3. luokkalainen poikani joutui sitten rehtorin puhutteluun koska

[Leukistinen aksolotli]

Jos lasta pidetään koulussa pidempään, siitä pitäisi ilmoittaa vanhemmille. Unohtelu muuten voi kertoa jostain vaikeudesta lapsella, johon lapsi tarvitsisi apua ja tukea.

 

[jaahas millä]

Jos lasta pidetään koulussa pidempään, siitä pitäisi ilmoittaa vanhemmille. Unohtelu muuten voi kertoa jostain vaikeudesta lapsella, johon lapsi tarvitsisi apua ja tukea.

perusteella? Ei tuollaista sääntöä ole olemassakaan. Lapsen voi jättää tekemään tekemättömiä läksyjää tai puhutteluun koulun jälkeen. Eipä tuo lapsi kovin kauaa ole joutunut olemaan kun ei äiti kerennyt edes soittelemaan perään. Aina selitetään jotain lapsen vaikeuksia jos unohtelee, hei onko tullut mieleen että lapsi on vaan huolimaton ja voi tehdä asiaa tahallaan. Sellaisiakin lapsia on ketkä nin tekevät.

 

[Leukistinen aksolotli]

perusteella? Ei tuollaista sääntöä ole olemassakaan. Lapsen voi jättää tekemään tekemättömiä läksyjää tai puhutteluun koulun jälkeen. Eipä tuo lapsi kovin kauaa ole joutunut olemaan kun ei äiti kerennyt edes soittelemaan perään. Aina selitetään jotain lapsen vaikeuksia jos unohtelee, hei onko tullut mieleen että lapsi on vaan huolimaton ja voi tehdä asiaa tahallaan. Sellaisiakin lapsia on ketkä nin tekevät.

Ei semmoinen lapsi häiriökäyttäydy, jolla ei ole paha olla tai joku ongelma.

ja kyllä meillä ainakin on etukäteen ilmoitettu kotiin, jos lapsi jää jälkkäriin.

 

[erityisopettaja ja reksi]

ammattitaitoinen erityisope tai rehtori laisinkaan jos ajatusmaailmasi on tuo. Kauheeta paskaa ja mielinkielin olemista. Taitaa olla kieli jo ihan ruskee

Olen kuin olenkin, ja hyvä sellainen 15 vuotta takana työuraa.
Toisaalta, pitäisihän se tietää ettei täällä kannattaisi paljon pukahtaa. Asiantuntijoita on niin moneen junaan..... Mutta en minäkään alkaisi lääkäriä neuvomaan, kun en ole alan asiantuntija. Kouluasioissa kaikki saavat olla asiantuntijoita. Ja pätevyyden tähän antaa esim. omat koulukokemukset...

Vain myönteisyys ja kannustaminen auttavat oppimaan ja tukevat itsetuntoa. Nöyryyttäminen, rankaiseminen ja vallankäyttö johtavat harvoin hyvään. Muisteleppa omaa kouluaikaasi....

 

["qwe"]

No, jospa siitä jotain oppisi! Meilä on samasta määrästä jälki-istunto! Ja poika ollut jo kahdessa tänä syksynä eikä näytä oppivan, sitäpaitsi se on kamalan tylsää istua!! Meillä varmasti mieluummin menis puhutteluun!

 

[---]

Vain myönteisyys ja kannustaminen auttavat oppimaan ja tukevat itsetuntoa. Nöyryyttäminen, rankaiseminen ja vallankäyttö johtavat harvoin hyvään. Muisteleppa omaa kouluaikaasi....

Jos remonttimies saapuu työmaalle joka toinen viikko ilman työkaluja niin onko se nöyryyttämistä, rankaisemista ja vallankäyttöä jos esimies puuttuu tähän ottamalla henkilön puhutteluun?

 

[Leukistinen aksolotli]

Jos remonttimies saapuu työmaalle joka toinen viikko ilman työkaluja niin onko se nöyryyttämistä, rankaisemista ja vallankäyttöä jos esimies puuttuu tähän ottamalla henkilön puhutteluun?

Hienoa kun unohdetaan, että lapsi ja aikuinen ovat ihan eri asia. lapsen tapauksessa aikuisen tehtävä on opettaa elämää... Jos jo aikuinen ei osaa hommiaan, niin voi olla hieman liian myöhäistä opettaa hänelle miten ollaan ja eletään.

 

[---]

Hienoa kun unohdetaan, että lapsi ja aikuinen ovat ihan eri asia. lapsen tapauksessa aikuisen tehtävä on opettaa elämää... Jos jo aikuinen ei osaa hommiaan, niin voi olla hieman liian myöhäistä opettaa hänelle miten ollaan ja eletään.

No voihan aikuinenkin olla luonteeltaan hajamielinen.

Ja eikös tässä lapselle ole opetusta samalla?

 

[Leukistinen aksolotli]

No voihan aikuinenkin olla luonteeltaan hajamielinen.

Ja eikös tässä lapselle ole opetusta samalla?

En usko opetuksen menneen niin hyvin perille, kuin mitä se voisi mennä, kun lapsi tulee itkien kotiin. Ja kyllä, aikuinenkin voi olla luonteeltaan hajamielinen, vaikka syystä, että lapsena hänelle ei opetettu keinoja ja työkaluja, joilla pärjätä, vaan häntä sanottiin aina laiskaksi ja saamattomaksi. Sillä tavalla ei tueta lapsen tulevaisuutta, vaan tuhotaan.

 

[Anatolia]

Ope on varmaan huomauttanut asiasta aikaisemminkin? Ja ehkä varoittanut, että viidennestä unohduksesta tulee seurauksia: reksin puhuttelu, jälki-istunto, tms.

Mitä julkiseen nöyryyttämiseen tulee, niin minusta "Mikael, mene rehtorin kansliaan puhuteltavaksi" ei ole sitä. Mun ekaluokkalaisen luokassa on käytössä vihreä, keltainen ja punainen kortti. Vihreän kortin saa, jos on ollut erityisen esimerkillisesti. Keltaisen kortin saa jos pulisee tunnilla, ei istu paikoillaan kunnolla, tms. Punaisen kortin saa jos tekee jotain tosi ääliömäistä, tai jos ei usko varoituksista (=keltaisista korteista) huolimatta. Kortit laitetaan sinitarralla oppilaan pulpettiin kiinni, ja kyllä, koko luokka tietää että nyt tuo Eemeli teki tyhmästi ja sai varoituksen, seuraavasta se lentää käytävään. So what? Yhdessä lapset siellä opiskelee ja koulua käy, näkevät ja kuulevat kuka on kiltisti ja kuka jättää läksyt tekemättä/kirjat kotiin/meluaa tunnilla/tms.

Oli lapsen luonne millainen tahansa: herkkä, hajamielinen, haaveileva, niin yksi asia on kaikille yhteistä: koulussa pitää olla tarvittavat tavarat mukana, läksyt tehtynä, ja käyttäytyä nätisti. Säännöt on kaikille samat, ei se reilua olisi jos herkempää ei puhuteltaisi rikkomuksista koska hän alkaa itkemään, tai hajamielistä ei rankaistaisi unohteluista mutta säntillistä ja tunnollista oppilasta kyllä...

 

[---]

En usko opetuksen menneen niin hyvin perille, kuin mitä se voisi mennä, kun lapsi tulee itkien kotiin. Ja kyllä, aikuinenkin voi olla luonteeltaan hajamielinen, vaikka syystä, että lapsena hänelle ei opetettu keinoja ja työkaluja, joilla pärjätä, vaan häntä sanottiin aina laiskaksi ja saamattomaksi. Sillä tavalla ei tueta lapsen tulevaisuutta, vaan tuhotaan.

No tuskin rehtorikaan on tässä tapauskessa sanonut lasta saamattomaksi ja laiskaksi...

 

[Millenia]

Kolmosluokkalainen on vielä tosi pieni. Itse kyllä olisin ensin opettajana tunnin jälkeen kysynyt tavaroiden unohteluista ja ehkäpä ottanut yhteyttä vanhempiin ja varoittanut, että useammasta unohtelusta seuraa puhuttelua/jälki-istuntoa. Kyllä tuntuu vähän kylmältä suoraan rehtorin puhutteluun. Muistan kyllä itse vieläkin selvästi nöyryytykset ja rangaistukset, joita on annettu syyttä. Tässähän nyt on saarnattu lapselle huolimattomuudesta ja selkeästi oletettu, että lapsi on tahallaan tehnyt jotain väärin. Varmasti tuntuu katkeralta, ja vielä luokan edessä pitänyt nöyryyttää. Ei se ole ihme, että se elämänilo lapsista valuu kun suurin osa on sitä mieltä että alakoululaisen hajamielisyys on asia, johon tulisi puuttua kuin epäpätevään työntekijään.

 

[Non compos mentis]

Eikö sen puhuttelun tarkoitus ole selvittää ne syyt siihen unohteluun? Eikö se siellä juuri siksi keskustella? Hajamielisyys on ikävää, mutta siihen voi sitten tarttua erilaisten muistikonstien avulla. Niiden oppiminen taas parantaa tulevaisuuttakin.

 

[Leukistinen aksolotli]

Eikö sen puhuttelun tarkoitus ole selvittää ne syyt siihen unohteluun? Eikö se siellä juuri siksi keskustella? Hajamielisyys on ikävää, mutta siihen voi sitten tarttua erilaisten muistikonstien avulla. Niiden oppiminen taas parantaa tulevaisuuttakin.

Silloinhan kannattaisi olla yhteydessä kotiin ja keskustella asiasta vanhempien kanssa. Ei kuulosta, että keskustelu olisi mennyt hyvin, jos lapsi alkaa sen takia itkeä.

 

[Millenia]

Eikö sen puhuttelun tarkoitus ole selvittää ne syyt siihen unohteluun? Eikö se siellä juuri siksi keskustella? Hajamielisyys on ikävää, mutta siihen voi sitten tarttua erilaisten muistikonstien avulla. Niiden oppiminen taas parantaa tulevaisuuttakin.

Kyllähän se niinkin voi toimia, mutta ensisijaisesti niistä muistamisen kosnteista tulisi puhua opettajan ja vanhempien toimesta, rehtorin puhuttelu jotenkin ampuu yli, eikä reaktioista päätellen rehtori ole mitenkään lempeästi siellä keskustellut kuinka muistettaisiin paremmin vaan nimenomaan kyseessä on ollut rankaisu siitä mitä toinen on tehnyt väärin. Ja kun sitä ei olla tahallaan väärin tehty vaan toinen on parhaansa yrittänyt, niin kyllä rankaisu on aika huono keino...

 

[Anatolia]

Silloinhan kannattaisi olla yhteydessä kotiin ja keskustella asiasta vanhempien kanssa. Ei kuulosta, että keskustelu olisi mennyt hyvin, jos lapsi alkaa sen takia itkeä.

Olin eilen vanhempainillassa, ja yksi aihe oli mm. se että asiat selvitetään koulussa, paikan päällä, oppilaan itsensä kanssa. Joka asiasta ei ilmoitella kotiin, ei ainakaan ennen kun asiaa on lapsen kanssa selvitelty.
Minusta se on fiksu periaate. Lapsethan siellä koulussa ovat, emme me vanhemmat.

Jotkut lapset vaan on tosi herkkiä. Saa heitä silti puhutella, jos on aihetta, vaikka sitten pääsisikin itku.

 

["shihtzu"]

Itse muistan että meillä ala-asteella aikanaan oli niin, että jos kirja unohtui kotiin, niin se tiesi 10 minuuttia jälki-istuntoa ja kun oli tunti täynnä se piti istua. Itse sain keväällä anteeksi jälki-istunnot, kun ei tullut sitä tuntia täyteen, mutta jotkut joutuivat vuoden aikana kerran tai pari istumaan sen tunnin jälkkäriä.

 

[Non compos mentis]

Silloinhan kannattaisi olla yhteydessä kotiin ja keskustella asiasta vanhempien kanssa. Ei kuulosta, että keskustelu olisi mennyt hyvin, jos lapsi alkaa sen takia itkeä.

No ei varmaan juu, mutta lähtökohtaisesti haluaisin nähdä sen stigman katoavan moisista keskustelutuokioista. Vähän sama kuin vanhemmat eivät vie lasta puheterapiaan, koska "se leimaa lapsen".

Useimmissa tapauksissa kuitenkaan taustalta tuskin löytyy mitään sen kummempaa syytä unohdukseen. Ihmiset unohtelevat asioita. Se on ihan normaalia, mutta jos sitä tapahtuu liikaa; niin toivottavasti kukin saa tarvitsemaansa apua siihen. Meillä ekaluokkalainen kirjoittelee itselleen muistilappuja siitä, mitä pitäisi muistaa kouluun viedä jne. Itseohjautuvuus on hyväksi, oma muisti ei kehity, jos joku muu hoitaa aina kaiken.

 

[Leukistinen aksolotli]

Meillä on tätä tällästä muistiongelmaa myös... Onneksi ei ole poika joutunut puhutteluihin niiden takia. Se on itsekin harmissaan siitä, ettei aina onnistu asiat, niinkuin pitäisi.

Se oli kyllä pari viikkoa sitten jälki-istunnossa, kun oli kiivennyt koulun katolle. Opettaja soitti heti kun se oli tapahtunut ja kertoi, etukäteen, että seuraavana päivänä on jälki-istunto. Mun mielestä se oli hienosti hoidettu, että me saatiin tietää ja myös toi, että voitiin varautua siihen, ettei poika olekaan kotona silloin kun yleensä. Joskushan odotellaan vain häntä kotiiin, lähteäksemme vaikka kylään tai syömään. Muutenkin poikaei ollenkaan kokenut puhuttelua ja jälki-istuntoa negatiivisina juttuina.

 

[Viima]

jos noin pienestäjoutuu rehtorin puhutteluun niin itse olisin aikoinani istunu siel joka päivä!

 

["poikia3"]

ammattitaitoinen erityisope tai rehtori laisinkaan jos ajatusmaailmasi on tuo. Kauheeta paskaa ja mielinkielin olemista. Taitaa olla kieli jo ihan ruskee

Nimenomaan on ammattitaitoinen erityisope. 5 kertaa on todellakin vähän unohteluita tuommoiseen reaktioon.

Mitä sitten tehdään, jos lapsi unohtaa vielä enemmän, missä on se isompi auktoriteetti. Ei rehtoria todellakaan käytetä puhutteluun muutamasta unohduskerrasta, yhteydenotto vanhempiin ja jälki-istunto todellakin on parempia vaihtoehtoja. Ja lapsen tukeminen siinä asiassa, joka hänelle on vaikeaa. Oma esikoiseni olisi tuosta voinut mennä ihan täysin lukkoon ja jättää menemättä kouluun, REHTORI on ainakin meidän koulussa iso auktoriteetti.

 

["poikia3"]

perusteella? Ei tuollaista sääntöä ole olemassakaan. Lapsen voi jättää tekemään tekemättömiä läksyjää tai puhutteluun koulun jälkeen. Eipä tuo lapsi kovin kauaa ole joutunut olemaan kun ei äiti kerennyt edes soittelemaan perään. Aina selitetään jotain lapsen vaikeuksia jos unohtelee, hei onko tullut mieleen että lapsi on vaan huolimaton ja voi tehdä asiaa tahallaan. Sellaisiakin lapsia on ketkä nin tekevät.

Kyllä pitää ilmoittaa kotiin, jos lapsi jää kouluun koulun jälkeen. Nimenomaan ettei lasta etsimään soiteta esim. poliisia tai vanhemmat turhaan huolestu missä lapsi on. Omista kouluista on aina soitettu, jos lapsi on jäänyt esim. läksyjä tekemään koulun jälkeen.

 

["mä"]

Musta tässä ihmettelyn aihe on tuo reksin puhutteluun joutuminen asiassa jossa opettaja olis voinu olla yhteydessä kotiin ensin. Ei niinkään kasvattajan vastuusta/-tunnottomuudesta repun pakkaamisessa. Ja toisena se julkinolaaminen luokkakavereiden edessä.

Olen samaa mieltä kanssasi, enkä kannata jätkän tapaisia kovia otteita, jotka on lailla kielletty Suomessa. Julkinolaus on kiellettyä eikä mitään rehtorin puhutteluun passittamisia kuulu Suomen koululaitokseen. - Opettaja ottaa yhteyttä kotiin ja koska lapsen opetuksesta ovat vastuussa vanhemmat, he ottavat yhteyttä koulutoimeen, jota kautta lapsi tutkitaan ja sitten levollisesti sovitaan miten jatkossa menetellään. Täytyyhän tietää, millainen lapsen sisäinen maailma ja taipumukset ovat, jotta hänen kaikinpuolista kasvuaan voidaan tukea. Muutenkin lapsen vanhemmat tapaavat opettajan kerraan lukukaudessa normisti ja kun nyt ap.:n tapauksessa opettajan mielestä on olemassa ongelma, hän voi kutsua vanhemmat ylimääräiseen neuvotteluun jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.