yhden lapsen vanhempia?

[pyhä kolminaisuus]

kuinka moni on ollut jo alunperin yhden lapsen kannalla,
minä olen ja siitäkös olen joutunut kuulemaan ja nyt kun se yksi on jo kohta kaksi vuotias joudun jatkuvasti kuulemaan kommentteja "jos te jo.." "millonkas sitä sitten.."
sitten joutuu vielä perustelemaan omaa valintaansa..
miksi näin?
en jaksa uskoa sitä että lapsestani tulee epäsosiaalinen,tai liian hemmoteltu..ainakaan siitä syystä että on ainoa,
saati että kärsisi jotenkin kun ei saa sisaruksia..
onko muilla kokemuksia vastaavanlaisista tilanteista?

 

[Himpula 03]

Heips. Kun esikoiseni sain tuskalla ponnistettu tähän maailmaan, niin kyllä ihan tosissani ajattelin, etten enää toista lasta ala synnyttämään B) . Ja mieheni on ainokainen ja hän oli täysin sitä mieltä jo alkuunsa, että yksi lapsi riittää. Hänellä on mielestään ollut ihan täysipainoinen lapsuus ilman sisaruksia ja uskon siihen kyllä täysin =)
Meillä on nyt siis toinenkin lapsi, mutta näillä kahdella on ikäeroa 7-vuotta. Olin siis jo vakaasti päättänyt ettei toista tule, mutta sitten esikoinen alkoi itse toivoa sisarusta ja maalimainoksen mukaan: siitä se ajatus sitten lähti....

Mutta muistan hyvin se sukulaisten tuskailun ja ihmettelyn, että meidän lapsi menee pilalle, ei opi jakamaan sun muuta...puppua sanon minä.
Kyllä se on kasvatukseta kiinni oppiiko lapsi jakamaan, meillä nimittäin esikko ei ole koskaan kieltänyt esim kavereitaan leikkimästä leluillaan, mitä sitten taas kaikki, joilla niitä sisaruksia oli ja joiden kaiken järjen mukaan olisi pitänyt osata jakaa, niin he vartoivat lelujaan niin ettei kylässä ollut kiva olla

Että jos tosiaan siltä tuntuu, että lapsi jää ainokaiseksene niin älkää välittäkö niistä muitten ihmettelyistä, vaan nauttikaa perheestänne

 

[midi]

itselläni on neljä lasta joista olen kiitollinen ja mun kohdalla tää toimii. Silti on yhtä hyvä ratkaisu jos lapsia vain yksi. En moiti koska jos se sopii sulle niin hyvä. Noita arvostelijoita vaan riittää joka lähtöön, itse saan kuulla kun oon tehny "liikaa" lapsia. Ole sä yhden kans onnellinen mäkin olen neljän lapsen onnellinen äiti. :flower: :hug:

 

[mamu]

Minullakin on yksi ja ympäristö ilkeilee, kyselee..
En voi saada toista vaikka haluaisinkin, koska ikää on jo kovasti ja erosin lapseni isästä. En myöskään haaluaisi tehdä lapsia "joka ukolle" joten tyydyn nyt tähän.
Oikeesti olen todella onnellinen tuosta onnellisesta sattumasta, siis ainokaisestani.
Lapseni on ainakin toistaiseksi oikein sosiaalinen ja toiset huomioiva. ei todellakaan saa kaikkea tavaraa jota keksii pyytää.
Huomiota saa tietysti valtavasti, mutta emme lelli häntä. Hoidossa ja myöhemmin koulussa pääsee porukkaan.
Minulle itselleni oli tärkeintä päästä äidiksi. olen äiti, oli penskoja sitten yksi tai yksitoista...

 

[HeMa05]

meillä mies ainokainen ja mulla ikäeroa veljeeni 10 vuotta.mies on sitä mieltä että yksi lapsi riittää ja mä taas haluan toisen mutta 3-4 vuoden ikäerolla.katsotaan nyt mitä tästä tulee =)

 

[Champion]

Mun mielestä se on jokaisen asia monta lasta tekee, mut mulla on kolme sisarusta ja kyllä olen ne rikkautena ottanut! Oma isä on ainoa laps ja on sanonut et pitää tehdä useampi laps kun sillä oli ainakin tosi yksinäistä ja olis toivonut sisaruksia - no se on korjannut tilanteen omien lapsien kohdalla En siis sano et monta lasta olis pakkojuttu, kyllähän ykskin menee ja on helpompi huomioida yms. mutta kun ajattelen omalle kohdalle niin kyllä olis yksinäistä ollut ilman sisaruksia... Meillä on nyt kaksi lasta ja ajateltiin asia jo siltäkin kannalta ettei lapsi joudu roikkumaan aina meidän helmoissa, vaan saa leikkikaverin tulevaisuutta ajatellen...