Vaikka oon luonteeltani kovinkin rauhallinen ihminen, juuri tällaiset nettikeskusteluketjut saavat vereni kiehahtamaan. Kuinka KUKAAN voi moralisoida ja neuvoa ylimielisesti sellaista ihmistä, joka kärsii ongelmista, joista neuvojalla ei ole tietoa tai ymmärrystä höykäsen pöläystä?! Lyödäämpä idiooteille vähän faktaa tiskiin:
1. Ahdistus ja masennus ovat täysin eri asia. Se että ne esiintyvät niistä kärsivillä ihmisillä _useimmiten_ yhtäaikaa, ei tarkoita sitä, että niitä hoidettaisiin samalla tavalla tai että jommasta kummasta ei voisi kärsiä yksinään. Väännetään rautalangasta; ihminen voi olla masentunut olematta ahdistunut ja ahdistunut olematta masentunut. Nämä olotilat on hyvin helppo erottaa toisistaan. Masentunut ihminen on itkuinen, väsynyt ja voimaton. Motivaatio kaikkeen on nollissa ja tekisi mieli vaan nukkua ja itkeä tihrustaa pahaa oloaan. Puhtaalla ahdistuksella on hyvin vähän tekemistä masennuksen kanssa. Itse osaan kertoa tästä enemmän, koska kärsin juurikin pääasiassa ahdistuksesta. Oireet ovat lähes päinvastaiset; jossei ole jotain mielekästä tekemistä, turhautuu ja ahdistuu siitä. Niinkauan kuin on jotain mielekästä tekemistä, ahdistus siirtyy taustalle vähän niinkuin orastava päänsärky, mutta heti kun homma keskeytyy ja olet hetken yksin omien ajatusten kanssa, se hiipii takaisin. Tunteena se on puristava syyllisyyden tai pistävän häpeän tunne ilman mitään syytä. Vähän niinkuin olis tappanut jonkun vahingossa ja odottais himassa että missä vaiheessa poliisit potkasee oven sisää ja hakee säilöön elinkautista viettelemään. Ja siis painotan; ILMAN MITÄÄ SYYTÄ. Jos eteen tulee tilanne, josta normaali-ihminen ahdistuisi hetkeksi, esim. esiintyminen tms. niin ahdistus ei mulla ainakaan mitenkään erityisemmin nouse korkeammaksi, eikä se stressitilanteen lauettua sen puolin laske myöskään. Se on kokreettinen, krooninen - kokoaikanen. Elämää se häiritsee about yhtä paljon kuin semipaha päänsärky joka jatkuu siitä hetkestä kun heräät siihen kun nukahdat. Sen kanssa pystyy elämään jotenkuten ja saa pakolliset asiat hoidettua, mutta se häiritsee niitä huomattavasti enkä esimerkiksi pysty töihin ennen kuin probleema ratkaistaan, sillä keskittymiskykyni pysyy yhdessä asiassa maksimissaan parikyt minuuttia ja sitten on pakko vaihtaa tekemistä jossei kiinosta.
2. Nämä olotilat aiheutuvat pääosin täysin eri välittäjäaineista. Mielialat ja psyykeen tasapainoisuus rakentuu pitkälti serotoniinin, norandrenaliinin, andrenaliinin, dopamiinin, gamma-aminovoihapon ja kilpirauhashormoonien toiminnan varaan - tarkemmin ottaen niiden tasapainoon aivoissa. Näiden aineiden liika- tai vajaatuotanto aiheuttaa erilaisia reaktioita, jotka tunnemme paremmin mielenterveysongelmina. Muutoksen pitoisuuksissa voi aiheuttaa geneettinen vika tai konkreettinen ulkopuolinen ärsyke. Molemmissa tapauksissa vikatilan jatkuessa tarpeeksi kauan on mahdollista, että aivot alkavat pitämään vajaa- tai liikatuotantoa "normaalituotantona" jolloin ongelmasta muodostuu krooninen eikä se enää ole sidoksissa ulkopuolisiin ärsykkeisiin.
3. Masennus aiheutuu suurimmilta osin serotoniinin akuutista tai kroonisesta vajaatuotannosta. Siksi masennusta tavallisimmin hoidetaan serotoniinin selektiivisillä takaisinoton estäjillä (Cipramil, Cipralex) - ne nostavat aivojen serotoniinipitoisuutta. Myös norandrenaliinilla ja dopamiinilla on asiaan vaikutusta fyysisen jaksamisen kannalta. Mitä fyysisempi masennuksen aiheuttama uupumus on, sitä suurempi kahden jälkimmäisen osuus asiaan on. Tämäntyyppistä masennusta hoidetaan serotoniinin ja norandrenaliinin takaisinoton estäjillä jotka suurilla annoksilla estävät myös dopamiinin takaisin ottoa (Efexor, Voxra)
4. Ahdistus taas aiheutuu pääasiassa gamma-aminovoihapon (GABA:n) akuutista tai kroonisesta puutoksesta. Ahdistusta hoidetaan yleensä bentsodiatsepiineilla, koska ne voimistavat GABA:n vaikutusta aivoissa. Yleensä kuitenkin ensimmäiseksi ahdistusta valittavalle määrätään ssri-lääke siksi, koska niiden suhteelliset haittavaikutukset ovat suhteellisen pienet, ja jos ahdistus johtuu masennuksesta, voi se kadota pelkästään hoitamalla masennustila pois. Suurimalla osalla vakavasti ahdistuneista ssri:t ja snri:t ovat yksi lysti, sillä ne eivät vaikuta millään tavalla oikeaan ongelma-alueeseen ja vain GABA-agonistit tuovat helpotuksen vaivaan.
Itse jo neljä vuotta yleistyneen ahdistuneisuushäiriön ja siitä seuranneen vaikean unettomuuden kanssa painineena tekisi oikeasti mieli lyödä turpaan jokaista, joka nenänvarttaan pitkin alkaa ynisemään jotain liikunnasta ja paremmasta ruokavaliosta ihan kuin valistuksen kohde ei olisi kokeillut kaikkein itsestäänselvimpiä itsehoitokeinoja jo aikapäiviä sitten. Nämä probleemat ovat niin pahasti arkielämää raastavia, että voin luvata jokaisen niistä OIKEASTI kärsivän kokeilleen jokaista saatavilla olevaa keinoa päästä eroon tuskastaan. Sellaisella ihmisellä, joka on käynyt sauvakävelemässä lievän syysmasiksen pois ei ole minkään valtakunnan käsitystä siitä millaista on oikeasti sairastaa vakavaa mielenterveyshäiriötä. Joku olikin jo aika havainnollistavasti rinnastanut väitteet siihen, että sanoisi kroonisesta kivusta kärsivälle; "Hei ei sun tarvii kärsii tost kivust josset haluu. Päätät vaan nyt et ei enää satu ja sillä sipuli." Syy miksi neuvon kohteella menee kuppi nurin poikkeuksetta, on se, että samalla kun terve ihminen tulee vähätelleeksi elämäsi suurinta murhetta mitättömäksi asennekysymykseksi ymmärtämättä promilleakaan siitä mitä käyt ja olet käynyt läpi, sanoo hän samalla että sinä itseasiassa haluat olla tässä olotilassa ja siksi tietyssä mielessä ansaitset kaiken mitä saat.
En voi koskaan käsittää, kuinka jonkun ajatusmaailma on niin ahdas, että oikeasti luulee meidän mielisairaitten haluavan olla mielisairaita. Haloo nyt vittu järki käteen ihmiset!
Palatakseni vielä AP:n alkuperäiseen aiheeseen, Lyrican vaikuttava aine, pregabaliini, on suora johdannainen gamma-aminovoihaposta. Tämän takia se ei varsinaisesti sitoudu GABA reseptoreihin, niinkuin esimerkiksi bentsot, mutta se voimistaa GABA:n vaikutusta aivoissa. GABA on periaatteessa kehon oma bentso/kipulääke, eli se lamaa aivojen kaikkien alueiden hermoimpulsseja. Lamaus aiheuttaa sykkeen hidastumista, rauhoittumista, kivunlievitystä ja hyvänolontunnetta. Lyrica auttaa ahdistukseen niillä, kellä ahdistuksessa on kyse vain GABA:n vajaatoiminnasta. Jos ahdistuksen kanssa menee käsikädessä voimaton paha masennus, ei lyricasta eikä usein miedommista bentsoistakaan ole apua. Usein tohon pahimpaan yhdistelmään ei jeesaa muu kuin bentso+snri+beetasalpaaja -kombo, eikä sekään vie oireita kokonaan pois ennen kuin annostus on niin iso että potilaasta tulee päivästä päivään raahustava zombi.
)