Mies arvostelee mua jatkuvasti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
En tiedä mikä siihen on iskenyt. Ei ole ennen ollu tuollainen. Arvostelee mun ulkonäköä (oon ylipainoinen, ollu jo vuosia) . Arvostelee jos on sotkuista vaikka meillä nykyään siistimpää mitä esim pari vuotta sitten.
Arvostelee mun tapaa komentaa lapsia. Myönnän että huudan liikaa ja hermot menee liian äkkiä. Mutta niin nuo palaa miehelläkin hermot samoissa tilanteissa ja se sit on ok.
Nyt alkanu naputtaa valojen päällä pitämisestä. Minä en vaan elä hämärässä. Tarvin valoa että pystyn tekemään jotain ja edes "herään". Tänäänkin on tosi harmaa päivä. Lapset oli sytytelly kaikki valot olohuoneeseen ja keittiöön. Mies komensi sit sammuttamaan niitä. Sanoin sit et jättää yhdet valot molempiin. Niin mies hermostuu että haen sulle 500W halogeenin niin näät.

Oon minä välillä kysyny et mikä sillä on mut ei ees ite tajua et jatkuvasti moittii jotain.
 
no meillä se oon minä joka arvostelen miestä ihan joka jutuista. Oon nuuka koska meillä on rahat tiukalla tällä hetkellä ja mua ärsyttää suunnattomasti kun meille tuli 600e tasauslasku sähköistä ja mies ei silti muuta tapojaan vaan jättää valoja sinne tänne, patterit kääntää täysille, meillä on siis huonelämpö nytkin 25astetta koska miehellä tulee vilu jossain 22paikkeilla. Lattialämmitys on myös täysillä että aamulla on kivempi käydä paljain jaloin vessassa. Astiat jättää aina pöytään. Mua kyllästyttää tää palvelijana oleminen ja ku oon niin täynnä sitä nyt niin valitan sit asioista mistä ei tarvis edes valittaa koska oon vaan jatkuvasti ärsyyntyneellä päällä.
 
Vilkaisisin peiliin.. Niin mies arvostelee joskus minunkin tekemisiäni ja yleensä ihan aiheesta. Minullakin on joskus tapana jättää jälkeeni sotkuja ja siivoan yleensä kiltisti, jos tulee valittamista, koska ilman aihetta ei valita. Esim lattiat meillä pesee mies, koska olen osannut selittää sen hänelle sillä, että se on fyysisesti raskasta työtä, mikä minun kaltaiselle pienelle naiselle on aivan ylivoimaisen rankkaa. Jos jätän kissan hiekkalaatikon siivoamatta, mies saattaa valittaa, ja silloinkin tiedän, että hän on oikeassa ja mukisematta menen sen siivoamaan vaikka samantien (nyt feministit alkaavat varmaan huutaa, että olen tyypillinen alisettu akka, joka elää nyrkin ja hellan välissä ja ovat väärässä, hellan lähellä on meidän perheessä useammin juuri mies ja kissan olen halunnut juuri minä ja luvannut, että sen hoito jää vain minun vastuulle :)).. Astioista hän ei valita, jos vaikka jättäisinkin ne lojumaan joksikin aikaa pöydälle, missä ollaan syöty, koska tietää, ettei tiskikoneen täyttö multa vie kuin viitisen minuuttia, joten se ei ole ongelma, ja jos siitä alkaa hänelle muodostua ongelma, niin hän osaa täyttää sen itsekin. Ulkonäköäni hän ei ole koskaan moitinnut, päinvastoin kehuu päivittäin, sanoo, että olen kaunein nainen, mitä hän voisi ikinä itselleen kuvitellakaan, mutta sitäkään mä en ole "ihan muuten vain", vaan pidän itsestäni huolta ja tiedän kehujen olevan ansaittuja: meikkaan myös kotona ollessani ihan vain häntä ja minua itseäni varten, laitan hiukset, vaikkei tarttis lähteä koko päivänä ulos eikä olisi vieraitakaan tulossa, en liho (xs-kokoinen niin kauan kuin itseni muistan) enkä käytä kotonakaan normikäytöstä poistuneita kulahtaneita/venähtäneitä tai muuten huononnäköisiä vaatteita. Lapsille huutamisesta on joskus valittanut, mutta olen parantanut tapojani eikä hänen ole enää tarvinnut valittaa siitäkään. Muutenkin olen sitä mieltä, että miehen sanaa tulee kunnioittaa, joskin aina mieskään ei voi olla oikeassa, mutta siinä piileekin se naisen onnen salaisuus, antaa miehen vain luulla, että hänen sanoillaan on perheessä painoarvoa, silloin hän alkaa jumaloida naista, joka antaa hänen tuntea itsensä ja omat sanomansa tärkeiksi.
 
Ja mitä sähköihin tulee... Käytkö töissä ja maksatko oman osuutesi laskuista (mikä ei tarkoita sitä, että "mieheni palkka on kymmenen kertaa isompi kuin kotihoidontukeni, joten maksan oman osuuteni, mikä on 10% kaikista laskuista")? Me käymme molemmat töissä ja laskuista ja yhteisestä taloudesta huolehdimme tasavertaisesti.. Jos teilläkin näin on, niin ei luulis olevan ongelmia sähkölaskunkaan kanssa. Tosin siinä olen enemmänkin miehesi kannalla, että maksoi laskut sitten kuka tahansa, sähköä pitää käyttää säästeliääsi ihan vain luonnonkin ja maa-äitimme takia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja toinen näkökulma;22159362:
Vilkaisisin peiliin.. Niin mies arvostelee joskus minunkin tekemisiäni ja yleensä ihan aiheesta. Minullakin on joskus tapana jättää jälkeeni sotkuja ja siivoan yleensä kiltisti, jos tulee valittamista, koska ilman aihetta ei valita. Esim lattiat meillä pesee mies, koska olen osannut selittää sen hänelle sillä, että se on fyysisesti raskasta työtä, mikä minun kaltaiselle pienelle naiselle on aivan ylivoimaisen rankkaa. Jos jätän kissan hiekkalaatikon siivoamatta, mies saattaa valittaa, ja silloinkin tiedän, että hän on oikeassa ja mukisematta menen sen siivoamaan vaikka samantien (nyt feministit alkaavat varmaan huutaa, että olen tyypillinen alisettu akka, joka elää nyrkin ja hellan välissä ja ovat väärässä, hellan lähellä on meidän perheessä useammin juuri mies ja kissan olen halunnut juuri minä ja luvannut, että sen hoito jää vain minun vastuulle :)).. Astioista hän ei valita, jos vaikka jättäisinkin ne lojumaan joksikin aikaa pöydälle, missä ollaan syöty, koska tietää, ettei tiskikoneen täyttö multa vie kuin viitisen minuuttia, joten se ei ole ongelma, ja jos siitä alkaa hänelle muodostua ongelma, niin hän osaa täyttää sen itsekin. Ulkonäköäni hän ei ole koskaan moitinnut, päinvastoin kehuu päivittäin, sanoo, että olen kaunein nainen, mitä hän voisi ikinä itselleen kuvitellakaan, mutta sitäkään mä en ole "ihan muuten vain", vaan pidän itsestäni huolta ja tiedän kehujen olevan ansaittuja: meikkaan myös kotona ollessani ihan vain häntä ja minua itseäni varten, laitan hiukset, vaikkei tarttis lähteä koko päivänä ulos eikä olisi vieraitakaan tulossa, en liho (xs-kokoinen niin kauan kuin itseni muistan) enkä käytä kotonakaan normikäytöstä poistuneita kulahtaneita/venähtäneitä tai muuten huononnäköisiä vaatteita. Lapsille huutamisesta on joskus valittanut, mutta olen parantanut tapojani eikä hänen ole enää tarvinnut valittaa siitäkään. Muutenkin olen sitä mieltä, että miehen sanaa tulee kunnioittaa, joskin aina mieskään ei voi olla oikeassa, mutta siinä piileekin se naisen onnen salaisuus, antaa miehen vain luulla, että hänen sanoillaan on perheessä painoarvoa, silloin hän alkaa jumaloida naista, joka antaa hänen tuntea itsensä ja omat sanomansa tärkeiksi.

Huomautatko sä miehelles koskaan, jos hän on jättänyt jonkun asian tekemättä? Entä huolehtiiko hän itsestään, ja kulkee siisteissä vaatteissa, parta ajettuna jne.?
 
Huolehtii itsestään, kulkee siisteissä vaatteissa parta ajettuna ja jopa silittää itse omat vaatteensa. Valitan erittäin harvoin, jos on valittamisen aihetta, harvoin kuitenkaan on. Ulkonäöstä ei tarvitse koskaan valittaa, koska hän tahtoo olla itsekin minun rinnalla edustuskelpoisena, kun arvostaa niin paljon sitä vaivaa, mitä näen siitä, että pidän itseni haluttavana hänen silmissään. Rima on korkealla eikä hän halua sitä alittaa.
 
[QUOTE="petetty";22159454]Just sama tuli mulla mieleen, ainakin meillä miehen käytös oli tuollaista lähes kahden vuoden ajan, kunnes sain tietää salasuhteesta.[/QUOTE]

Jos omantunnon kanssa ei ole ongelmia, ei tarvitse pelätä sitä, että mies käy vieraissa. Kuten eräs tuntemani nainen kerran sanoi: "Rumat naiset vahtivat ja ovat mustasukkaisia omista miehistään, kauniilla ei ole aikaa vahtia omia miehiään, kun he vahtivat muiden miehiä".

En ole täysin samaa mieltä hänen kanssaan, mutta jotain perää tuossa lausahduksessa on. ;)
 
Laihduta ja hommaa uus ukko

No veikkaisin kyllä että laihduttamalla se omakin ukko paranee.. Ja muutenkin sillä, että alkaa ottaa enemmän huomioon niitä miehen sanoja eikä vaan päästä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kun mies alkaa huomata, että nainen alkaa välittää siitä mitä mies sanoo eikä se välittäminen jää pelkästään puheiden tasolle vaan siitä seuraa tekoja ja muutosta parempaan suuntaan, niin mieskin sitä arvostaa ja hänenkin käytöksensä muuttuu.
 
[QUOTE="ninni";22159226]no meillä se oon minä joka arvostelen miestä ihan joka jutuista. Oon nuuka koska meillä on rahat tiukalla tällä hetkellä ja mua ärsyttää suunnattomasti kun meille tuli 600e tasauslasku sähköistä ja mies ei silti muuta tapojaan vaan jättää valoja sinne tänne, patterit kääntää täysille, meillä on siis huonelämpö nytkin 25astetta koska miehellä tulee vilu jossain 22paikkeilla. Lattialämmitys on myös täysillä että aamulla on kivempi käydä paljain jaloin vessassa. Astiat jättää aina pöytään. Mua kyllästyttää tää palvelijana oleminen ja ku oon niin täynnä sitä nyt niin valitan sit asioista mistä ei tarvis edes valittaa koska oon vaan jatkuvasti ärsyyntyneellä päällä.[/QUOTE]

Jouduin eilen poistumaan koneelta samantien kun sain kirjoitettua tuon aloituksen.
Mutta siis. Meillä on sähkölasku pysyny muutaman vuoden samana. Meillä on tupakeittiö ja eteinenki vielä samaa avointa tilaa. Joten en hirveästi nää järkeä sytytellä ja sammutella valoja ees takaisin kulkiessa.
Meilläkin lattia lämmitys mutta lämmitetään takalla talo. Lattialämmitys lähtee päälle vain yli 25 asteen pakkasilla. Minä kuitenkin huolehdin takan lämmityksestä.
Että en vaan ymmärrä tuota yhtäkkistä valoista valittamista kun ei mun tavoissa mitään muutosta oo tapahtunu kymmeneen vuoteen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja toinen näkökulma;22159362:
Vilkaisisin peiliin.. Niin mies arvostelee joskus minunkin tekemisiäni ja yleensä ihan aiheesta. Minullakin on joskus tapana jättää jälkeeni sotkuja ja siivoan yleensä kiltisti, jos tulee valittamista, koska ilman aihetta ei valita. Esim lattiat meillä pesee mies, koska olen osannut selittää sen hänelle sillä, että se on fyysisesti raskasta työtä, mikä minun kaltaiselle pienelle naiselle on aivan ylivoimaisen rankkaa. Jos jätän kissan hiekkalaatikon siivoamatta, mies saattaa valittaa, ja silloinkin tiedän, että hän on oikeassa ja mukisematta menen sen siivoamaan vaikka samantien (nyt feministit alkaavat varmaan huutaa, että olen tyypillinen alisettu akka, joka elää nyrkin ja hellan välissä ja ovat väärässä, hellan lähellä on meidän perheessä useammin juuri mies ja kissan olen halunnut juuri minä ja luvannut, että sen hoito jää vain minun vastuulle :)).. Astioista hän ei valita, jos vaikka jättäisinkin ne lojumaan joksikin aikaa pöydälle, missä ollaan syöty, koska tietää, ettei tiskikoneen täyttö multa vie kuin viitisen minuuttia, joten se ei ole ongelma, ja jos siitä alkaa hänelle muodostua ongelma, niin hän osaa täyttää sen itsekin. Ulkonäköäni hän ei ole koskaan moitinnut, päinvastoin kehuu päivittäin, sanoo, että olen kaunein nainen, mitä hän voisi ikinä itselleen kuvitellakaan, mutta sitäkään mä en ole "ihan muuten vain", vaan pidän itsestäni huolta ja tiedän kehujen olevan ansaittuja: meikkaan myös kotona ollessani ihan vain häntä ja minua itseäni varten, laitan hiukset, vaikkei tarttis lähteä koko päivänä ulos eikä olisi vieraitakaan tulossa, en liho (xs-kokoinen niin kauan kuin itseni muistan) enkä käytä kotonakaan normikäytöstä poistuneita kulahtaneita/venähtäneitä tai muuten huononnäköisiä vaatteita. Lapsille huutamisesta on joskus valittanut, mutta olen parantanut tapojani eikä hänen ole enää tarvinnut valittaa siitäkään. Muutenkin olen sitä mieltä, että miehen sanaa tulee kunnioittaa, joskin aina mieskään ei voi olla oikeassa, mutta siinä piileekin se naisen onnen salaisuus, antaa miehen vain luulla, että hänen sanoillaan on perheessä painoarvoa, silloin hän alkaa jumaloida naista, joka antaa hänen tuntea itsensä ja omat sanomansa tärkeiksi.

Hyvä että joku edes on täydellinen. Meillä minä vastaan käytännössä yksin talosta ja kuudesta lapsesta. Joten välillä vaan ei ehdi tai jaksa kaikkea.
 
Alkuperäinen kirjoittaja toinen näkökulma;22160026:
No veikkaisin kyllä että laihduttamalla se omakin ukko paranee.. Ja muutenkin sillä, että alkaa ottaa enemmän huomioon niitä miehen sanoja eikä vaan päästä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kun mies alkaa huomata, että nainen alkaa välittää siitä mitä mies sanoo eikä se välittäminen jää pelkästään puheiden tasolle vaan siitä seuraa tekoja ja muutosta parempaan suuntaan, niin mieskin sitä arvostaa ja hänenkin käytöksensä muuttuu.

Oon tiputtanu painoa tän vuoden puolella 9 kg. Todella hitaasti tiedän mutta edes parempaan suuntaan menossa. Mies ei ole huomannut mitään. Sitte kuitenkin aukoo päätä jos tuon kaupasta itelleni jotain kevyempiä versioita syömisistä. Ja kommentit on välillä aika inhottavia. Ja kuitenkin olen viimeiset 10 v ollut ylipainoinen niin miksi ne kilot nyt alko haittaamaan? ja se että mies ite on lihonut parin vuoden sisällä sen 10 kg kun lopetti tupakan polton.
 

Similar threads

V
Viestiä
69
Luettu
4K
Aihe vapaa
"Piika-äiti"
P

Yhteistyössä