Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Yksinäinen nainen keinohedelmöityksessä?
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="BB81, post: 31539541, member: 141009"]</p><p>Olen aloittanut tämän viestin kirjoittamisen tosi monta kertaa ja aina jättänyt puolitiehen. Minä tosiaan olen aina halunnut lapsia ja lähdin hoitoihin vahvana itsellisenä naisena, joka selviytyy ilman muuta ihan mistä vaan. Osaani en pois vaihtaisi, enkä mahamöykystä luopuisi ja siksi minusta on epäkorrektia ja epäkiitollista valittaa. Mutta ihan sivuhuomautuksena, kaikille ihmisille ei hormonihoidot ja raskaus sovi ja ikävä kyllä kuulun tuohon populaatioon.</p><p></p><p>Ennen hoitoja olin aina hyvällä tuulella, urheilin lähes päivittäin ja olin alati liikkeessä. Kävin töissä ja opiskelin. Ensimmäinen hormonipistos pisti elimistön ihan sekaisin ja sillä tiellä ollaan edelleen. Aina kun kroppa pääsi jonkinlaiseen tasapainoon, muutettiin koktailia ja sitten alkoi raskaus, joka pumppasi lisää hormoneja elimistöön. Alkion kiinnittymisen jälkeen puhkesi akne. Parin päivän päästä lopetin kokonaan nukkumisen (nukuin toista kuukautta kymmenen minuutin pätkissä 2-5 tuntia vuorokaudessa) ja kohta ramppasin vessassa viiden minuutin välein. Punktion jälkeen munasarjoihin kehittyi pari massiivista keltarauhaskystaa, jotka tuntuivat liikkuessa, kun olisi puukolla veistä alavatsassa kääntänyt. Pelkäsin fanaattisesti keskenmenoa. Sitten iski pahoinvointi 24/7 ja hormonaalinen päänsärky. Aivokapasiteetti ei ole riittänyt opiskeluun, töihin yleensä onnistun raahautumaan. Käytännössä olen maannut sohvalla kolme kuukautta, mieli on ollut kanssa aika maassa ja pahimpina aikoina kaduin koko hoitoihin lähtöä. Ne harvat, joille kerroin ovat olleet raskaudestani innoissaan, mielestäni onnellisimpia kuin itse, josta olen niinikään tuntenut huonoa omaatuntoa. Olen yrittänyt olla itselleni armollinen. Neuvolassa vähän vihjailin, ettei ei tämä ole niin kivaa ja täti oli sitä mieltä, että kun pahoinvointi ja kystakivut hellittää ja pääsen liikkeelle niin elämä kirkastuu. Täti oli siinä mielessä oikeassa, että nyt on helpompaa kun olen oppinut nukkumaan uudestaan ja yritän liikkua päivittäin kävellen, mutta olen edelleen ihan puolikuntoinen ja voin pahoin kaikkina muina vuorokauden aikoina paitsi aamun parina ensimmäisenä tuntina. Jos voisin valita, hyppäisin mieluusti koko raskausajan yli siihen, että se paketti on täällä.</p><p></p><p>Minulla oli myös hyvin selkeät kuviot miten avoimesti kerron kaikille hoidoistani. Tosiasiassa nyt kun se olisi ajankohtaista, olen kuitannut koko raskauden vain epämääräisesti ohimennen sivulauseessa. Osa pitää tätä puhtaana vahinkona, mutta olen tullut siihen lopputulokseen, että antaa pitää. Lähimmäiseni tietävät totuuden ja seisovat sen takana. Sisarukseni eivät ole kehdanneet vielä vauvan alkuperää kysyä <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /> Äitini myös innoissaan kertoo raskaudesta avoimesti työpaikallaan ja kaveripiireissään, joissa kukaan ei ole toistaiseksi päivitellyt ratkaisuani. Jostain syystä kuitenkin itselläni ei riitä siihen kapasiteettia eikä energiaa. Lapselle kyllä meinasin olla avoin. Kummilapseni kysymykset kuitenkin yllättivät "onko sulla poikaystävää?" "rakastatko sinä sen vauvan isää?" "rakastaako se vauvan isä sua?" "miten sulla voi olla vauva mahassa, jos sulla ei ole poikaystävää?" "miten sä tiesti, että sulla on vauva mahassa?" ja taas mumisin jotain epämääräistä tyyliin "tällä vauvalla tulee toistaiseksi vaan olemaan äiti", johon kummilapsi oli, että "ahaaa, ooookoo". Ehkä pitää hioa omia vastaustekniikoitani vielä <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /></p><p></p><p>Ja oikeasti jos ikäni ja munasolujeni puolesta olisin vielä voinut odottaa, olisin mieluusti odottanut vaikka kymmene vuotta sopivaa miestä etsien. Koska munasolutuotantoni kuitenkin on mitä on, olen oikeasti kaikesta tästä todella onnellinen, välillä se kuitenkin meinaa pahoinvoinnin ja pyörrytyksen keskellä unohtua <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /></p><p></p><p>Eilen ultrassa möyri vilkas mahamöykky, joka pyöri häkkyrää ja jolta löytyi juuri oikea määrä kaikkea mitä pitääkin tässä vaiheessa. Olisin voinut tapittaa ruutua tuntikausia ja en varmaan koskaan ole ollut niin onnellinen, kun siinä pöydällä maatessani omassa pikku onnellisuuskuplassani. Paluu todellisuuteen ja arkeen ei taas ole ollut yhtä kivaa <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /> Toivon kuitenkin, että kaikki halukkaat saisivat tämänkin kokea <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Hengessä ollaan varpaat ja sormet ristissä plussatuulia toivottaen!</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="BB81, post: 31539541, member: 141009"] Olen aloittanut tämän viestin kirjoittamisen tosi monta kertaa ja aina jättänyt puolitiehen. Minä tosiaan olen aina halunnut lapsia ja lähdin hoitoihin vahvana itsellisenä naisena, joka selviytyy ilman muuta ihan mistä vaan. Osaani en pois vaihtaisi, enkä mahamöykystä luopuisi ja siksi minusta on epäkorrektia ja epäkiitollista valittaa. Mutta ihan sivuhuomautuksena, kaikille ihmisille ei hormonihoidot ja raskaus sovi ja ikävä kyllä kuulun tuohon populaatioon. Ennen hoitoja olin aina hyvällä tuulella, urheilin lähes päivittäin ja olin alati liikkeessä. Kävin töissä ja opiskelin. Ensimmäinen hormonipistos pisti elimistön ihan sekaisin ja sillä tiellä ollaan edelleen. Aina kun kroppa pääsi jonkinlaiseen tasapainoon, muutettiin koktailia ja sitten alkoi raskaus, joka pumppasi lisää hormoneja elimistöön. Alkion kiinnittymisen jälkeen puhkesi akne. Parin päivän päästä lopetin kokonaan nukkumisen (nukuin toista kuukautta kymmenen minuutin pätkissä 2-5 tuntia vuorokaudessa) ja kohta ramppasin vessassa viiden minuutin välein. Punktion jälkeen munasarjoihin kehittyi pari massiivista keltarauhaskystaa, jotka tuntuivat liikkuessa, kun olisi puukolla veistä alavatsassa kääntänyt. Pelkäsin fanaattisesti keskenmenoa. Sitten iski pahoinvointi 24/7 ja hormonaalinen päänsärky. Aivokapasiteetti ei ole riittänyt opiskeluun, töihin yleensä onnistun raahautumaan. Käytännössä olen maannut sohvalla kolme kuukautta, mieli on ollut kanssa aika maassa ja pahimpina aikoina kaduin koko hoitoihin lähtöä. Ne harvat, joille kerroin ovat olleet raskaudestani innoissaan, mielestäni onnellisimpia kuin itse, josta olen niinikään tuntenut huonoa omaatuntoa. Olen yrittänyt olla itselleni armollinen. Neuvolassa vähän vihjailin, ettei ei tämä ole niin kivaa ja täti oli sitä mieltä, että kun pahoinvointi ja kystakivut hellittää ja pääsen liikkeelle niin elämä kirkastuu. Täti oli siinä mielessä oikeassa, että nyt on helpompaa kun olen oppinut nukkumaan uudestaan ja yritän liikkua päivittäin kävellen, mutta olen edelleen ihan puolikuntoinen ja voin pahoin kaikkina muina vuorokauden aikoina paitsi aamun parina ensimmäisenä tuntina. Jos voisin valita, hyppäisin mieluusti koko raskausajan yli siihen, että se paketti on täällä. Minulla oli myös hyvin selkeät kuviot miten avoimesti kerron kaikille hoidoistani. Tosiasiassa nyt kun se olisi ajankohtaista, olen kuitannut koko raskauden vain epämääräisesti ohimennen sivulauseessa. Osa pitää tätä puhtaana vahinkona, mutta olen tullut siihen lopputulokseen, että antaa pitää. Lähimmäiseni tietävät totuuden ja seisovat sen takana. Sisarukseni eivät ole kehdanneet vielä vauvan alkuperää kysyä ;) Äitini myös innoissaan kertoo raskaudesta avoimesti työpaikallaan ja kaveripiireissään, joissa kukaan ei ole toistaiseksi päivitellyt ratkaisuani. Jostain syystä kuitenkin itselläni ei riitä siihen kapasiteettia eikä energiaa. Lapselle kyllä meinasin olla avoin. Kummilapseni kysymykset kuitenkin yllättivät "onko sulla poikaystävää?" "rakastatko sinä sen vauvan isää?" "rakastaako se vauvan isä sua?" "miten sulla voi olla vauva mahassa, jos sulla ei ole poikaystävää?" "miten sä tiesti, että sulla on vauva mahassa?" ja taas mumisin jotain epämääräistä tyyliin "tällä vauvalla tulee toistaiseksi vaan olemaan äiti", johon kummilapsi oli, että "ahaaa, ooookoo". Ehkä pitää hioa omia vastaustekniikoitani vielä ;) Ja oikeasti jos ikäni ja munasolujeni puolesta olisin vielä voinut odottaa, olisin mieluusti odottanut vaikka kymmene vuotta sopivaa miestä etsien. Koska munasolutuotantoni kuitenkin on mitä on, olen oikeasti kaikesta tästä todella onnellinen, välillä se kuitenkin meinaa pahoinvoinnin ja pyörrytyksen keskellä unohtua ;) Eilen ultrassa möyri vilkas mahamöykky, joka pyöri häkkyrää ja jolta löytyi juuri oikea määrä kaikkea mitä pitääkin tässä vaiheessa. Olisin voinut tapittaa ruutua tuntikausia ja en varmaan koskaan ole ollut niin onnellinen, kun siinä pöydällä maatessani omassa pikku onnellisuuskuplassani. Paluu todellisuuteen ja arkeen ei taas ole ollut yhtä kivaa ;) Toivon kuitenkin, että kaikki halukkaat saisivat tämänkin kokea :) Hengessä ollaan varpaat ja sormet ristissä plussatuulia toivottaen! [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa SISILISKO?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Relaatio 1068 - Tuisku
Tänään 01:08
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Islam ja avioliitto 😢
Tänään 00:44
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Tätä ei voi kysyä vauva-palstalla moderaation takia: Mistä nämä puppa-jutut ovat alkaneet?
Tänään 00:27
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
4.
"Venäjän aloittama Ukrainan sota, vihreä siirtymä, massasiirtolaisuus ja talouden alamäki painavat Saksaa polvilleen"
Tänään 00:10
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Mielipiteitä nimestä Alexandria??
Eilen 23:06
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Onko kellään kokemusta Suomen Vuokranantajista?
Eilen 23:04
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Minne mennä viettämään joulua?
Eilen 20:39
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Miten lepäisi parhaiten?
Eilen 20:14
vierailija
9 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
K/B-komposti 2.0
Started by vierailija
Sunnuntai klo 18:00
Luettu: 14K
Aihe vapaa
2.
Järkevä artikkeli kaksplussalla: lasten teko pitää aloittaa 23-vuotiaana.
Started by Johnny Appleseed
Sunnuntai klo 02:06
Luettu: 842
Aihe vapaa
3.
Relaatio 1065
Started by vierailija
Sunnuntai klo 08:21
Luettu: 818
Aihe vapaa
4.
Hoitajamitoituksesta - Potkut 800:lle hoitajalle yksistään HUS:ssa, nyt laitetaan mitoitukset kuntoon
Started by vierailija
Sunnuntai klo 13:30
Luettu: 596
Aihe vapaa
5.
Miksi te puhutte täällä vain uutisista?
Started by vierailija
Tiistai klo 08:27
Luettu: 564
Aihe vapaa
6.
Mikko Koivu: Aika puhua
Started by vierailija
Torstai klo 16:44
Luettu: 528
Aihe vapaa
7.
"Janne murhasi kaksi lastaan julmalla tavalla – Nyt kotona on uusi puoliso: ”Meillä on toimiva parisuhde”"
Started by vierailija
Maanantai klo 23:10
Luettu: 505
Aihe vapaa
8.
Tätä kilttimies ei ymmärrä: K-kauppias puristi 17-vuotiaan harjoittelijan rintoja
Started by vierailija
Maanantai klo 19:52
Luettu: 500
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
24 min sitten
Aihe vapaa
2.
Relaatio 1068 - Tuisku
Latest: vierailija
53 min sitten
Aihe vapaa
3.
Kollageenista kokemuksia?
Latest: vierailija
Tänään 04:25
Aihe vapaa
4.
K/B-komposti 2.0
Latest: vierailija
Tänään 04:11
Aihe vapaa
5.
Mitäs tänne kuuluu? Pitkästä aikaa päätin kirjautua tänne
Latest: vierailija
Tänään 02:54
Aihe vapaa
6.
Tätä ei voi kysyä vauva-palstalla moderaation takia: Mistä nämä puppa-jutut ovat alkaneet?
Latest: vierailija
Tänään 02:45
Aihe vapaa
7.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
Tänään 02:30
Aihe vapaa
8.
Islam ja avioliitto 😢
Latest: vierailija
Tänään 01:07
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Yksinäinen nainen keinohedelmöityksessä?
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu