Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Yksinäinen nainen keinohedelmöityksessä?
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="BB81, post: 31539541, member: 141009"]</p><p>Olen aloittanut tämän viestin kirjoittamisen tosi monta kertaa ja aina jättänyt puolitiehen. Minä tosiaan olen aina halunnut lapsia ja lähdin hoitoihin vahvana itsellisenä naisena, joka selviytyy ilman muuta ihan mistä vaan. Osaani en pois vaihtaisi, enkä mahamöykystä luopuisi ja siksi minusta on epäkorrektia ja epäkiitollista valittaa. Mutta ihan sivuhuomautuksena, kaikille ihmisille ei hormonihoidot ja raskaus sovi ja ikävä kyllä kuulun tuohon populaatioon.</p><p></p><p>Ennen hoitoja olin aina hyvällä tuulella, urheilin lähes päivittäin ja olin alati liikkeessä. Kävin töissä ja opiskelin. Ensimmäinen hormonipistos pisti elimistön ihan sekaisin ja sillä tiellä ollaan edelleen. Aina kun kroppa pääsi jonkinlaiseen tasapainoon, muutettiin koktailia ja sitten alkoi raskaus, joka pumppasi lisää hormoneja elimistöön. Alkion kiinnittymisen jälkeen puhkesi akne. Parin päivän päästä lopetin kokonaan nukkumisen (nukuin toista kuukautta kymmenen minuutin pätkissä 2-5 tuntia vuorokaudessa) ja kohta ramppasin vessassa viiden minuutin välein. Punktion jälkeen munasarjoihin kehittyi pari massiivista keltarauhaskystaa, jotka tuntuivat liikkuessa, kun olisi puukolla veistä alavatsassa kääntänyt. Pelkäsin fanaattisesti keskenmenoa. Sitten iski pahoinvointi 24/7 ja hormonaalinen päänsärky. Aivokapasiteetti ei ole riittänyt opiskeluun, töihin yleensä onnistun raahautumaan. Käytännössä olen maannut sohvalla kolme kuukautta, mieli on ollut kanssa aika maassa ja pahimpina aikoina kaduin koko hoitoihin lähtöä. Ne harvat, joille kerroin ovat olleet raskaudestani innoissaan, mielestäni onnellisimpia kuin itse, josta olen niinikään tuntenut huonoa omaatuntoa. Olen yrittänyt olla itselleni armollinen. Neuvolassa vähän vihjailin, ettei ei tämä ole niin kivaa ja täti oli sitä mieltä, että kun pahoinvointi ja kystakivut hellittää ja pääsen liikkeelle niin elämä kirkastuu. Täti oli siinä mielessä oikeassa, että nyt on helpompaa kun olen oppinut nukkumaan uudestaan ja yritän liikkua päivittäin kävellen, mutta olen edelleen ihan puolikuntoinen ja voin pahoin kaikkina muina vuorokauden aikoina paitsi aamun parina ensimmäisenä tuntina. Jos voisin valita, hyppäisin mieluusti koko raskausajan yli siihen, että se paketti on täällä.</p><p></p><p>Minulla oli myös hyvin selkeät kuviot miten avoimesti kerron kaikille hoidoistani. Tosiasiassa nyt kun se olisi ajankohtaista, olen kuitannut koko raskauden vain epämääräisesti ohimennen sivulauseessa. Osa pitää tätä puhtaana vahinkona, mutta olen tullut siihen lopputulokseen, että antaa pitää. Lähimmäiseni tietävät totuuden ja seisovat sen takana. Sisarukseni eivät ole kehdanneet vielä vauvan alkuperää kysyä <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /> Äitini myös innoissaan kertoo raskaudesta avoimesti työpaikallaan ja kaveripiireissään, joissa kukaan ei ole toistaiseksi päivitellyt ratkaisuani. Jostain syystä kuitenkin itselläni ei riitä siihen kapasiteettia eikä energiaa. Lapselle kyllä meinasin olla avoin. Kummilapseni kysymykset kuitenkin yllättivät "onko sulla poikaystävää?" "rakastatko sinä sen vauvan isää?" "rakastaako se vauvan isä sua?" "miten sulla voi olla vauva mahassa, jos sulla ei ole poikaystävää?" "miten sä tiesti, että sulla on vauva mahassa?" ja taas mumisin jotain epämääräistä tyyliin "tällä vauvalla tulee toistaiseksi vaan olemaan äiti", johon kummilapsi oli, että "ahaaa, ooookoo". Ehkä pitää hioa omia vastaustekniikoitani vielä <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /></p><p></p><p>Ja oikeasti jos ikäni ja munasolujeni puolesta olisin vielä voinut odottaa, olisin mieluusti odottanut vaikka kymmene vuotta sopivaa miestä etsien. Koska munasolutuotantoni kuitenkin on mitä on, olen oikeasti kaikesta tästä todella onnellinen, välillä se kuitenkin meinaa pahoinvoinnin ja pyörrytyksen keskellä unohtua <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /></p><p></p><p>Eilen ultrassa möyri vilkas mahamöykky, joka pyöri häkkyrää ja jolta löytyi juuri oikea määrä kaikkea mitä pitääkin tässä vaiheessa. Olisin voinut tapittaa ruutua tuntikausia ja en varmaan koskaan ole ollut niin onnellinen, kun siinä pöydällä maatessani omassa pikku onnellisuuskuplassani. Paluu todellisuuteen ja arkeen ei taas ole ollut yhtä kivaa <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /> Toivon kuitenkin, että kaikki halukkaat saisivat tämänkin kokea <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Hengessä ollaan varpaat ja sormet ristissä plussatuulia toivottaen!</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="BB81, post: 31539541, member: 141009"] Olen aloittanut tämän viestin kirjoittamisen tosi monta kertaa ja aina jättänyt puolitiehen. Minä tosiaan olen aina halunnut lapsia ja lähdin hoitoihin vahvana itsellisenä naisena, joka selviytyy ilman muuta ihan mistä vaan. Osaani en pois vaihtaisi, enkä mahamöykystä luopuisi ja siksi minusta on epäkorrektia ja epäkiitollista valittaa. Mutta ihan sivuhuomautuksena, kaikille ihmisille ei hormonihoidot ja raskaus sovi ja ikävä kyllä kuulun tuohon populaatioon. Ennen hoitoja olin aina hyvällä tuulella, urheilin lähes päivittäin ja olin alati liikkeessä. Kävin töissä ja opiskelin. Ensimmäinen hormonipistos pisti elimistön ihan sekaisin ja sillä tiellä ollaan edelleen. Aina kun kroppa pääsi jonkinlaiseen tasapainoon, muutettiin koktailia ja sitten alkoi raskaus, joka pumppasi lisää hormoneja elimistöön. Alkion kiinnittymisen jälkeen puhkesi akne. Parin päivän päästä lopetin kokonaan nukkumisen (nukuin toista kuukautta kymmenen minuutin pätkissä 2-5 tuntia vuorokaudessa) ja kohta ramppasin vessassa viiden minuutin välein. Punktion jälkeen munasarjoihin kehittyi pari massiivista keltarauhaskystaa, jotka tuntuivat liikkuessa, kun olisi puukolla veistä alavatsassa kääntänyt. Pelkäsin fanaattisesti keskenmenoa. Sitten iski pahoinvointi 24/7 ja hormonaalinen päänsärky. Aivokapasiteetti ei ole riittänyt opiskeluun, töihin yleensä onnistun raahautumaan. Käytännössä olen maannut sohvalla kolme kuukautta, mieli on ollut kanssa aika maassa ja pahimpina aikoina kaduin koko hoitoihin lähtöä. Ne harvat, joille kerroin ovat olleet raskaudestani innoissaan, mielestäni onnellisimpia kuin itse, josta olen niinikään tuntenut huonoa omaatuntoa. Olen yrittänyt olla itselleni armollinen. Neuvolassa vähän vihjailin, ettei ei tämä ole niin kivaa ja täti oli sitä mieltä, että kun pahoinvointi ja kystakivut hellittää ja pääsen liikkeelle niin elämä kirkastuu. Täti oli siinä mielessä oikeassa, että nyt on helpompaa kun olen oppinut nukkumaan uudestaan ja yritän liikkua päivittäin kävellen, mutta olen edelleen ihan puolikuntoinen ja voin pahoin kaikkina muina vuorokauden aikoina paitsi aamun parina ensimmäisenä tuntina. Jos voisin valita, hyppäisin mieluusti koko raskausajan yli siihen, että se paketti on täällä. Minulla oli myös hyvin selkeät kuviot miten avoimesti kerron kaikille hoidoistani. Tosiasiassa nyt kun se olisi ajankohtaista, olen kuitannut koko raskauden vain epämääräisesti ohimennen sivulauseessa. Osa pitää tätä puhtaana vahinkona, mutta olen tullut siihen lopputulokseen, että antaa pitää. Lähimmäiseni tietävät totuuden ja seisovat sen takana. Sisarukseni eivät ole kehdanneet vielä vauvan alkuperää kysyä ;) Äitini myös innoissaan kertoo raskaudesta avoimesti työpaikallaan ja kaveripiireissään, joissa kukaan ei ole toistaiseksi päivitellyt ratkaisuani. Jostain syystä kuitenkin itselläni ei riitä siihen kapasiteettia eikä energiaa. Lapselle kyllä meinasin olla avoin. Kummilapseni kysymykset kuitenkin yllättivät "onko sulla poikaystävää?" "rakastatko sinä sen vauvan isää?" "rakastaako se vauvan isä sua?" "miten sulla voi olla vauva mahassa, jos sulla ei ole poikaystävää?" "miten sä tiesti, että sulla on vauva mahassa?" ja taas mumisin jotain epämääräistä tyyliin "tällä vauvalla tulee toistaiseksi vaan olemaan äiti", johon kummilapsi oli, että "ahaaa, ooookoo". Ehkä pitää hioa omia vastaustekniikoitani vielä ;) Ja oikeasti jos ikäni ja munasolujeni puolesta olisin vielä voinut odottaa, olisin mieluusti odottanut vaikka kymmene vuotta sopivaa miestä etsien. Koska munasolutuotantoni kuitenkin on mitä on, olen oikeasti kaikesta tästä todella onnellinen, välillä se kuitenkin meinaa pahoinvoinnin ja pyörrytyksen keskellä unohtua ;) Eilen ultrassa möyri vilkas mahamöykky, joka pyöri häkkyrää ja jolta löytyi juuri oikea määrä kaikkea mitä pitääkin tässä vaiheessa. Olisin voinut tapittaa ruutua tuntikausia ja en varmaan koskaan ole ollut niin onnellinen, kun siinä pöydällä maatessani omassa pikku onnellisuuskuplassani. Paluu todellisuuteen ja arkeen ei taas ole ollut yhtä kivaa ;) Toivon kuitenkin, että kaikki halukkaat saisivat tämänkin kokea :) Hengessä ollaan varpaat ja sormet ristissä plussatuulia toivottaen! [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa KISSA?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Vihkipaikalle saapunut poliisipartio esti seremonian ja karkotti miehen maasta"
20 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Mitä Ryyd-Willen pitäisi lukea? No tiilenpäitä pari vuotta ainakin. Varsinainen p*rvo skandaaliministeri 😤
30 min sitten
vierailija
7 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Missä vaiheessa laihduttaessa rasva selvästi vähenee?
32 min sitten
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
4.
NÄKEMYS: Luottamus Rydmanille = Sanan- ja mielipiteenvapauden voitto
38 min sitten
Vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
5.
"Vladimir Putin on hyvä ja tasapainoinen presidentti, joka puolustaa omaa maataan uhan edessä."
53 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
6.
"Rydman sanoo jatkavansa HS:n arvostelemista: ”Jopa ankarampi kritiikki olisi ansainnut paikkansa”"
Tänään 14:59
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Petteri Orpon hallitus ja ministeri Wille Rydman nauttivat eduskunnan luottamusta
Tänään 12:32
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
8.
OrpoPurraSatosen työllisyyspolitiikka: Huutelua "Mene töihin!"
Tänään 12:20
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Stubb ja Orpo esim tuomitsivat Oulun kantasuomalaisten tekemät rasistiset puukotukset. Mutta mikseivät he tuomitse viidakkoveitsillä huitovia mamuja??
Started by vierailija
Eilen 05:24
Luettu: 553
Aihe vapaa
2.
Ja niin on kilttimiehen loukkuun ekdynyt kissa paremmassa paikassa
Started by vierailija
Eilen 18:56
Luettu: 241
Aihe vapaa
3.
Kreikassa aletaan tekemään kuusipäiväistä työviikkoa
Started by vierailija
Eilen 18:57
Luettu: 238
Aihe vapaa
4.
Moikka pikku laskutoimitus olisi
Started by 9MM.
Eilen 22:57
Luettu: 228
Aihe vapaa
5.
Raskaana, uusi suhde
Started by Nomnom9
Eilen 16:09
Luettu: 178
Aihe vapaa
6.
Laitoin riistakameran mökkini pihalle ja....
Started by vierailija
Eilen 08:06
Luettu: 167
Aihe vapaa
7.
Palkittu taloustieteilijä: Suomi on vielä hyvinvointivaltio, mutta länsinaapurissa sen perusteet on jo rapautettu
Started by vierailija
Tänään 08:49
Luettu: 160
Aihe vapaa
8.
Miksi Sebastian Tynkkynen erotettiin perussuomalaisista?
Started by vierailija
Eilen 14:16
Luettu: 159
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
Mitä Ryyd-Willen pitäisi lukea? No tiilenpäitä pari vuotta ainakin. Varsinainen p*rvo skandaaliministeri 😤
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
4.
Lestadiolaisuuden jättäminen
Latest: vierailija
4 min sitten
Aihe vapaa
5.
Valtionvelka kasvaa rajusti edelleen?
Latest: vierailija
4 min sitten
Aihe vapaa
6.
"Rydman sanoo jatkavansa HS:n arvostelemista: ”Jopa ankarampi kritiikki olisi ansainnut paikkansa”"
Latest: vierailija
12 min sitten
Aihe vapaa
7.
Missä vaiheessa laihduttaessa rasva selvästi vähenee?
Latest: vierailija
18 min sitten
Aihe vapaa
8.
Vihkipaikalle saapunut poliisipartio esti seremonian ja karkotti miehen maasta"
Latest: vierailija
20 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Yksinäinen nainen keinohedelmöityksessä?
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu