Ystäväni vaimo on mustasukkainen hirviö

["melinda"]

Olen siis itse nainen ja olen tuntenut tämän miehen jo varmaan kymmenen vuotta. Meillä ei ole koskaan ollut mitään romanssia eikä edes pientä flirttiä. Tällä hetkellä meillä molemmilla on omat perheet. Surettaa, että hänen vaimonsa takia emme ole juurikaan enää yhteyksissä. Ymmärrän, että ystäväni tekee omat valintansa ja hän on valinnut vaimonsa. Hän ei tapaa muitakaan (miespuolisia) ystäviään, kun vaimo suuttuu siitä. On vain niin surullista, miten hän antaa noin paljon valtaa vaimolleen. Eri asia olisi, jos tämä mies olisi oikeasti joku paskapää, jolle olisi pakko laittaa rajat. En voi muuta kuin katsoa vierestä ja odottaa. Ehkä hän joskus itse tajuaa?

 

[Puuhippa]

Näin se joillain menee

 

[Kysyn vain]

No miksi tän miehen ystävyys on sulle niin tärkeää? Miksi harmittaa, et ole hänen kanssaan tekemisissä? Mitä vikaa sun perheessä on? Mihin miehen pitäisi tarvita sinua?

 

["Hmmm"]

Ei kahden ihmisen välisestä suhteesta sitä todellista totuutta tiedä muut kuin he kaksi itse.
Ei se välttämättä ihan noin mustavalkoista ole.

Mulla on muutamat kaverit jääneet hiljalleen perheen myötä, mutta ei syy ole perheessä, vaikka niin kuvittelevatkin.

 

["..."]

Meidän kuopuksen kummisetä on juuri tällainen. Tapasi uuden tyttöystävän, joka mustasukkaisuuttaan kielsi tapaamasta kummilastaan. Poika on nyt 13 eikä ole nähnyt kummisetäänsä kymmeneen vuoteen.

Surullista mutta totta

 

["jenni"]

No miksi tän miehen ystävyys on sulle niin tärkeää? Miksi harmittaa, et ole hänen kanssaan tekemisissä? Mitä vikaa sun perheessä on? Mihin miehen pitäisi tarvita sinua?

Taisi vaimo ilmestyä ketjuun, sen verran kajoa tekstiä tulee

 

[yyhnm]

[QUOTE="melinda";29946835]En voi muuta kuin katsoa vierestä ja odottaa. Ehkä hän joskus itse tajuaa?[/QUOTE]

Odottaa mitä?... ja tajuta mitä?

 

[Kysyn vain]

Jenni, perustelisitko? Mitä kajoa on siinä, että kehittyy ihmisenä, nykyajan kiireisessä ja sekavassa maailmassa keskittyy perheeseensä ja lakkaa viettämästä aikaa jonkun sellaisen kanssa, jota ei koe niin tärkeäksi?

 

[Eräs joka elää]

Ihan oikeasti nykyajan työelämä, vapaa-aika (varsinaiset harrastukset) ja arjen työt kotona vievät niin paljon aikaa, että joitakin nuoruudenkavereita on karsittava (tai ne karsiutuvat väistämättä).


Oletko siis ihan varma, että (ainoa ja/tai suurin) syy on todella mustasukkainen vaimo?

 

["melinda"]

No miksi tän miehen ystävyys on sulle niin tärkeää? Miksi harmittaa, et ole hänen kanssaan tekemisissä? Mitä vikaa sun perheessä on? Mihin miehen pitäisi tarvita sinua?

Mihin minä ketään ystävistäni tarvitsen? Ihmisen ei ole hyvä olla yksin ja tarvitaan myös muitakin ihmisiä kuin oma perhe. Kuten kerroin, ystävyyssuhteemme ei perustu romanssille.

[QUOTE="jenni";29946947]Taisi vaimo ilmestyä ketjuun, sen verran kajoa tekstiä tulee[/QUOTE] Kieltämättä mietin tätä aloitusta laittaessa, että saattaapi myös tämä vaimo tämän lukea. Mutta arvelen tämän olevan yleinen ongelma.

Yksi tuttuni (entinen paras ystäväni) on aina hullaantunut tapaamiinsa miehiin niin paljon, että unohtaa kaikki ystävänsä seurustelun ajaksi. Mutta kun suhde päättyy tai jos hän joutuu olemaan miehistä erossa, hän hakeutuu ystäviensä seuraan ja valittaa koko illan miten ikävä hänellä on. Tässä ei siis ole kyse mustasukkaisuudesta kummallakaan osapuolella, mutta hän vaan keskittyy niin totaalisesti meneillä olevaan mieheen, ettei näe mitään muuta. Jostain syystä itse en halua elää näin läheisriippuvaista elämää.

 

[Kysyn vain]

Miksi koet, että juuri sinun menettämisesi on jollekulle jonkinlainen menetys? Ihmiset ja elämäntilanteet muuttuvat, ja silloin muuttuvat myös arvot, kiinnostuksen kohteet ja puheenaiheet. Miksi sen hyväksyminen on sinulle vaikeaa?

 

[yyhnm]

[QUOTE="melinda";29947022]Jostain syystä itse en halua elää näin läheisriippuvaista elämää.[/QUOTE]

...mutta odotat jotakin... miestä? miksi? Kai ystäviä maailmasta muitakin löytyy jos hänellä syystä tai toisesta ole mahdollisuus ystävyyttä jatkaa.

 

["melinda"]

On vain kurjaa, ettei vaimo anna hänen tavata niitä miespuolisia ystäviäkään. Tämä ei ole omaa mielikuvitustani, vaan ihan faktaa. Jotkut ihmiset ovat vaan niin mustasukkaisia 'omastaan', etteivät halua jakaa muiden kanssa. Tuskin mies yhtäkkiä homoseksuaaliksi muuttuu, jos vähän aikaa ystäviensä kanssa viettää

Minusta on jännä, että jotkut näkevät ystävät rasitteena. Minusta ystävät ovat voimavara, eikä se tarkoita baarissa ravaamista, vaan ihan puhumista ja ajanviettoa. Jokaisella on kai omat arvot elämässään, mutta minulta ainakin löytyy aikaa myös ystäville. Outoa, että minun muka tarvitsisi kokea siitä huonoa omatuntoa. Ei se ole keneltäkään pois.

 

[gghh]

Ja joskus miehien on helpompi kuitata oma kieltäytyminen sillä ett vaimo muka kieltää.

 

[yyhnm]

Mustasukkaisuus on asia jota en voi ymmärtää. Toinen asia mitä en voi ymmärtää on muiden ihmisten asioihin sekaantuminen tai sen odottaminen että joku tai jotkut ihmiset toimisivat siten kuin minä haluan/odotan heidän toimivan.

 

["ihQ"]

Sä joka ihmettelet naisen ja miehen välistä platonista suhdetta, niin voitko kertoa miksi sä et anna miehesi tavata ystäviään? Siitähän tässä on kysymys? Sä olet kai just tällanen vaimo. Kerroppas nyt meille!

 

["niinpä"]

Faktaa miten?? Kutsuuko kaveris vaimoa mustasukkaiseksi hirviöksi vai onko mielipde sinun? Mun mies on nykyisin tosi laiska lähtemmään mihinkään. Ei jaksa jankuttaa sinkkukavereilleeen. Käyttää toisinaan syynä sitä, ettei vaimo päästä. Mulle heidän uskomuksensa ovat yhdentekeviä.

 

[Puuhippa]

Ja joskus miehien on helpompi kuitata oma kieltäytyminen sillä ett vaimo muka kieltää.

Tätäkin tapahtuu paljon. Ei kehdata sanoa ettei kiinnosta seuraelämä.

 

["Henni"]

Ja joskus miehien on helpompi kuitata oma kieltäytyminen sillä ett vaimo muka kieltää.

Meilläkin mies välillä vastaa kavereiden ulospyytelyihin, että ei hän nyt viitti lähteä kun vaimo ei tykkää
Oon kyllä sanonu sille, että keksis välillä jonkun muun tekosyyn jos ei viitsi suoraan kieltäytyä, pitävät mua kohta ihan pirttihirmuna.

 

[jeppisjep]

Ja joskus miehien on helpompi kuitata oma kieltäytyminen sillä ett vaimo muka kieltää.

Meillä ainakin mies mun tietämättä käytti mua "syynä" jäädä pois jostain juhlista ja menoista ja kuskina oloista suhteen alussa. Sain tietää näistä sit myöhemmin miehen kavereilta kuntutustuin niihin paremmin. Ikävää, antaa musta ihan väärän kuvan.. Ja ensivaikutelma on kuitenkin aika ratkaseva..

 

["anni"]

monta kertaa nämä naispuoliset platoniset "ystävät" haluavat paistatella omassa ihailussaan eli haluavat omia miespuoleisen kaverinsa menoihin mukaan. omassa tuttavapiirissä olen nähnyt parikin naista jotka ovat vain kavereita mutta eivät kyllä aina käyttäydy ihan sen mukaisesti eli he eivät halua että mies ja nainen tulisivat ikinä porukassa mukaan, vain mies kelpaa seuraan ja se lirkuttelu ei mielestäni kuulu kaverisuhteeseen. Liekö siis aloittajallakin oma lehmä kuitenkin ojassa?? mitäs oma miehesi teidän kaverisuhteesta on mieltä?

 

[vierassssssssssss]

Tuttu tilanne. Minullakin mies suhteemme alussa koetti manipuloida ystävyyssuhteitani ja sitä ei välttämättä edes näe ennen kuin yhtenä kirkkaana elämän hetkenä alkaa tajuamaan, miten ystävät ovat kaikonneet. Onnekseni sain tärkeät ystäväni takaisin, mutta se vaati minultakin myöntää tapahtunut ja selvittää ystävieni arvo myös ystävilleni.

Mieheni on mustasukkainen ja hän käytti alhaisia keinoja vieroittaa ystävistäni, joten meni jokunen vuosi voittaa hänen juttunsa.

Toivotaan, että ystäväsi ymmärtää asian joku päivä. Hän ei voi elää ilman ystäviään. MIkään parisuhde ei ole niin täydellinen. Ja onhan se todettukin, miten ystävyys on jopa syvempää kuin parisuhde. Suret ihan aiheesta. En tajua saamiasi vastauksia, koska syntyy mielilkuva kuin vastaajilla itsellään ei olisi mitään käsitystä hyvästä ystävyydestä.

 

[Ken guru]

Tuttu tilanne. Minullakin mies suhteemme alussa koetti manipuloida ystävyyssuhteitani ja sitä ei välttämättä edes näe ennen kuin yhtenä kirkkaana elämän hetkenä alkaa tajuamaan, miten ystävät ovat kaikonneet. Onnekseni sain tärkeät ystäväni takaisin, mutta se vaati minultakin myöntää tapahtunut ja selvittää ystävieni arvo myös ystävilleni.

Mieheni on mustasukkainen ja hän käytti alhaisia keinoja vieroittaa ystävistäni, joten meni jokunen vuosi voittaa hänen juttunsa.

Toivotaan, että ystäväsi ymmärtää asian joku päivä. Hän ei voi elää ilman ystäviään. MIkään parisuhde ei ole niin täydellinen. Ja onhan se todettukin, miten ystävyys on jopa syvempää kuin parisuhde. Suret ihan aiheesta. En tajua saamiasi vastauksia, koska syntyy mielilkuva kuin vastaajilla itsellään ei olisi mitään käsitystä hyvästä ystävyydestä.

En ole kyllä sen kannalla etteikö olisi hyvä että on ystäviä. Mutta vähän vierastan tällaisia faktana esitettyjä mielipiteitä etteikö kukaan voisi elää ilman ystäviä jne. Se kun oikeasti riippuu niin ihmisestä. Harvempi varmasti, mutta meitä on joka junaan. Kuitenkin.

Ja ap:n tapauksessa mietin että jokainen elää tavallaan, me muut omallamme. Harvoin voimme vaikuttaa tai puuttua. Ja harvoin siihen on syytäkään. Ehkä tykkäävät nysvätä kaksin?

Itselläni oli myös kaveri joka dumppasi meidät kaverit aina kun alkoi seurustelemaan, ja sitten kun erosi, niin taas kelvattiin. Pari rundia sitä katsottiin kunnes tehtiin omat valintamme, että ei olla mitään tilapäisajan täyttäjiä.

 

[ggggg]

No mitäs kasvatettu pojista tossuja. Niinhän te tykkäät ominakin miehinä

 

["..."]

Munkin miehellä on naispuolinen "ystävä", jonka kanssa ei kuulemma ole koskaan "mitään sellaista" ollut, vaan ovat aina olleet vain kavereita. Silti kun meillä on esim riitaa tms ollut tai miestä muuten haluttaa jutella, mieheni saattaa tuntitolkulla roikkua chattailemassa tämän naisen kanssa, eikä suinkaan voi keskustella minun kanssani.

Samoin tämä on niin mukava ja mahtava, ja tätä pitäisi päästä tapailemaan ja kahvittelemaan, mutta meidän kahden suhteeseen ei jaksa eikä halua panostaa kun on niin väsynyt. Kyllä alkaa kyseinen naikkonen siinä vaiheessa ärsyttämään.

Viimeinen niitti oli, kun mies mulle paljasti, että kyllä heillä on jotain sekoilua menneisyydessä ollut, vaikka tähän mennessä on vakuuttanut että ovat aina olleet vain ja ainiastaan kavereita. Ja mun muka pitäis vielä tavatakin tämä naikkonen jota mies on joskus pannut, kun mentäis lomailemaan kaksistaan. Tämä naiskaveri siis asuu ruotsissa ja jos käytäisiin risteilyllä pitäisi päivä viettää sen kanssa, olisipa rentouttavaa katsoa kun mies haikailisi "kaverinsa" perään ja mä jäisin seinäkukkaseksi.

Kyllähän se niin on ettei naiset ja miehet ole vain kavereita, aina siinä on mukana jännitettä. Naimisissa olevan miehen ei pidä vapaa-aikanaan kahvitella ja tapailla muita, vaan panostaa omaan suhteeseensa.