu kuitenkin tuli loppujen lopuksi ja siitä kiitos miehelle.

 

Lapsena muistan yhden joulun kun oltiin kaikki oksennustaudissa. Se oli kaameaa. Mä oksensin joululahjayöpaidalleni ja harmitti vietävästi =D

Ei sen pahempaa oo jouluna tapahtunut.

 

Taisipa olla silloin, kun olin 21v. Asuin jo omillani, mutta vanhempien luokse oli velvollisuuden tunnossa mentävä aatoksi. Ilmoitin sitten joulupäivänä lähteväni omaan kotiini, johon isäni totesi, että senkus menet jos on niin kiire kylille h*oraamaan. Muutamaan kuukauteen en sitten ollut heidän kanssaan tekemisissä.

 

Lapsena se oli. Jouluaattona kun tulin yläkerrasta pikkuveljen kanssa onnellisena/jännittyneenä alakertaan kun oli " se" päivä =) emme löytäneetkään vanhempia kotoa ollenkaan. Aloin selvittelemään puhelimella missä mahtavat olla, varsinkin kun on jouluaatto ja molemmat olivat ystäviensä luona krapulassa saman iltana ryyppäys jatkui koko päivän loiventavia ottaen ja illasta isä katosi jonnekkin( kait hakemaan lisää kaljaa jostain ) samalla kun tulin jälleen yläkerrasta alakertaan..oli juopunut mies raiskaamassa äitiäni ( äiti nukkui sippiä kun mies raiskasi )isä tuli kotiin ja tivasi nähtyäni ilmeeni jotta mitä täälä on tapahtunut ja kerroin..voitte kuvitella miten isä hakkasi sen äijän..sen silmistä valui veri ( oikeen silmän sisältä ) ja se laski allensa..jälkeenpäin kuulin jotta oli kylkiluitakin murtunut. Voin kertoa, ei ollut kiva joulu paha olo tulee vieläkin kun tuota muistelee. Haluaisin unohtaa.

 

Joulu -04 oli surullinen, äitini kuoli viikkoa ennen jouluaattoa. Yksi puuttui joulupöydästä:'(

 

Eräs känninen vierailija pelotti minua joskus pilttinä, se ei toista kertaa meille sitte tullukkaan vierailulle.
Toinen kerta muistan ko mulla meni uus barbi rikki heti aattoiltana, sängyssä aloin sillä leikkiä. Piilotin sen ja pelkäsin ja itkin että mulle suututtaan (ihan turhaa oli seki pelko), myöhemmin se barbi oli ilmaantunu ehjänä hyllylle, äiti vissin siivotessa löytäny ja korjannu.
Aikuisena sitte jokanen joulu jonka exän kans olen viettäny. Se jotenki meni aina aivan supersekasin joulun ajaksi... Käytiin aina minun kotona syömässä ja sieltä lähettiin niin itkin koko kotimatkan autossa, aina yritin että oltais jääty yöksi äitin ja isän tykö mut ei... En välitä muistella niitä jouluja enempää.

 

[QUOTE="minä vain";22484527]Lapsena se oli. Jouluaattona kun tulin yläkerrasta pikkuveljen kanssa onnellisena/jännittyneenä alakertaan kun oli " se" päivä =) emme löytäneetkään vanhempia kotoa ollenkaan. Aloin selvittelemään puhelimella missä mahtavat olla, varsinkin kun on jouluaatto ja molemmat olivat ystäviensä luona krapulassa saman iltana ryyppäys jatkui koko päivän loiventavia ottaen ja illasta isä katosi jonnekkin( kait hakemaan lisää kaljaa jostain ) samalla kun tulin jälleen yläkerrasta alakertaan..oli juopunut mies raiskaamassa äitiäni ( äiti nukkui sippiä kun mies raiskasi )isä tuli kotiin ja tivasi nähtyäni ilmeeni jotta mitä täälä on tapahtunut ja kerroin..voitte kuvitella miten isä hakkasi sen äijän..sen silmistä valui veri ( oikeen silmän sisältä ) ja se laski allensa..jälkeenpäin kuulin jotta oli kylkiluitakin murtunut. Voin kertoa, ei ollut kiva joulu paha olo tulee vieläkin kun tuota muistelee. Haluaisin unohtaa.[/QUOTE]

ei löydy sanojakaan tähän :hug:

 

Hirveimmät joulumuistot ovat ne, kun isäni hakkasi äitiäni...

 

Isän ryyppäämisestä tuli tympeä olo. Pahempaa ei ole sattunut.

 

yhtenä jouluna, erottiin aattona tulevan lapseni isän kanssa, yöllä hajos putki tiskikoneesta ja vesi valtas keittiön ja ruokasalin. töihin olis pitänny lähteä seuraavana päivänä(olin reissuhommissa). sitä sitten muutama kk kuivateltiin ja yritin asua talossa jossa aamu 7 ilmestyi työmiehet. maha kasvoi ja oli tiellä kun höyrysin mukana auttelemassa ja keittelemässä aamukahvetta.

yhtenä jouluna silloinen poikakaveri päätti vetästä kännit ja jättää mut kinkun kanssa kahden, yöllä sitten soitteli perään ja mä kinkun kanssa taksilla suihkittiin sen luo.

ensimmäisen lapsen kanssa vietettiin eka joulu loppujen lopuksi kaksisteen kun omat vanhemmat lähtivät joulupäivänä takaisin kotiin ja lapsen isälle, joka oli tullut joulua viettämään kerroin etten nyt jaksa palvella häntä ja vauvaa yhtä aikaa. kärsin pahasta synnytyksenjälkeisestä masennuksesta ja vaikka apujoukot käänsivät selkänsä niin selvittiin kuitenkin, siis minä ja lapsi.

nyt uusi, oma koti ja toiveissa tasan sellanen joulu, jonka jaksan/kykenen/HALUAN meille tehdä.
yhdessä oloa ja hyvää ruokaa, olkoon se sitten kinkkua taikka makaroonilootaa.

 

Isäni on juomisellaan pilannut joulun jos toisenkin. Pienenä sitä ei tajunnut, nyt vanhempana en siedä isääni ollenkaan jos hän on juonut yhtään. Ei koskaan ollut väkivaltainen eikä yleensä juonut itseään änkyräkänniin joten en onneksi kokenut mitään vastaavaa kuin "minä vain". Halaus sinulle!

Elävästi muistan yhden joulun kun jo kotoa pois muutettuani olin viettämässä joulua vanhemmillani ja isä juoksee kännipäissään oksentamaan iltakymmeneltä. Huokaan syvään, menen tupakalle takapihalle ja vannon itselleni että tulevaisuudessa omat lapseni eivät koskaan tule kokomaan moista.

 

Lumiukko! EN voi sietää sitä walking in the air-sävelmää.

 

Äiti otti vähän stressiä tuosta Joulun Tekemisestä (miten vihaankaan tuota sanaparia) ja oli ihan raivona. Sillä oli ollut aika rankkaa. Karjui koko päivän ja kimpaantui jostain murrosikäisen normaalista ämpyilystä mun siskolle niin, että veteli häntä hiuksista pitkin lattioita. Sisko lähti karkuun kaverilleen mutta itselläni ei ollut mitään paikkaa mihin mennä, joten olin ihan kusi sukassa ja yritin vaan nätisti hymyillä raivopäiselle äidille, pelkäsin niin etten uskaltanut edes piiloutua kellariin. Olin niin paniikissa ettei kädet eikä järki totellut, mutta yritin silti siinä sen apuna tehdä jotain kuunnellen samalla helvetinmoista sättimistä siitä, kun ei sujunut yrittäen väkisin pidätellä kyyneleitä, koska tiesin, että itkemisestä sen raivo vasta yltyykin.

Illalla siskon kanssa suunniteltiin, että päästäiskö me pois, jos mentäis muka hakkaamaan halkoja ja tehtäis kirveellä oikein pahat haavat itsellemme. Että olis pakko soittaa ambulanssi ja päästäis sairaalaan.

Meen taas jouluksi kotiin, koska ei ole mitään muutakaan paikkaa. Äiti on rauhoittunut, itse olen nyt vielä yli kymmenen vuotta myöhemmin niin hermoheikko että saan itkun kurkkuun jos aistin joulunaikaan pienintäkään kireyttä.

Sit kun mulla on lapsia, olkoon joulumme vaikka paskaisessa kämpässä sähkölampun loisteessa järsitty mikropizza eikä yhtä ainutta lahjaa tai vierasta tai joulukoristetta, kunhan stressittä vaan selviän.

 

emma-elinda. Kiitos <3 =) Onneksi nyt on kaikki hyvin kun pääsi sieltä alkoholi-helvetistä pois =) Ja on oma ihana perhe ja tasapainoinen elämä. 3 ihanaa lasta =)

 

[QUOTE="akka";22484458]Ainahan se joulu ei mene niinkuin on suunnitellut ja halunnut.
Mikä on ollut pahin tai pahimmat joulunne ja miksi?[/QUOTE]

Olin opiskelijana ja tulossa aatonaattona kotiin. Äitini oli edellisenä keväänä kuollut ja isä oli kännissä ko käki vastaanottamassa kertoen likaisia yksityiskohtia tyttöystävänä puuhun sitomisista yms.

 

Isän veli löytyi kuolleena aatonaattona.

 

Kännit ja joulu ei kuulu yhteen.

 

Hirveimmät muistot on jokaikisestä joulusta lapsuudessa. Vanhemmat ryyppäsi aatonaatosta tapaniin, olivat siis aivan ympäripäissään koko ajan. Minä vanhimpana valvoin ja sammuttelin kynttilät vanhempien sammuttua, ettei olisi koko talo palanut. Tätä jatkui koko lapsuuteni ajan. Joo, ei mennä jouluna käymään vanhemmillani, sama meininki jatkuu edelleen.

 

Sain vähän ja huonoja lahjoja. Olin kai 12-vuotias ja melkein aloin itkemään.

 

[QUOTE="vieras";22484608]Isäni on juomisellaan pilannut joulun jos toisenkin. Pienenä sitä ei tajunnut, nyt vanhempana en siedä isääni ollenkaan jos hän on juonut yhtään. Ei koskaan ollut väkivaltainen eikä yleensä juonut itseään änkyräkänniin joten en onneksi kokenut mitään vastaavaa kuin "minä vain". [/QUOTE]

Huomasin että olin ilmaissut itseni epäselvästi, joten korjaus: Viimeinen lause oli kommentti kahdelle eri kirjoittajalle: "Minä vain" joka etsi kännisiä vanhempiaan aattoaamuna ja näki kun äitiä raiskattiin ja sitten jollekin toiselle, jonka isä oli hakannut äitiä.

 

Äiti otti aina kauheat stressit joulusiivoista ja hermostutti kaikki muutkin sillä siivousvimmalla lattiasta kattoon. Yks vuos sitten vanhemmat oli reissulla joulunalusviikolla ja mä sovitusti vahasin ison omakotitalon lattioita yksin. Päivätolkulla olin uurastanu hikipäässä ja aaton aattona tulivat kotia. Mä istuin takkahuoneessa huilaamassa niin eikös äiti alota samantien sättimään kun en oo puunaamassa sitä ja tätä ja tota. Siinä vaiheessa mulla repes ja isäkin moitti äitin käytöstä. Eipä ollu joulumieltä sinävuonna, helvetillinen väsymys ja vitutus vain.
Sen oon oppinu että omassa kodissani ei joulu meinaa hysteeristä puunausta ja jokasen hermojen paukuttamista vaan yhdessä olemista just niissä puitteissa kun jaksaa ja ehtii.
Nykyään äitikin on hellittäny kun ei sillä kestä terveys eikä tyttäretkään ehdi perheiltään suorittamaan sitä jynssäystä. On sitte aattonakin parempi kun porukka ei oo vaa väsyny kaikesta siivouksesta, leipomisesta, kokkauksesta jne jne jne....

 

Hmm, pahin joulu, montakin, mutta viimeinen joka vietettiin "perheenä" oli todellakin viimeinen. Onhan se sama kaava toistunut joka joulu, mutta vasta aikuisena olen ymmärtänyt että ei sen joulun niin kuulu mennä. Sama kaava siis jouluaattona aamulla saunaan-alkoa seuraksi, puurolle-punkkua seuraksi, yhdesssä pelailua-terästettyä glögiä seuraksi (pelailu yleensä loppui riitaan) ruokailu-kaljaaviiniäterästettyäglögiä seuraksi loppuillasta kaikki vain riitelevät ja itkevät kuinka kukakin perheenjäsen on pilannut toisen elämän jne.
Noup ne joulut onneksi takana ja voimme mieheni kanssa antaa lapsellemme rauhallisen ja alkottoman joulun =)

 

[QUOTE="vieras";22484643]Kännit ja joulu ei kuulu yhteen.[/QUOTE]

Ei kuulu ei.

 

Ei kuulu ei.

Mutta kuten huomaa, tähänkin ketjuun tullut aikas monta alkolla pilattua joulua..