vierailija
Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi
4.5.2015
Olli Savela
stat.fi
Euroopan unioni julkaisee mielenkiintoista verotilastoa.
Siinä veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu kolmeen osaan sen mukaan, mistä niiden veropohja muodostuu. Osat ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.
Työhön kohdistuvia veroja ovat esimerkiksi palkoista perittävä valtion ansiotulovero ja kunnallisvero sekä työnantajien ja vakuutettujen sosiaalivakuutusmaksut kuten eläkemaksut. Työhön kohdistuviin veroihin luetaan myös eläkkeistä, työttömyyskorvauksista ja muusta sosiaaliturvasta maksettavat verot ja pakolliset maksut. Näiden etujen voi katsoa olevan pääosin työhön perustuvia.
Kulutukseen kohdistuvia veroja ovat muun muassa arvonlisävero, autovero ja valmisteverot.
Pääomaan kohdistuvat verot on määritelty laajasti. Niitä ovat muun muassa yritysverot (Suomessa yhteisövero), pääomatulovero, kiinteistövero, varallisuusvero, varainsiirtovero, perintö- ja lahjavero sekä yrittäjien tuloistaan maksamat verot ja pakolliset maksut. Mukaan on luettu siis sekä itse pääomaan että sen tuottoon kohdistuvia veroja.
Tilasto ilmestyy melko pitkällä viiveellä, koska kaikkien EU-maiden tiedot odotetaan mukaan. Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2012 ja ne ovat vielä vanhan EKT95-tilinpitojärjestelmän mukaisia.
Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2012 työhön kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 53,2 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Kulutusverojen osuus oli Suomessa 32,4 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 28,5 prosenttia.
Näiden vastapainona erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia (Annex A: taulukko C.3_T). Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. Jos siis Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja pitänyt periä 5,5 miljardia euroa enemmän ja vastaavasti työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja 5,5 miljardia euroa vähemmän.
Eri maiden vero- ja sosiaaliturvajärjestelmien erot tietysti vaikeuttavat vertailua, mutta käsittääkseni tiedot on muokattu niin yhdenmukaisiksi kuin mahdollista.
Myös suhteessa kansantalouden kokoon oli pääomaverojen osuus Suomessa selvästi pienempi kuin EU-maissa keskimäärin, vaikka veroaste on Suomessa keskimääräistä korkeampi. Suomessa pääomaverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 6,3 prosenttia ja EU-maissa 8,2 prosenttia vuonna 2012.
Pääomaverot on tilastossa jaettu neljään alaryhmään: yritysveroihin, yrittäjien veroihin, kotitalouksien tuloveroihin ja varallisuusveroihin. Kaikissa neljässä alaryhmässä verojen suhde bruttokansantuotteeseen oli Suomessa pienempi kuin EU-maissa keskimäärin.
Erityisen selvä ero oli varallisuusveroissa, joiden suhde bruttokansantuotteeseen oli Suomessa 1,5 prosenttia, mutta EU-maissa keskimäärin 2,8 prosenttia. Näitä veroja ovat Suomessa muun muassa kiinteistövero, varainsiirtovero sekä perintö- ja lahjavero. Sen sijaan varallisuusveroa ei ole Suomessa peritty vuoden 2005 jälkeen. EU-maiden keskiarvoa nostivat erityisesti Ranskan ja Britannian verot.
Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa
www.ku.fi
EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän.
Se on selvää että oikeistojohtoisten hallitusten mm. Sipilän oikeistohallitus aikana tämä epäsuhta yrittämisen/omistamisen ja työn/kuluttamisen verottamisen kohdalla ei ole ainakaan pienentynyt, todennäköisesti reippaasti vielä kasvanut. Viimeksi OrpoPurran oikeistohallitus nosti yleistä arvonlisäveroa EU-maiden toisiksi korkeimmaksi 25,5%iin ja lisää alv-korotuksia on luvattu.
4.5.2015
Olli Savela
Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi | Tieto&trendit
Euroopan unioni julkaisee mielenkiintoista verotilastoa. Siinä veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu kolmeen osaan sen mukaan, mistä niiden veropohja muodostuu. Osat ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.
Siinä veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu kolmeen osaan sen mukaan, mistä niiden veropohja muodostuu. Osat ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.
Työhön kohdistuvia veroja ovat esimerkiksi palkoista perittävä valtion ansiotulovero ja kunnallisvero sekä työnantajien ja vakuutettujen sosiaalivakuutusmaksut kuten eläkemaksut. Työhön kohdistuviin veroihin luetaan myös eläkkeistä, työttömyyskorvauksista ja muusta sosiaaliturvasta maksettavat verot ja pakolliset maksut. Näiden etujen voi katsoa olevan pääosin työhön perustuvia.
Kulutukseen kohdistuvia veroja ovat muun muassa arvonlisävero, autovero ja valmisteverot.
Pääomaan kohdistuvat verot on määritelty laajasti. Niitä ovat muun muassa yritysverot (Suomessa yhteisövero), pääomatulovero, kiinteistövero, varallisuusvero, varainsiirtovero, perintö- ja lahjavero sekä yrittäjien tuloistaan maksamat verot ja pakolliset maksut. Mukaan on luettu siis sekä itse pääomaan että sen tuottoon kohdistuvia veroja.
Tilasto ilmestyy melko pitkällä viiveellä, koska kaikkien EU-maiden tiedot odotetaan mukaan. Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2012 ja ne ovat vielä vanhan EKT95-tilinpitojärjestelmän mukaisia.
Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2012 työhön kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 53,2 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Kulutusverojen osuus oli Suomessa 32,4 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 28,5 prosenttia.
Näiden vastapainona erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia (Annex A: taulukko C.3_T). Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. Jos siis Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja pitänyt periä 5,5 miljardia euroa enemmän ja vastaavasti työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja 5,5 miljardia euroa vähemmän.
Eri maiden vero- ja sosiaaliturvajärjestelmien erot tietysti vaikeuttavat vertailua, mutta käsittääkseni tiedot on muokattu niin yhdenmukaisiksi kuin mahdollista.
Myös suhteessa kansantalouden kokoon oli pääomaverojen osuus Suomessa selvästi pienempi kuin EU-maissa keskimäärin, vaikka veroaste on Suomessa keskimääräistä korkeampi. Suomessa pääomaverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 6,3 prosenttia ja EU-maissa 8,2 prosenttia vuonna 2012.
Pääomaverot on tilastossa jaettu neljään alaryhmään: yritysveroihin, yrittäjien veroihin, kotitalouksien tuloveroihin ja varallisuusveroihin. Kaikissa neljässä alaryhmässä verojen suhde bruttokansantuotteeseen oli Suomessa pienempi kuin EU-maissa keskimäärin.
Erityisen selvä ero oli varallisuusveroissa, joiden suhde bruttokansantuotteeseen oli Suomessa 1,5 prosenttia, mutta EU-maissa keskimäärin 2,8 prosenttia. Näitä veroja ovat Suomessa muun muassa kiinteistövero, varainsiirtovero sekä perintö- ja lahjavero. Sen sijaan varallisuusveroa ei ole Suomessa peritty vuoden 2005 jälkeen. EU-maiden keskiarvoa nostivat erityisesti Ranskan ja Britannian verot.
Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa
Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa
EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän. Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan
www.ku.fi
Se on selvää että oikeistojohtoisten hallitusten mm. Sipilän oikeistohallitus aikana tämä epäsuhta yrittämisen/omistamisen ja työn/kuluttamisen verottamisen kohdalla ei ole ainakaan pienentynyt, todennäköisesti reippaasti vielä kasvanut. Viimeksi OrpoPurran oikeistohallitus nosti yleistä arvonlisäveroa EU-maiden toisiksi korkeimmaksi 25,5%iin ja lisää alv-korotuksia on luvattu.
