sad secret mama
Huomenta ja kiitos kun olette kommentoineet!
tunteet vaihtelee nyt laidasta laitaan. Raskaus on nostanut esiin monet kipeät muistot lapsettomuudesta kärsiminä vuosina. Tunnen itseni etuoikeutetuksi, ja samalla hiukan petetyksi. Nyt kun minulle tämä ihme suotiin, annettiin samalla täysi mahdollisuus tuhota kaikki. Haluaisin nauttia raskaudesta, mutta ennen lokakuuta en uskalla huokaistakkaan. Pelko lapsen alkoholivaurioista tuntuu välillä musertavalta.
Toisaalta, kun hän lämpöisenä juhannusyönä intoutui sisälläni pitkään jumppatuokioon, pillahdin itkuun silkasta onnesta. Äidin pieni nuppu. Aika paljosta jo selvinnyt. Mutta millaisinkohan seurauksin? Muistelin Tallinnan matkaa muutama viikko sitten. Nuo hauskat juhlamuistot muuttuvat painajaismaisiksi.
Vietin juhannuksen yksin omasta halustani. Valehtelin suvulle olevani ystävien kanssa ja ystäville päinvastoin. Halusin olla vauvani kanssa. Mietin kuinka kerron hänen isälleen, kertoahan täytyy kuitenkin. Heilläkin on oikeus toisiinsa. Onneksi isä on fiksu aikuinen mies. En halunnut sekoittaa hänen juhlapyhiään, joten jätin kertomisen tähän viikkoon.
En edelleenkään täysin ymmärrä tilaani ja kuinka näin sitten kävikin. Suurin haaveeni ikinä. Hiljaiset kiitokset olen lausunut ylöspäinkin, vaikken muuten siihen tahoon ole kääntynyt muuten kuin manaamisen hetkellä. Sana elämän ihme sai uuden merkityksen minulle.
tunteet vaihtelee nyt laidasta laitaan. Raskaus on nostanut esiin monet kipeät muistot lapsettomuudesta kärsiminä vuosina. Tunnen itseni etuoikeutetuksi, ja samalla hiukan petetyksi. Nyt kun minulle tämä ihme suotiin, annettiin samalla täysi mahdollisuus tuhota kaikki. Haluaisin nauttia raskaudesta, mutta ennen lokakuuta en uskalla huokaistakkaan. Pelko lapsen alkoholivaurioista tuntuu välillä musertavalta.
Toisaalta, kun hän lämpöisenä juhannusyönä intoutui sisälläni pitkään jumppatuokioon, pillahdin itkuun silkasta onnesta. Äidin pieni nuppu. Aika paljosta jo selvinnyt. Mutta millaisinkohan seurauksin? Muistelin Tallinnan matkaa muutama viikko sitten. Nuo hauskat juhlamuistot muuttuvat painajaismaisiksi.
Vietin juhannuksen yksin omasta halustani. Valehtelin suvulle olevani ystävien kanssa ja ystäville päinvastoin. Halusin olla vauvani kanssa. Mietin kuinka kerron hänen isälleen, kertoahan täytyy kuitenkin. Heilläkin on oikeus toisiinsa. Onneksi isä on fiksu aikuinen mies. En halunnut sekoittaa hänen juhlapyhiään, joten jätin kertomisen tähän viikkoon.
En edelleenkään täysin ymmärrä tilaani ja kuinka näin sitten kävikin. Suurin haaveeni ikinä. Hiljaiset kiitokset olen lausunut ylöspäinkin, vaikken muuten siihen tahoon ole kääntynyt muuten kuin manaamisen hetkellä. Sana elämän ihme sai uuden merkityksen minulle.