Johan oli taas kommentti!

Rieputarallaa

Aktiivinen jäsen
20.06.2005
48 269
-3
36
JKL
Tuttava soitti. Kyseli, mitä perheelleni kuuluu. Kerroin poikani olevan kuumeessa jo kolmatta päivää, mikä luonnollisesti on ikävää. Tuttava kysyi, että koska lapseni on ollut edellisen kerran sairaana. Kerroin totuudenmukaisesti, että vuosi sitten, kurkunpääntulehdus vaivasi silloin. Tähän tuttava kommentoimaan, että "Saisitte kyllä olla useammin sairaana. Ethän sinä tiedä lapsiperheen elämästä mitään, kun sinulla on vain yksi lapsi ja sekin aina terve."

Menin aika lailla sanattomaksi. Mitä tuollaiseen voi sanoa :headwall::headwall::headwall:?
 
Minullekin on monta kertaa sanottu, että pääset liian helpolla tuon lapsen kanssa. Siis ei korvatulehduskierrettä, nukkunut vauvasta saakka hyvin...
Ei sellaisille kommenteille voi kuin hymyillä vinosti.
 
Tuttava soitti. Kyseli, mitä perheelleni kuuluu. Kerroin poikani olevan kuumeessa jo kolmatta päivää, mikä luonnollisesti on ikävää. Tuttava kysyi, että koska lapseni on ollut edellisen kerran sairaana. Kerroin totuudenmukaisesti, että vuosi sitten, kurkunpääntulehdus vaivasi silloin. Tähän tuttava kommentoimaan, että "Saisitte kyllä olla useammin sairaana. Ethän sinä tiedä lapsiperheen elämästä mitään, kun sinulla on vain yksi lapsi ja sekin aina terve."

Menin aika lailla sanattomaksi. Mitä tuollaiseen voi sanoa :headwall::headwall::headwall:?

Kaverillasi on loistava tilannekomiikan ja huumorin taju. Onko sinulla?
 
Nojaa. Minulla on kahdeksan lasta (ja viisi lapsenlasta joiden elämässä aktiivisesti olen) ja taannoin muuan yksi tuttava ilmoitti etten tiedä lapsenhoidosta yhtään mitään, koska meillä ei ole koskaan ollut korvatulehduksia.

En loukkaantunut, mutta myönnän että mielessäni huvituin suuresti.
 
No itse asiassa niin mä nauroinkin. Ja sitten hävetti perään moinen repeäminen. Mutta oikeasti - syytön mä siihen olen, että hällä on kolme alatisairasta lasta ja mulla ei.

No mulle tulisi kyllä olo että nyt kysyn ja kuuntelen mitä sillä tutulla on sydämellään, tuollaisen kommentin jälkeen. Kuulostaa väsyneen ihmisen purkaukselta, sellaisen joka tarvitsisi vertaistukea ja ystävää mutta joka ei ehkä osaa sitä oikealla tavalla "pyytää".
 
Tuttava soitti. Kyseli, mitä perheelleni kuuluu. Kerroin poikani olevan kuumeessa jo kolmatta päivää, mikä luonnollisesti on ikävää. Tuttava kysyi, että koska lapseni on ollut edellisen kerran sairaana. Kerroin totuudenmukaisesti, että vuosi sitten, kurkunpääntulehdus vaivasi silloin. Tähän tuttava kommentoimaan, että "Saisitte kyllä olla useammin sairaana. Ethän sinä tiedä lapsiperheen elämästä mitään, kun sinulla on vain yksi lapsi ja sekin aina terve."

Menin aika lailla sanattomaksi. Mitä tuollaiseen voi sanoa :headwall::headwall::headwall:?

Tää menee vähän samaan sarjaan kun mun eka synnytykseni meni todella huonosti ja lapsikin joutui teholle, ja oli koliikkinen ja nukkui todella huonosti. Ystäväni totesi että no sehän oli vaan reilua kun hänellä oli niin rankka raskausaika niin ihan oikein että mulla on sitten vaikeaa vauvan kanssa, hänellä kun on helppo vauva...
 
No mulle tulisi kyllä olo että nyt kysyn ja kuuntelen mitä sillä tutulla on sydämellään, tuollaisen kommentin jälkeen. Kuulostaa väsyneen ihmisen purkaukselta, sellaisen joka tarvitsisi vertaistukea ja ystävää mutta joka ei ehkä osaa sitä oikealla tavalla "pyytää".

Totta. Täyslaidallinen sieltä tulikin mahatautia ja korvatulehduksia ja nuhakuumetta ja ties mitä, kun kysyin heidän kuulumisiaan. Toivottavasti olin edes vähän avuksi, vaikka en muuta osannut kuin kuunnella. Kun mun keinot pikkupotilaiden olon helpottamiseenkin on varsin rajalliset kokemuksen puutteen takia.
 
Totta. Täyslaidallinen sieltä tulikin mahatautia ja korvatulehduksia ja nuhakuumetta ja ties mitä, kun kysyin heidän kuulumisiaan. Toivottavasti olin edes vähän avuksi, vaikka en muuta osannut kuin kuunnella. Kun mun keinot pikkupotilaiden olon helpottamiseenkin on varsin rajalliset kokemuksen puutteen takia.

Joskus riittää pelkkä kuunteleminen :)
 
Toisaalta mä ymmärrän sitä kaveriakin, vaikka kommentti olikin hölmö. Kyllä mä muistan viime talvena kadehtineeni tuttavaperheitä jotka elivät normaalia elämää terveine lapsineen, nukkuivat öisin, söivät päivisin ja kävivät jossain kerhoissa yms. lasten kanssa. Itse olin neljän seinän sisällä kipeiden lasten kanssa ja puolisen vuotta meni parin tunnin yöunilla. Nyt on toinen puoli vuotta mennyt että ei olla pahemmin sairasteltu ja osaan kyllä todella arvostaa sitä nyt.
 

Yhteistyössä