hyyvä
Hienoa, tsemppiä matkan! Itse opiskelen psykologiksi, aloitin hiukan ennen ensimmäisen lapsen syntymää ja nyt kolmas, nuorimmaiseni, 5kk. Valmistumiseen ei enää kamala matka ja lapset olleet kotihoidossa koko ajan. Mies on töissä, mutta ollut täydellisen korvaamaton..eli varsinkin jos miehesi ja muut läheiset sitoutuvat myös opintoihisi, niin pärjäät aivan varmasti!