Yli 35-vuotiaat Esikoisesta Haaveilevat

[Liz-73]

Hei kaikille!

Hei, ja aurinkoiset terveiset täältä länsirannikolta! Nimeni on Liisa ja olen vastikään täyttänyt 36 vuotta. Lapsia ei siis ole, siksi ajattelin aloittaa ihan uuden ketjun niille yli 35-vuotiaille, joilla ei ole vielä lasta.

Olen seurustellut nykyisen poikaystäväni kanssa kohta 3 vuotta, ja olemme nyt hiljattain päättäneet, että lapsi olisi tervetullut. Iloinen asia, eikö?! No, mulla on tällainen tausta: olen eronnut avioliitosta nelisen vuotta sitten, jona aikana, tuloksetta hoidoista huolimatta, en tullut raskaaksi. Nyt on ikääkin jo kertynyt, joten en voi sille mitään, että vaikka kuinka yritän ottaa rennosti on "pelko perseessä" ettei vauvaa taaskaan ala kuulumaan.

Viimeksi söin clomifenia ja mulle tehtiin pari inseminaatiota, ja ennenkuin aloimme suunnittelemaan koeputkihedelmöitystä tuli ero. Ehkä murehdin turhaan (mulle tyypillistä mutta ajattelin silti, että haluaisin purkaa ajatuksiani edes jonnekin. Mieheni ei oikein käsitä murehtimistani ja kesti näin kauan, että hän kypsyi ajatukseen lapsesta (hän täyttää syksyllä itse 34 vuotta).

Kuukautiskiertoni on normaali, 28-30 pv, mutta viimeiset 4 kertaa vuoto on ollut poikkeuksellisen niukkaa, päivä tiputtelua, 1 päivä kunnon vuotoa ja sitten taas pari päivää tiputtelua. Yleensä mulla on ennen menkkoja rinnat kipeät ja turvoksissa, nyt ei ole ollut näitäkään oireita. kai se vaan on ihan normaalia heittelyä?!

Tulkaahan mukaan keskustelemaan ja kertokaa itsestänne ja taustoistanne!

Liisa

 

[Uudi]

:hug: En itse kuulu ikäryhmääsi ja minulla on aikuset lapset. nyk. miehelläni ei ole omia, joten yritämme. Halusin vain toivottaa sinulle kaikkea hyvää ja onnistumista :heart: :heart:

 

[Liz-73]

Lämpimät kiitokset Sinulle, ja voimia myös omaan yritykseesi! :-D Yleensä olen vierastanut vähän tällaisia ryhmiä, mutta nyt jotenkin tuli sellanen "vertaistuen" kaipuu. Suurimalla osalla ystävistäni on ja lapsi/a, olen omassa kaveripiirissäni ajatuksineni ja tunteineni ihan yksin :-( Lapsen kaipuu on niin vahva ja voimakas tunne.

 

[Solakka Silakka]

Minulla ikää ensi kuussa jo 40 v. ja esikoista olen nyt yrittänyt kovasti viime syksystä lähtien, kun muutin uuden mieheni luokse asumaan. Luulin olevani jostain syystä hedelmätön, kun edellisessä suhteessa olin 13 vuotta lapseton, lukuunottamatta aivan alussa tullutta raskautta, joka silloin keskeytettiin eli olen ollut hetken raskaana 16 v. sitten.

Viime keväänä näihin aikoihin, sain yhdessä kierrossa luomusti suuren hormoonimyrskyn oireineen ja luulin olevani raskaana, vaikken sitten ollutkaan. Siitä se vauva-ajatus sitten lähti, eikä kuume ole jättänyt rauhaan vieläkään. Miehellä 39 v. ei myöskään ole lapsia ennestään ja hänellä on myös kova vauvakuume :heart: :heart:

Ollaan käyty nyt testeissä ja kaikkia tuloksia ei olla vielä saatu, menee pääsiäisviikolle. Mulla on ultrattu kohtu ennen ovista ja kaikki näytti ok:lta, myös perusveritestit kilpirauhaset ym. normaalit. Tällä viikolla menen vielä loppukierron progesteroni kokeeseen.

Mites sinulla, aiotko mennä nykyisen miehesi kanssa testeihin, jollei ala vauvaa kuulumaan? Ikäähän teillä vielä on, että vaikka julkiselle pääsette.

Ymmärrän tuon esikoisen kaipuun hyvin. Se on aika pohjaton ja kuvittelen, että muuten olo olisi hieman rauhallisempi, jos edes yhden raskauden olisi kokenut loppuun saakka.

Kirjoittelen myös tuolla 40+so what -pinossa, siellä on muutama muukin, jotka esikoista kuumeilevat.