Tervehdys!
Täällä ei ole vähään aikaan näkynyt kirjoituksia ylipainosta ja raskautumisesta, joten:
Tilanteemme: minä 36, mies 42. Yritystä 1 v 9 kk. Käväisimme Väestöliitossa viime marraskuussa, minkä jälkeen todettiin kohdunulkoinen (tod.näk.) raskaus ja samaan syssyyn myös keskenmeno.
Väestöliitossa olisivat aloittaneet tämän keskenmenoruljanssin jälkeen kierronkartoituksen ja sen jälkeen hoidotkin (clomeja olen napsinut huonoin tuloksin; tulin raskaaksi clomittomasta kierrosta). Saimme myös kutsun julkiselle puolelle ja marssimme Kätilöopistolle. Kättärin lääkäri totesi, ettei minulla ole ainakaan julkisen puolen hoitoihin asiaa ennen kuin painoni on tippunut noin 10 kg. Olen siis reippaasti ylipainoinen ja yritän KOVASTI laihduttaa (jojoilija). Haluamme hoidot julkiselta puolelta, olemmehan kumpikin veronmaksajia.
Mieheni tivasi lääkäriltä konkreettisia tutkimustuloksia painon ja raskauden välisistä korrelaatioista. Lääkärillä ei sellaisia ollut meille antaa. Tiedän kyllä, että painon lasku voi auttaa raskautumisessa ja että itse raskauskin on (usein, ei aina!) ongelmattomampi jos ylipainoa ei ole. Minulla ei kuitenkaan ole todettu viimeaikaisissa verikokeissa mitään poikkeavaa rasva- ja sokeriarvoissa tai hormoneissa. Kuukautiskiertoni on säännöllinen enkä kärsi pco:sta.
Kun aloitimme tämän projektin keväällä 2005, olin nykyistä noin 13 kiloa kevyempi. Jotenkin tämä yhtälö tuntuu sellaiselta, että Kättärin lääkärin vaatimus painon pudottamisesta tuntuu kohtuuttomalta, ainakin tässä mittakaavassa. Minulla alkaa ikä painaa, ja kohta on parisuhdekin karilla kun homma ei etene. Kaikki tuntuu kaatuvan minun niskalleni; väkisinkin ajattelen, että KAIKKI ongelmat johtuvat minun KILOISTANI. Entä sitten, jos laihduttaminen ei autakaan? Jos vika löytyykin aivan muualta?
Ei ole hauskaa, ei ollenkaan!
Onko muilla samanlaisia kokemuksia Kättäriltä?
(jotain muistan täältä aiemmin lukeneeni, en vain muista kuka kirjoitti)
Täällä ei ole vähään aikaan näkynyt kirjoituksia ylipainosta ja raskautumisesta, joten:
Tilanteemme: minä 36, mies 42. Yritystä 1 v 9 kk. Käväisimme Väestöliitossa viime marraskuussa, minkä jälkeen todettiin kohdunulkoinen (tod.näk.) raskaus ja samaan syssyyn myös keskenmeno.
Väestöliitossa olisivat aloittaneet tämän keskenmenoruljanssin jälkeen kierronkartoituksen ja sen jälkeen hoidotkin (clomeja olen napsinut huonoin tuloksin; tulin raskaaksi clomittomasta kierrosta). Saimme myös kutsun julkiselle puolelle ja marssimme Kätilöopistolle. Kättärin lääkäri totesi, ettei minulla ole ainakaan julkisen puolen hoitoihin asiaa ennen kuin painoni on tippunut noin 10 kg. Olen siis reippaasti ylipainoinen ja yritän KOVASTI laihduttaa (jojoilija). Haluamme hoidot julkiselta puolelta, olemmehan kumpikin veronmaksajia.
Mieheni tivasi lääkäriltä konkreettisia tutkimustuloksia painon ja raskauden välisistä korrelaatioista. Lääkärillä ei sellaisia ollut meille antaa. Tiedän kyllä, että painon lasku voi auttaa raskautumisessa ja että itse raskauskin on (usein, ei aina!) ongelmattomampi jos ylipainoa ei ole. Minulla ei kuitenkaan ole todettu viimeaikaisissa verikokeissa mitään poikkeavaa rasva- ja sokeriarvoissa tai hormoneissa. Kuukautiskiertoni on säännöllinen enkä kärsi pco:sta.
Kun aloitimme tämän projektin keväällä 2005, olin nykyistä noin 13 kiloa kevyempi. Jotenkin tämä yhtälö tuntuu sellaiselta, että Kättärin lääkärin vaatimus painon pudottamisesta tuntuu kohtuuttomalta, ainakin tässä mittakaavassa. Minulla alkaa ikä painaa, ja kohta on parisuhdekin karilla kun homma ei etene. Kaikki tuntuu kaatuvan minun niskalleni; väkisinkin ajattelen, että KAIKKI ongelmat johtuvat minun KILOISTANI. Entä sitten, jos laihduttaminen ei autakaan? Jos vika löytyykin aivan muualta?
Ei ole hauskaa, ei ollenkaan!
Onko muilla samanlaisia kokemuksia Kättäriltä?
(jotain muistan täältä aiemmin lukeneeni, en vain muista kuka kirjoitti)