Miksi avoliitto on muka vähempää sitoutumista kuin avioliitto?

Jos ihmisiltä alkaa kyselemään, miksi pitäisi tai kannattaisi mennä naimisiin, niin moni varmaakin alkaa selostamaan näitä talousasioita ihan siksikin, että tuntuu niin siirappiselle kertoa romanttisista kosinnoista ja ihanista häistä.
Mutta kyllä ne ainakin itselleni tärkeitä olivat, vaikken oikein edes tiedä miksi. Ihan yhtä paljon me toisiamme rakastimme avoliitossakin, mutta jotenkin se naimisiin meno vaan tuntui ja tuntuu edelleen hyvältä.

 

[QUOTE="sss";26259678]Kyllä mun tiedoissa on lähiomaisina omat vanhempani..[/QUOTE]

Ihan itse voit myös ilmoittaa lähiomaiseksi jonkun muun, vaikka olisit sinkku.

 

Otan kyllä paljon vakavammin naimisiin menneen parin liiton, koska sitten ainakin tietää, ettei heidän tarkoitus ole "vain hengailla" kuten monella on.
Ja 50%eroaa, mutta suurimmasta osasta jo näkee näistäkin keitä ne ovat, siitäkin oli tutkimus että näistä suurin osa tietää jo hääpäivänä ettei ole loppuelämäänsä ihan välttämättä yhdessä.

 

[QUOTE="vieras";26259675]Kannattaa tutustua tähän uuteen lakiin. Todellakin erotilanteessa toimitaan nykyään samoin oltiinpa sitten avo- tai avioliitossa.[/QUOTE]

Höpö, höpö. Avoerossa toimitaan edelleenkin pääsääntöisesti niin, että molemmat saavat pitää omaisuutensa. Vain kodin irtaimisto jaetaan. Joillakin irtaimisto on tietenkin ainoa omaisuus.

 

Avioliitto = kirjallinen, todistajien läsnäollessa vahvistettu sopimus siitä että ko. pari haluaa tulla juridisesti ja taloudellisti kohdeltuna yhtenä perheyksikkönä.

Avoliitto = ei mitään muuta kuin puolisoiden sanalline sopimus siitä että yhdessä ollaan (jos ei yhteisiä lapsia)

Kyllä noilla vaan on hieman eroa juridisesta näkökulmasta ja nimenomaan silloin jos on kyse riitatilanteesta tai jos toinen puoliso on kykenemätön ilmaisemaan omaa kantaansa asiaan.

 

[QUOTE="vieras";26259663]Olen ollut vastaavassa tilanteessa, valitettavasti, ja kyllä avopuoliso katsottiin lähiomaiseksi ihan automaattisesti. Valitettavaa että sinulle on käynyt noin, mutta tuossa tilanteessa on toimittu väärin.[/QUOTE]


Osanottoni sinulle miehesi poismenon johdosta. Kyllä minäkin otin lakipykälistä selvää tämän tapauksen jälkeen eikä avopuoliso ole lähinomainen.

Mutta mitä siitä enää vänkäämään kun omasta tapauksestani on vuosia aikaa enkä halua sitä enää muistella.

 

Ethän sinä avioliitossakaan saa puolia miehen talosta, vaan mies maksaa sinulle tarvittaessa tasinkoa. Toki jos ei rahana, niin sitten kiinteänä omaisuutena, mutta se toimii ihan samalla tavalla avoliitossakin nykyään.

Ei todellakaan toimi. Avopuolison asemaa on parannettu, mutta kukaan ei kyllä automaattisesti saa puolta toisen omaisuudesta. Kyllähän avopuolisot voi olla vain kämppiksiäkin.

 

[QUOTE="vieras";26259494]En ole ikinä kuullut yhdenkään avoliitossa elävän valittelevan leskeneläkkeistä tai perintöveroista, saati erotilanteen tasingoista ynnä muista. Sen sijaan kun avioliitossa elävältä kysyy, miksi oikein pitäisi mennä naimisiin, nuo vedetään esiin. Turhan monille tuntuu oleva taloudellinen etu ainoa syy naimisiin menoon, kyllähän rakkaus riittäisi pitämään yhdessä ilman rekisteröintiäkin.[/QUOTE]

Avioliitto instituutiona ei ole minulle tärkeä, päinvastoin. Minua ärsyttää suunnattomasti että "avioliitto"-sana on varattu heteropareja varten, eikä toisiaan rakastavia ihmisiä varten, jotka haluavat osoittaa rakkautensa ja sitoutumisensa toisiaan kohtaan. Mutta vaikka olenkin juuri siitä syystä ollut jokseenkin avioliittovastainen, niin kyllä tänä päivänä (mahdollinen) taloudellinen etu alkaa painaa niin paljon, että olen valmis menemään naimisiin. Rakkauttamme ei paperiarkki muuta mitenkään, mutta turvallisuudentunnetta se tieto, että talous on paremmin turvattu jos jäisi leskeksi, kyllä lisää merkittävästi.

 

No lain edessä avoliitto on ollut perinteisesti pienemmässä osassa. Ja on se osittain sitä vieläkin, aviopuolisoilla on toisistaan elatusvelvollisuus, avoliitossa ei moista ole.

Asenteet muuttuu aika hitaasti, joten ei nyt sinänsä tarvitse kauheammin ihmetellä että tuo avoliiton arvostamattomuus on sitkeässä.

Jos on yhteistä lainaa / omaisuutta ja lapsia jne niin onhan se sinänsä vähän outoa ettei sitä edes maistraatissa ole käynyt sitten. Jos ei "usko" avioliittoon niin eihän sitä sinänsä tarvitakkaan, homman ideahan on nykypäivänä enemmänkin lain ja yhteiskunnan tulkinnan helpottuminen. Jos taasen pitää avioliittoa jotenkin jalustalla ja siksi ei ole mennyt naimisiin niin voi miettiä miten paljon luottaa puolisoonsa / suhteeseen.

Jokainen tehköön juuri niinkuin itseänsä huvittaa, mielipiteitä on vaikka millaisia tähänkin asiaan.

 

Miehen ja naisen käsitys avioliitosta on täysin eri. Nainen avioituu saadakseen hyvän isän lapselle. Mies avioituu saadakseen vakiseksiä. Tämä tajutaan vasta, kun lapsi syntyy. Silloin ollaan jo nalkissa. Mies syyttää naista pihtaamisesta. Nainen syyttää miestä vapaamatkustajana olosta.

 

Miehen ja naisen käsitys avioliitosta on täysin eri. Nainen avioituu saadakseen hyvän isän lapselle. Mies avioituu saadakseen vakiseksiä. Tämä tajutaan vasta, kun lapsi syntyy. Silloin ollaan jo nalkissa. Mies syyttää naista pihtaamisesta. Nainen syyttää miestä vapaamatkustajana olosta.

Setis vanhana kurppana voisi jo olla rikkomatta hiljaisuutensa tällä palstalla.
Tuskin hänellä on koskaan ollutkaan seisokkia.