Oonaliina
Olen kolmen lapsen äiti..vanhoillislestadiolainen.
Jo toisen lapsen jälkeen kärsin synnytyksenjälkeisen masennuksen,söin lääkkeitä mutta lopetin heti kunnes tiesin odottavani tätä kolmetta lastamme.Raskausaika meni suht hyvin,vain loppuraskaudesta alkoi tulla ahdistunutta oloa.Kun lapsi syntyi alkoi synnytyslaitoksella jostain syystä valtava ahdistus.Pelkäsin että synnytyksenjälkeinen masennus uusii. kun lapsi oli neljän päivän ikäinen soitin mielenterveystoimistoon ja kerroin tilanteen. Ahdistus oli valtava,tuntui että sekoan,oli pakko-ajatuksia ja aloin pelätä ääniä ja ihmisiäkin.Kaikki tuntui oudolta..Olin niin ahdistunut että alkoi tulla aistivääristymiä.Esim.ihmisten silmät näyttivät erilaisilta,pelottavilta...pelkäsin että minusta tulee mielisairas. Pian aloitettiin mielialalääkkeet ja kuukauden kuluttua siitä alkoi vähän helpottaa.Nyt olen aika toiveikas,mutta välillä vieläkin ahdistaa.
Lääkärit mielenterveystoimistossa ja äitiysneuvolassa olivat ehdottomasti sitä mieltä että nyt laitetaan kierukka.Että hoitaisin itteni kuntoon ennen kun taas alkaisin odottamaan.Hormoonin heittely vaikuttaa niin negatiivisesti mun elämään..
Varsinainen kysymys onkin mitä mun pitäis tehdä????????????????????Olen kyllä vähän vastaan ehkäisyä mutta teidän että en enää pärjää jos hormoonit heittelee mua kokoajan.Rakastan kyllä lapsia paljon mutta en vain jaksa itteni kans jos lääkkeet taas lopetataan tai olisin taas pian raskaana...Tämä ahdistus on niin hirveää. :'(
Jo toisen lapsen jälkeen kärsin synnytyksenjälkeisen masennuksen,söin lääkkeitä mutta lopetin heti kunnes tiesin odottavani tätä kolmetta lastamme.Raskausaika meni suht hyvin,vain loppuraskaudesta alkoi tulla ahdistunutta oloa.Kun lapsi syntyi alkoi synnytyslaitoksella jostain syystä valtava ahdistus.Pelkäsin että synnytyksenjälkeinen masennus uusii. kun lapsi oli neljän päivän ikäinen soitin mielenterveystoimistoon ja kerroin tilanteen. Ahdistus oli valtava,tuntui että sekoan,oli pakko-ajatuksia ja aloin pelätä ääniä ja ihmisiäkin.Kaikki tuntui oudolta..Olin niin ahdistunut että alkoi tulla aistivääristymiä.Esim.ihmisten silmät näyttivät erilaisilta,pelottavilta...pelkäsin että minusta tulee mielisairas. Pian aloitettiin mielialalääkkeet ja kuukauden kuluttua siitä alkoi vähän helpottaa.Nyt olen aika toiveikas,mutta välillä vieläkin ahdistaa.
Lääkärit mielenterveystoimistossa ja äitiysneuvolassa olivat ehdottomasti sitä mieltä että nyt laitetaan kierukka.Että hoitaisin itteni kuntoon ennen kun taas alkaisin odottamaan.Hormoonin heittely vaikuttaa niin negatiivisesti mun elämään..
Varsinainen kysymys onkin mitä mun pitäis tehdä????????????????????Olen kyllä vähän vastaan ehkäisyä mutta teidän että en enää pärjää jos hormoonit heittelee mua kokoajan.Rakastan kyllä lapsia paljon mutta en vain jaksa itteni kans jos lääkkeet taas lopetataan tai olisin taas pian raskaana...Tämä ahdistus on niin hirveää. :'(