T
taas
Vieras
Tuossa teille totuus.
Jokainen voi nyt itse miettiä että uskooko palsta leikki lääkäreitä vai oikeaa lääkäriä
eli nyt lukemaan mitä tarkoittaa
M1
M2
M3
enempää en tappele.
jos joku ei ymmärrä että mitä nämä tarkoittaa niin ottakaa arkena yhetys mielenterveys keskukseen ja kyskää sieltä.
tahdonvastainen psykiatrinen sairaalahoito
Lääkärikirja Duodecim
20.4.2007
Matti Huttunen, psykiatrian erikoislääkäri
* Tahdonvastaisen hoidon aiheita
* Miten käytännössä?
* Tahdonvastainen hoito
* Milloin lääkäriin
Täysi-ikäinen henkilö voidaan toimittaa ja määrätä tahdonvastaiseen psykiatriseen sairaalahoitoon vain, jos seuraavat kolme edellytystä vallitsevat samanaikaisesti:
1. Henkilön on oltava mielisairas eli psykoottinen.
2. Henkilö on mielisairautensa hoidon tarpeessa siten, että hänen hoitoon toimittamatta jättämisensä pahentaisi hänen mielisairauttaan, vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan tai vakavasti vaarantaisi muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta.
3. Mitkään muut käytettävissä olevat mielenterveyspalveluiden vaihtoehdot eivät sovellu käytettäviksi tai ovat hoidollisesti riittämättömiä.
Tahdonvastaisen hoidon aiheita
Mielisairaudella tarkoitetaan Suomessa vallitsevan käytännön mukaan sellaista vakavaa mielenterveyden häiriötä, johon liittyy selvä henkilön todellisuudentajun häiriintyminen ja jota niin ollen voidaan pitää mielisairautena eli psykoosina. Tällaisina häiriöinä voidaan pitää seuraavia mielenterveyden häiriöitä: sekavuustilat 1 (deliriumtilat), skitsofrenia, harhaluuloisuushäiriöt 2, psykoottiset ja vakava-asteiset masennustilat 3, vakava-asteiset kaksisuuntaisen mielialahäiriön 4 sairaustilat, dementian 5 vaikea-asteiset ilmenemistilat sekä muut psykoottiset tilat.
Psykoottinen alle 18-vuotias henkilö voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon samoin kriteerein kuin aikuisetkin. Tämän lisäksi alaikäinen voidaan määrätä tahdonvastaiseen psykiatriseen sairaalahoitoon myös, vaikka hänen vakava mielenterveyshäiriönsä ei olisi luonteeltaan psykoottinen ja hän olisi vakavan sairaustilansa vuoksi sairaalahoidon tarpeessa.
Esimerkkejä tällaisista alaikäisten ei-psykoottisista vakavista mielenterveyden häiriöistä ovat mm. vaikea-asteinen itsetuhoisuus, vakava-asteinen laihuushäiriö tai vakava-asteiseen mielenterveyden häiriöön liittyvä itsetuhoinen päihteiden käyttö. Sen sijaan täysi-ikäistä henkilöä ei voida toimittaa tai määrätä mielisairaslain perusteella tahdonvastaiseen sairaalahoitoon alkoholismiin tai päihderiippuvuuteen liittyvän terveysvaaran tai väkivaltaisuuden vuoksi, ellei siihen liity samanaikaisesti psykoottinen sairaustila. Täysi-ikäisen päihdepotilaan toimittaminen tahdonvastaiseen laitoshoitoon voi tapahtua näin ollen ainoastaan päihdehuoltolain esitetyin perustein (ks. päihdepotilaan tahdosta riippumattomat toimenpiteet 6).
Miten käytännössä?
Tahdonvastaiseen psykiatriseen sairaalahoitoon toimittaminen, ottaminen ja määrääminen tapahtuvat mielenterveyslain mukaisesti neliportaisesti - sairaalaan tarkkailuun lähettäminen, sairaalassa tarkkailuun ottaminen, tarkkailulausunnon kirjaaminen ja päätös tahdonvastaisesta hoidosta psykiatrisessa sairaalassa.
Tahdonvastaiseen tarkkailuun lähettäminen edellyttää lääkärin kirjoittamaa M1-lausuntoa, jonka perusteella henkilöä tutkinut lääkäri katsoo olevan lain määräämät edellytykset tahdonvastaiseen psykiatriseen sairaalahoitoon toimittamiselle. Korkeintaan kolme vuorokautta vanhan M1-lausunnon perusteella sairaalan lääkäri voi ottaa henkilön enintään neljän päivän ajaksi tahdonvastaiseen tarkkailuun sairaalaan, jos hän katsoo lähettävän lääkärin tavoin katsoo edelleen hoitoon määräämisen edellytysten todennäköisesti olevan olemassa. Viimeistään neljäntenä päivänä sairaalaanotosta on tarkkailusta vastaavan lääkärin annettava kirjallinen M2-lausunto, jonka tulee sisältää perusteltu kannanotto, ovatko hoitoon määräämisen edellytykset tahdosta riippumatta edelleen olemassa. Jos tarkkailun aikana ilmenee, että mielisairaslain määrittelemät edellytykset eivät toteudu, henkilö on heti päästettävä pois sairaalasta hänen niin halutessaan.
Päätöksen tahdonvastaisesta hoidosta (M3-kaavake) tekee tarkkailulausunnon perusteella sairaalan psykiatrisesta hoidosta vastaava ylilääkäri tai hänen estyneenä ollessaan tehtävään määrätty psykiatrian erikoislääkäri. Ennen päätöstä tahdonvastaisen sairaalahoidon jatkamista potilaan tai hänen ollessaan alaikäinen myös huoltajien mielipidettä on kuultava. Tarkkailulausuntoa ei voi antaa tarkkailulähetteen kirjoittanut lääkäri, eikä hoitoon määräämisestä voi päättää tarkkailulausunnon kirjoittanut lääkäri. Päätös tahdonvastaiseen hoitoon määräämisestä perustuu lain mukaan näin ollen aina kolmen eri lääkärin näkemykseen hoitoon määräämisen tarpeellisuudesta.
Tahdonvastainen hoito
Henkilön omasta tahdosta riippumatonta sairaalahoitoa voidaan jatkaa kerrallaan enintään kolme kuukautta. Jos hoitava lääkäri katsoo sairaalahoidon jatkamisen olevan tämänkin jälkeen välttämätöntä eikä potilas sitä halua, potilaasta on tehtävä uusi tarkkailulausunto sekä alistaa tämän lausunnon tehtävä päätös hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. Tämän perusteella voidaan tahdonvastaista hoitoa jatkaa kerrallaan enintään kuusi kuukautta.
Tarkkailuun otetun tai hoitoon määrätyn itsemääräämisoikeutta saa rajoittaa ja hänen kohdistaa pakkoa vain siinä määrin kuin sairauden hoito tai hänen tai toisen henkilön turvallisuus välttämättä vaatii.
Jos omasta tahdostaan hoitoon otettu haluaa poistua sairaalasta ja hänen hoidostaan vastaava lääkäri katsoo olevan edellytykset potilaan määräämiseen tahdonvastaiseen sairaalahoitoon, potilas voidaan ottaa vastoin tahtoaan tarkkailuun.
Tahdosta riippumatonta hoitoa koskevasta päätöksestä voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 14 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Suomessa voimassa olevan mielenterveyslain mukaan avohoidossa olevan henkilöllä on oikeus kieltäytyä lääkärin määräämistä hoidoista. Tahdonvastaisten hoitojen edellytyksenä on lain mukaan henkilön toimittaminen ja määrääminen sairaalahoitoon.
Milloin lääkäriin
Jos on syytä epäillä, että henkilö on mielisairautensa vuoksi kyvytön huolehtimaan itsestään tai on vaarallinen itselleen tai toisten turvallisuudelle, voi jokainen ilmoittaa tästä alueen terveyskeskukseen. Terveyskeskuksen vastaavan lääkärin tai tämän tehtävään määräämän lääkärin velvollisuutena on perehtyä tilanteeseen, tarvittaessa laatia henkilöstä M1-tarkkailulähete ja toimittaa hänet terveyskeskuksen kustannuksella sairaalaan.
Terveyskeskuksen lääkärien tulee lain mukaan lähettää henkilö sairaalaan tarkkailuun jo silloin, jos on riittävää syytä epäillä hoitoon määräämisen edellytysten täyttyvän. Tarkkailuun lähettämiseen ei siis vaadita, että jo terveyskeskuksen tasolla tulisi olla ehdottoman varma henkilön sairauden luonteesta ja tahdonvastaisen hoidon aiheiden täyttymisestä. Tällä tulkinnalla halutaan varmistaa sairaudesta mahdollisesti kärsivän potilaan oikeus hoitoon ja hänen lähiympäristössään olevien ihmisten turvallisuus.
Artikkelin tunnus: dlk00512 (019.155)
© 2008 Kustannus Oy Duodecim
anna jo olla
