Yliopistoon opiskelemaan, valmistuminen kortistoon?

Haaveilen yliopisto-opinnoista. Taskussa on yksi tutkinto alalta, jossa työllisyys hyvä (hoitoala). Olisin kuitenkin kiinnostunut enemmän älyllisestä duunista (on hoitajallakin, mutta sisä siistimmästä) ja säännöllisistä työajoista. Alat, jotka kiinnostavat ovat kuitenkin niitä, joista valmistutaan "kortistoon". Lähtisikö kuitenkin opiskelemaan? Jos floppaa, niin hoitajan töitä voi aina tehdä?

Minun on vaikea ajatella, että lähtisin opiskelemaan alaa, joka kiinnostaa sen sijaan, että lähtisin opiskelemaan alaa, jossa on varma työllisyystilanne. Monet kuitenkin valitsevat sen kiinnostavan alan. Onko se tyhmää

 

No jos sulla on jo yksi ammatti jonka puitteissa voit tehdä töitä esim opintoaikana kesäisin ja sit jos tosiaan käy niin että kortistoon joudut nii mikä estää? Mun mielestä ihan ok jos vaan rahkeet riittää. Itsekin oonhaaveillu yliopisto-opinnoista mutta ei nyt oo saanu aikaaseksi...niin ja hoitoalan amk-tutkinto on taskussa mulla.

 

Tuohan on ihanteellinen tilanne. Sinulla on ammatti, jolla voit elättää itsesi ja perheesi. Lisäksi voit opiskella toisenkin ammatin, jonka töitä voit tehdä silloin, kun niitä sattuu olemaan, mielenkiinnon vuoksi.

 

Kun olen itse juuri niin sellainen varman päälle pelaaja, että tuntuu hassulta lähteä opiskelemaan viideksi vuodeksi tietämättä minkälaista työtä saisi vai saisiko mitään Mutta ehkä voisin etsiä sen omimman alan (varmaan jotain ihmisiin liittyvää edelleen) ja uskaltautua!

ap

 

[QUOTE="vieras";29162973]
Minun on vaikea ajatella, että lähtisin opiskelemaan alaa, joka kiinnostaa sen sijaan, että lähtisin opiskelemaan alaa, jossa on varma työllisyystilanne. Monet kuitenkin valitsevat sen kiinnostavan alan. Onko se tyhmää [/QUOTE]

Sinullahan on nyt kaksi vaihtoehtoa, joista toinen on valittava. Voit kokeilla, pääsisitkö sisään yliopistoon tai sitten voit pohdiskella loppuikäsi, että olisiko pitänyt kokeilla.

Itse yrittäisin päästä sisään ja jos en pääsisi, niin homma olisi ratkennut ikään kuin itsestään. Mikäli pääsisin sisään, niin yhden työllistävän ammatin turvin uskaltaisin kyllä katsoa, kiinnostavatko ne opinnot. Opiskelu yliopistossa on kuitenkin hyvin toisentyyppistä kuin vaikkapa amk:ssa ja joillekin se sopii täydellisesti ja joillekin ei ollenkaan.

 

Mistä aloista olet kiinnostunut?
Aika harva ala nyt varmasti kortistoon valmistaa, ellet suunnittele jotain todella erikoista. Useimmissa (humanistiset & valtsika) tapauksissa voit opiskelujen aikana vaikuttaa siihen työllistymiseen. Hae alusta asti oman alan töitä, ja jos et saa töitä, niin hanki harjoittelupaikka. Harjoitteluja voi tehdä useampia ja niiden kautta luot suhteita työelämään. Sivuaineiden valinnalla voi myös vaikuttaa työllistymiseen. Vähän vaikea suositella, että mitä kannattaisi lukea, kun en tiedä pääainettasi. Mutta jotain, joka auttaisi käytännössä työn tekoa, ja ehkä jotain, mikä ei ole se tyypillisin valinta: eroat muista hakijoista (esim. tietotekniset/matemaattiset taidot sosiaalialalla, tai viestintä/kirjoitustaidot luonnontieteellisellä alalla). Entä auttaisiko kielitaito alallasi työllistymään?

 

Eniten tällä hetkellä kiinnostaisi sosiologia, yhteiskuntapolitiikka (eli valtsikka) sekä kuluttajekonomia (maa-metsä). Kielitaito on tavanomainen englanti ja ruotsi jos pakko käyttää...

ap

 

Ehkä kuitenkin tuo valtsikka sellaisena ykkösenä. Osaako joku sanoa, kuinka joustavaa yliopistossa on? Itselläni on siis lapsi (yksi 3v).

ap

 

[QUOTE="vieras";29163068]Eniten tällä hetkellä kiinnostaisi sosiologia, yhteiskuntapolitiikka (eli valtsikka) sekä kuluttajekonomia (maa-metsä). Kielitaito on tavanomainen englanti ja ruotsi jos pakko käyttää...

ap[/QUOTE]

Kyllähän ainakin noilla kahdella ensimmäisellä työllistyy! Luulis että tolla kolmannellakin, kuulostaa vakuuttavalta (mutta siitä mulla ei ole tietoa). Mieti noista, mikä kiinnostaisi eniten & hae sinne!

Sosiologiaan tai yhteiskuntapolitiikkaan voisit liittää ihan taipumustesi mukaan esimerkiksi juuri matemaattisia sivuaineita tai sitä viestintää. Kannattaa opetella joko käyttämään tilastollisia ohjelmia tai kirjoittamaan & käyttämään vaikka taitto-ohjelmaa.

Tai miksei joku ympäristösivuainekin sopis. Tai sun hoitaja-taustalla jokin kansanterveys/ työterveys -teema? Varmaan aika monella yhdistelmällä työllistyt, kunhan pidät työllistymisaikeet mielessä opintojen aikana. Ja haet niitä oman alan töitä!

 

[QUOTE="vieras";29163077]Ehkä kuitenkin tuo valtsikka sellaisena ykkösenä. Osaako joku sanoa, kuinka joustavaa yliopistossa on? Itselläni on siis lapsi (yksi 3v).

ap[/QUOTE]

Hyvinkin joustavaa. Alkuvuosien opinnoissa on todennäköisesti läsnäoloa vaativia kursseja, mutta ei niin hirmu paljon. Yliopisto-opinnot varsinkin noissa aineissa on pitkälti itse lukemista/ kirjoittamista/ tiedon hakemista. Tenteillä ja esseillä & tenteillä voi yleensä korvata kursseja, jos haluaa. Tosin itsestäni ne kurssit on kyllä olleet mielekkäitä ja kiinnostavia.

Yliopisto-opintoja voi aika usein tehdä itselleen sopivassa järjestyksessä, sekinb tuo joustoa. Tosin koko ajanhan noita opinto-ohjelmia muutellaan, joten vaikea sanoa, mitä siellä nyt sitten taas suunnitellaan. Mutta yleisesti ottaen sanoisin, että yliopisto-opinnot sopii lapsiperheelliselle paljon paremmin kuin amk-opiskelu (siis aikataulujen & jouston puolesta).

Yliopistolla muuten on myös se lapsiparkki, kannattaa ottaa selvää!

 

Oh, lapsiparkki kuullostaa taivaalliselta AMK opiskelu lapsen kanssa tosiaan on ollut todellista tuskaa, kun kursseja ei saa läpi jos poissaoloja on liikaa (itse olen sellainen, joka helposti opiskelee itsenäisesti laajojakin kokonaisuuksia), vaikka luentojen anti on yleisestiottaen surkeaa.

ap

 

[QUOTE="vieras";29163119]Oh, lapsiparkki kuullostaa taivaalliselta AMK opiskelu lapsen kanssa tosiaan on ollut todellista tuskaa, kun kursseja ei saa läpi jos poissaoloja on liikaa ( itse olen sellainen, joka helposti opiskelee itsenäisesti laajojakin kokonaisuuksia ), vaikka luentojen anti on yleisestiottaen surkeaa.

ap[/QUOTE]

Tuo on olennaista, jos yliopistolle lähtee! Siellä vastuu opinnoista on sulla itselläsi, kukaan ei vahdi, että mitä teet eikä tule näyttämään että luepas tästä kirjasta tämä kappale. Mutta mä ainakin tykkäsin just tosta. Osaan ottaa itekin selvää

 

Okei nyt mä oon niin innostunut ettei mitään järkeä Mies ei kyllä innostunut mun valtsikka opinnoista, mutta oma moka

 

[QUOTE="vieras";29163119]Oh, lapsiparkki kuullostaa taivaalliselta AMK opiskelu lapsen kanssa tosiaan on ollut todellista tuskaa, kun kursseja ei saa läpi jos poissaoloja on liikaa (itse olen sellainen, joka helposti opiskelee itsenäisesti laajojakin kokonaisuuksia), vaikka luentojen anti on yleisestiottaen surkeaa.

ap[/QUOTE]

Kuten aiemmin kirjoitinkin, opiskelu yliopistolla on hyvin toisentyyppistä kuin siellä amk:ssa. Poissaolopakko on liki tuntematon käsite ja kurssien suorittamistavoissa rajana on käytännössä vastuuopettajan oma joustavuus (jossa kyllä rajat ainakin itselläni tulivat jossain vaiheessa vastaan, niin älyttömiä suoritustapoja "kiireiset" opiskelijat keksivät ehdottaa...).

Muista valmistautua pääsykokeeseen kunnolla, Valtsikkaan pääsi viime vuonna sisään 7% hakijoista:
Helsingin yliopisto - Valtiotieteellinen tiedekunta

 

[QUOTE="vieras";29163180]Okei nyt mä oon niin innostunut ettei mitään järkeä Mies ei kyllä innostunut mun valtsikka opinnoista, mutta oma moka [/QUOTE]

ei muutako pyrkimään sitten vaan

eihän se ota jos ei annakkaan

 

Kuten aiemmin kirjoitinkin, opiskelu yliopistolla on hyvin toisentyyppistä kuin siellä amk:ssa. Poissaolopakko on liki tuntematon käsite ja kurssien suorittamistavoissa rajana on käytännössä vastuuopettajan oma joustavuus (jossa kyllä rajat ainakin itselläni tulivat jossain vaiheessa vastaan, niin älyttömiä suoritustapoja "kiireiset" opiskelijat keksivät ehdottaa...).

Muista valmistautua pääsykokeeseen kunnolla, Valtsikkaan pääsi viime vuonna sisään 7% hakijoista:
Helsingin yliopisto - Valtiotieteellinen tiedekunta

Poissaolopakko on varmaan paikassa kuin paikassa tuntematon käsite
No ei mut pointti ymmärretty ja samaa mieltä. Tosin jotkut nihkeät opettajat vaativat kyllä vanhanaikaisesti allekirjoituksen paperiin. Onneksi he ovat vähemmistö.

 

Kannattaa totta kai hakea. Varsinkin jos pystyy välttymään opintolainoilta. Pääsykokeisiin valmistautuessahan tuon jo näkee miten homma tulee toimimaan. Pakollisia läsnäoloja on toki enemmän tai vähemmän. Lähiopetukseen kannattaa osallistua mahdollisimman paljon. Rankempaa se on yksin puurtaa ja kirjallinen materiaali on melkein aina tarpeettoman hankalaa.
Yliopistoissa on usein saatavilla lopputöitä varten pieniä huoneita tai "kuutioita", joissa voi itsekseen opiskella tai tehdä lopputyötä. Minulla ei gradu olisi ikinä valmistunut ilman sellaista. Vaikka vaimo aikoi hoitaa lapsen silloin kun opiskelen, niin ei homma kotona käytännössä toiminut ollenkaan.

 

[QUOTE="vieras";29163180]Okei nyt mä oon niin innostunut ettei mitään järkeä Mies ei kyllä innostunut mun valtsikka opinnoista, mutta oma moka [/QUOTE]

Tsemppiä pääsykokeisiin lukemiseen sitten vaan!
Kannattaahan se nyt hakea & käydä katsomassa, millaista olis. Muuten mietit lopun ikääsi, että olisko pitänyt. Eihän niitä opintoja sit ole pakko tehdä, jos ei jostain syystä myöhemmin enää tunnukaan hyvältä idealta.

 

Itse aloitin syksyllä opiskelemaan diplomi-insinööriksi ja minulta löytyy 2- ja 4-vuotiaat lapset. Alku on mennyt hyvin, suunitelmallisuuttahan tämä vaatii, mutta kyllä tässä onnistuu kun vain päättää.

Sulla on siinä mielessä ihannetilanne, kun taskusta löytyy koulutus millä alalla pääse varmasti aina tarpeen mukaan keikkailemaan jos tarvitsee lisää rahaa.

Se kannattaa muistaa mitä jo sanottu eli ihan alusta saakka kuitenkin yrittää löytää niitä oman alan töitä. Hakemuksia vain kaikkialle missä vähänkin omaa alaa on. Jo pienet projektit voi auttaa saamaan valmistumisen jälkeen sen oman alan työpaikan.

 

[QUOTE="hei";29163266]Poissaolopakko on varmaan paikassa kuin paikassa tuntematon käsite [/QUOTE]

Heh, olisiko ollut nk. freudian slip...

 

Itse teen tällä hetkellä just niin että työskentelen alalla jonne mulla on ensimmäinen koulutus, mutta kiinnostus lopahtanut jo vuosia sitten. Työllisyys on kuitenkin taattu, jatkuva työvoimapula ollut aina näissä hommissa. Mutta opiskelen alaa joka kiinnostaa, mutta jossa työllisyys on heikompi. Ajattelen että teen näitä ei-kiinnostavia hommia kunnes toivottavasti jossain vaiheessa tärppää valmistumisen jälkeen työpaikka alalta joka kiinnostaa. Kortistoon en siis ole menossa missään vaiheessa.

 

Tuohan on hieno tilanne että on jo tutkinto, ja opiskelut kiinnostaa. Takaovi siis on auki jos vaikka valmistuukin kortistoon.Jos ei, niin sehän on sit vaan plussaa. Kyllä nykyaikana kannattaa olla eri tutkintoja ym, niin saa töitäkin varmemmin.
Humanistit valmistuvat monesti sinne kortistoon, valitettavasti. Tai eivät ainakaan pääse oman alan hommiin.

 

Ehdottomasti pyri opiskelemaan, jos siltä tuntuu! Sulle varmaan sopisi juurikin esim. yhteiskuntatieteellinen ja siihen sivuaineeksi esim. työterveys, kuten joku jo ehdottikin. Kannattaa ehdottomasti pyrkiä käyttämään hyväksi aiempaa ammattiasi myös uusissa opinnoissa.

Muista varata aikaa useampi kuukausi kokopäiväiseen pääsykoekirjojen lukemiseen esim. kirjaston lukusalissa. Kotona siitä ei tule mitään. Tai sitten aloitat lukemisen heti kun tiedät pääsykoekirjojen nimet ja luikahdat kirjastoon, sinkkuystävän luo, jonnekin, jossa rauhassa saat keskittyä lukemiseen. Se 7 % sisäänpääsy karsii nimittäin jyvät akanoista. Kannattaa myös tehdä edellisten vuosien pääsykokeet n kk ennen varsinaisia pääsykokeita, näkee millaiset ne ovat ja on vielä aikaa lukea "tärppejä".

 

Täytyyhän sitä elämässä tehdä mikä kiinnostaa. Mulla on ammatti ja työpaikka, ja opiskelen yliopistossa huvikseni arkeologiaa.