Yh:t, jolla monta lasta, miten pärjäätte taloudellisesti?

Olen eroamassa miehestäni, joka on alkoholisti. Meillä on talo, josta vielä 160 000e velkaa ja joka ei myyntihinnaltaan ole paljoa arvokkaampi. Lisäksi on autovelat...
En ole löytänyt vielä tarpeeksi isoa asuntoa minulle ja viidelle lapselleni, sekä kahdelle koiralle ja kissalle. Mietinkin nyt, että voisinko yksin jäädä lasten kanssa taloomme. Tienaan käteen noin 1600e/kk ja käyn toisella paikkakunnalla vuorotyössä. Miten te muut suurperheelliset olette pärjänneet eron jälkeen?
Mieskään ei tienaa keskivertoa paremmin, että mitään isoja elareita ei ole tulossa...
Ahdistaa...

 

Lapsia kannattaa tehdä sellainen määrä, että heidät pystyy elättämään jopa yllättävissä elämäntilanteissa.

 

Älä eroa yritä jatkaa miehesi kanssa.

 

Lemmikeistä ja autolainoista ensiksi eroon.

 

On oletettavaa, että miehesi haluaa eron tullen oman osuutensa talosta. Olkoonkin, että siitä saamalla summalla hän joutuisi maksamaan oman osuutensa talolainasta pois. Pankki tuskin myöntää sulle lisää lainaa, jotta voisit miehesi ostaa talosta ulos. Voi olla, että pankki ei eronne yhteydessä myönnä edes sitä, että saisit pitää oman osuutesi lainasta eli sen 80 000 €. Mä sinuna selvittäisin ensin pankista, onko sun ylipäätään realistista haaveilla talon pitämisestä itselläsi.

 

Tuo ekan vastaajan vastaus olikin sitten oikein rakentava! Mutta vasta-vastauksena sanottakoon niin, että itse asiassa kenenkään ei kannattaisi edes itse SYNTYÄ, koska saattaa tulla tilanteita (sairastuminen/vammautuminen/tms), ettei pysty elättämään edes itseään!!!

 

Mäkin elän viiden lapsen kanssa itsekseni. Mä lyhennän omaa taloa, mutta asun maaseudulla ja lainamäärä on alle puolet tuosta mainitsemastasi. Ylimääräistä rahaa ei ole, mutta pärjätään. Vaatteita kierrätetään, tehdään kotiruokaa ja muutenkaan maku kaiken tavaran, vaatteiden yms. suhteen ei ole mikään kallis.

Elatusmaksut oman palkkasi ja lapsilisien lisäksi mahdollisesti. Mä en ole elatusmaksuja vaatinut, koska minä lapset olen halunnut enkä halunnut lasteni isän joutuvan heidän menojaan makselemaan.

Kannattaa kysyä kuinka pieneksi lainanlyhennykset kuukautta kohti saisi, koska hermoja raastaa kyllä vuosikausien tiukkuuskin. Kotiruuasta huolimatta ruoka, vakuutukset, auto (ja mahdollisesti vielä lämmityskulut) vievät valtaosan tuloista, ainakin meillä.

 

Mulla on neljä lasta, mutta asun vuokralla.. Hyvin pärjätään Omaa en uskaltais ostaa vielä tässä vaiheessa.

Jaksamista ap:lle.

 

Tuo ekan vastaajan vastaus olikin sitten oikein rakentava! Mutta vasta-vastauksena sanottakoon niin, että itse asiassa kenenkään ei kannattaisi edes itse SYNTYÄ, koska saattaa tulla tilanteita (sairastuminen/vammautuminen/tms), ettei pysty elättämään edes itseään!!!

Syntymiseen et voi itse vaikuttaa. Lasten tekoon voit.

 

Elatusmaksut oman palkkasi ja lapsilisien lisäksi mahdollisesti. Mä en ole elatusmaksuja vaatinut, koska minä lapset olen halunnut enkä halunnut lasteni isän joutuvan heidän menojaan makselemaan.

Eikö mies sitten halunnut lapsia? Jos ei, ymmärrä hyvin, mutta jos myös mies halusi lapset miksi vain sinä maksat?

 

Ensinnäkin kannattaa miettiä pystytkö ottamaan niin ison lainan että voit taloon jäädä, luulempa että parempi on myydä se talo. Minimi elatuksen tulet kuitenkin saamaan, eli kela maksaa sen jos mies ei sitä kokonaan tai ollenkaan pysty. Lastenvalvojalle kannattaa pian varata aika. Lapsilisään saat yh-korotuksen.

Minulla on neljä lasta ja kelan maksama minimi elari on 590e (ex ei maksa mitään) ja lapsilisät on 720e, eli sinä tulet kyllä ihan hyvät tuet saamaan.
Joudut vuokraamaan niin ison asunnon että asumistukeakin luultavasti saat.

Minä lunastin erotessa ex:n osuuden talosta ja jäin lasten kanssa tähän mutta koska meillä talon arvo ja lainan määrä oli melkolailla sama niin minun ei tarvinnut exälle mitään maksaa vaan otin uuden lainan jolla maksoin entisen yhteisen lainan pois. Ja talo siirtyi minun nimiini.

 

uskoisin että sun olis pakko muuttaa pienempään, lähemmäs työpaikkaasi, jotta voisit ehkä luopua autostasi, vai millä oot nyt kulkenu töihin? aika vaikea kuvitella että voisit noilla tuloilla ottaa 160 000 velkaa maksettavaksi kun omakotiasumisessa on muitakin kuluja vaikka millä mitalla. sun palkka menis melkeen kokonaan asumiskuluihin.
saat varmaan jotain elareita mieheltä ja loput sitten tarvittaessa kelasta.

 

Palkan lisäksi tulisi lapsilisät yh-korotuksineen 966 euroa, ja elarit lapsista, jotka kuitenkin lienevät minimissään sitten kelan maksaessa puuttuvan osuuden 739 euroa.

Sitten pitäisi ruveta laskemaan menoja. Ovatko lapset päivähoidossa, vaiko jo kouluikäisiä? Mahdolliset päivähoitomaksut? Talosta aiheutuvat kulut (kiinteistövero, vakuutukset, laina, vesi, sähkö, mahdollinen muu lämmitys, jätemaksu). Ruoka, auton kulut, harrastukset, vaatteet ja kengät.

Vain itse voit tietää kulujenne määrän. Kun olet laskenut nuo yhteen, sinulla on joku käsitys siitä pystyisitkö talon pitämään.

Lisäksi tulee ositus, talon hinta arvioidaan ja siitä vähennetään jäljellä olevat velat. Loppusumma jaetaan kahtia ja se sinun pitäisi pystyä maksamaan miehellesi tämän osuutena talosta. Tuo summa sinun on tarpeen tietää pankkiin mennessäsi.

Kun sinulla on laskettuna kaikki nuo rahasummat, voit mennä pankkiin keskustelemaan laina-asiasta. Saisitko lainaa niin, että pysttyisit pitämään talon. Kannattaa miettiä myös varasuunnitelmaa.

Jos talon pitäminen ei onnistu, todennäköisesti sinun kannattaa asua talossa kunnes se on saatu myydyksi, muutoin joudut maksamaan osuutesi talon lainanlyhennyksestä ja koroista omien asumiskustannustesi lisäksi.

 

Itselläni ei ole, kuin kolme lasta. Asumme ok-talossa, josta maksoin ex-miehen ulos, lainaa jouduin ottamaan 120000e. Elatusta saan ja lapsilisät, sekä tietysti palkkani. Paremmin olen lasten kanssa yksin pärjännyt, kuin miehen kotona asuessa.
Toki kierrätämme vaatetta ystäväpiirissä, mutta ei silti kitkutellen tarvitse elää...

 

[QUOTE="vieras";26043731]Eikö mies sitten halunnut lapsia? Jos ei, ymmärrä hyvin, mutta jos myös mies halusi lapset miksi vain sinä maksat?[/QUOTE]

Ei ne miehelle mitenkään yllätyksenä ja vahinkona tokikaan tulleet, mutta mä koen olevani riippumattomampi ja vapaampi, kun huolehdin taloudellisesti lapsistani ja perheeni menoista itse. Talonrakennusaikaan oltiin vielä yhdessä, kunnes mies jäi kiinni pettämisestä ja sitten vasta silmät aukesi mulla monen muunkin asian suhteen. Mies tietysti käänsi asian niin, että lemppaan hänet nyt pihalle, kun talo melkein valmis... Mutta kuitenkin itse petti ja teki monta muutakin asiaa.

Vähän sivusi nyt varmaan odottamaasi vastausta, mutta mä haluan olla itsellinen periaatteesta tässä asiassa. Toki mies lapsia halusi, mutta ei meillä noin montaa olisi, jos mies olisi asiasta päättänyt. En mä sitä kuitenkaan väkisin ole sänkyyn vienyt

 

Ei ne miehelle mitenkään yllätyksenä ja vahinkona tokikaan tulleet, mutta mä koen olevani riippumattomampi ja vapaampi, kun huolehdin taloudellisesti lapsistani ja perheeni menoista itse. Talonrakennusaikaan oltiin vielä yhdessä, kunnes mies jäi kiinni pettämisestä ja sitten vasta silmät aukesi mulla monen muunkin asian suhteen. Mies tietysti käänsi asian niin, että lemppaan hänet nyt pihalle, kun talo melkein valmis... Mutta kuitenkin itse petti ja teki monta muutakin asiaa.

Vähän sivusi nyt varmaan odottamaasi vastausta, mutta mä haluan olla itsellinen periaatteesta tässä asiassa. Toki mies lapsia halusi, mutta ei meillä noin montaa olisi, jos mies olisi asiasta päättänyt. En mä sitä kuitenkaan väkisin ole sänkyyn vienyt

Mikäs siinä, jos ette joudu ihan kituuttamaan. Ei ole kiva jos lapset kärsivät äidin ylpeyden takia.

 

Sinulle, joka ehdotit että en eroaisi; minun on pakko. Tässä tilanteessa ja perhehelvetissä ei voi enää asua ja olla. Lapset kärsii minun lisäkseni.
Eläimiä en viitsisi heti hävittää, lapsille on ihan tarpeeksi kurjaa, kun vanhemmat eroavat. On mielestäni kohtuutonta hävittää heidän lemmikkinsä samalla kertaa.
Auto on minulle pakollinen, koska työmatkaa on 30 km ja täällä maalla ei busseja kulje kuin harvoin. Paikkakuntaa en kyllä vaihda, koska vanhimmat lapsen ovat koulussa ja kaikkien ystävät ovat täällä. Myös pieni tukiverkostoni, äiti ja sisko asuvat samalla paikkakunnalla. Pienimmät 2 lasta ovat vielä hoidossa.
Kiitos vastanneille

 

Sinulle, joka ehdotit että en eroaisi; minun on pakko. Tässä tilanteessa ja perhehelvetissä ei voi enää asua ja olla. Lapset kärsii minun lisäkseni.
Eläimiä en viitsisi heti hävittää, lapsille on ihan tarpeeksi kurjaa, kun vanhemmat eroavat. On mielestäni kohtuutonta hävittää heidän lemmikkinsä samalla kertaa.
Auto on minulle pakollinen, koska työmatkaa on 30 km ja täällä maalla ei busseja kulje kuin harvoin. Paikkakuntaa en kyllä vaihda, koska vanhimmat lapsen ovat koulussa ja kaikkien ystävät ovat täällä. Myös pieni tukiverkostoni, äiti ja sisko asuvat samalla paikkakunnalla. Pienimmät 2 lasta ovat vielä hoidossa.
Kiitos vastanneille

Ei sulla kyllä mitenkään ole varaa pitää sekä taloa, että autoa. Pakko luopua jostain.

 

[QUOTE="vieras";26043810]Mikäs siinä, jos ette joudu ihan kituuttamaan. Ei ole kiva jos lapset kärsivät äidin ylpeyden takia.[/QUOTE]Kyllä me pärjätään ja paljon paremmin näin, kuin jos saman katon alla olisi vanhemmat, joista toinen painiskelee omien ongelmiensa kanssa ja toinen vanhemmista stressaa sen toisen ongelmista.

 

Kyllä me pärjätään ja paljon paremmin näin, kuin jos saman katon alla olisi vanhemmat, joista toinen painiskelee omien ongelmiensa kanssa ja toinen vanhemmista stressaa sen toisen ongelmista.

En tarkoittanutkaan, että olisi parempi yhdessä olla, mutta jos lapset ei saa harrastaa tai tehdä mitään kivaa koska äidillä ei ole varaa koska on liian ylpeä ottamaan isän rahoja niin se ei kyllä ole hyvä. Mutta jos tulette toimeen niin eihän siinä sitten mitään ongelmaa ole.

 

Ei varmaan ole varaa taloa pitää Mutta vuokrakin on aika korkea esim jos löytyisi 4h+k, vuokra on noin 800e ja siihen lisäksi sähkö ja vesi. Asumistukea en laskurin mukaan saisi kuin jotain 100e.

 

Ei varmaan ole varaa taloa pitää Mutta vuokrakin on aika korkea esim jos löytyisi 4h+k, vuokra on noin 800e ja siihen lisäksi sähkö ja vesi. Asumistukea en laskurin mukaan saisi kuin jotain 100e.

Tulee kuitenkin halvemmaksi kuin pitää talo.

 

Ei ne miehelle mitenkään yllätyksenä ja vahinkona tokikaan tulleet, mutta mä koen olevani riippumattomampi ja vapaampi, kun huolehdin taloudellisesti lapsistani ja perheeni menoista itse. Talonrakennusaikaan oltiin vielä yhdessä, kunnes mies jäi kiinni pettämisestä ja sitten vasta silmät aukesi mulla monen muunkin asian suhteen. Mies tietysti käänsi asian niin, että lemppaan hänet nyt pihalle, kun talo melkein valmis... Mutta kuitenkin itse petti ja teki monta muutakin asiaa.

Vähän sivusi nyt varmaan odottamaasi vastausta, mutta mä haluan olla itsellinen periaatteesta tässä asiassa. Toki mies lapsia halusi, mutta ei meillä noin montaa olisi, jos mies olisi asiasta päättänyt. En mä sitä kuitenkaan väkisin ole sänkyyn vienyt

No, sun lapsillasi olisi kuitenkin niihin elareihin oikeus..

 

Ja ap:lle. Kyllä sä pärjäät, tavalla tai toisella. Jos et pysty pitämään taloa niin sitten pitää miettiä jotain muuta. Asia kerrallaan, mutta se alkoholismi sairastuttaa koko perheen. Kokemuksesta tiedä sanoa, että elämä on helpompaa, kun alkoholistin aiheuttama stressi on edes vähän etäämpänä arjesta. Hienoa, että sinulla on rohkeutta lähteä ahdistavasta tilanteesta!

 

[QUOTE="vieras";26043854]Ei sulla kyllä mitenkään ole varaa pitää sekä taloa, että autoa. Pakko luopua jostain.[/QUOTE]

Onko ap missään kohti sanonut minkä hintainen auto hänellä on? Ei auton pitäminen ole mahdottomuus, sen sijaan siitä ei saa olla isoja kuluja, auton vaihtaminen halvempaan on mahdottomuus. Ja viiden lapsen kanssa eläminen ilman autoa, olisi minusta kyllä tosi vaikeaa. Pelkästään ruokakauppa käyntejä se helpottaa, samoin tietysti on tarpeen työmatkoilla. Ja loma-aikojen pelastus auto varmaan olisi, sillä kovin kummoisiin lomiin ei varmasti olisi varaa. Noin ison perheen matkat julkisella kulkuneuvolla eivät nekään mitään halpoja olisi.
Toisaalta enpä minäkään tiedä, mahtuuko koko perhe kerralla autoon.