yh äiti! miten jaksat sairaana hoitaa lapsesi??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kipeenä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kipeenä

Vieras
Hei. Mitä siis teet kun sairastut, no vaikka angiinaan tai niin että kaikki voimat pois ja haahuilet kummituksena kotona ;) ja pieni lapsi vaatii huomiota ja huolenpitoa. Saatko/pyydätkö hoitjan?
Olen itse nyt tosi kipeenä ja mietin mitä teen kun en jaksa itkettää vann ja se vie vikatkin voimat, isovanhemmat asuu 200km päässä, kavereilla on töitä ja omat perheet että en voi apua nyt pyytää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jenis:
Me on otettu etälapsi tänne kun äitinsä on ollu kipeenä, eli missä lapsen isä on?

Lapsilla on kyllä isä jota tapaavat, mutta ei isä haluaa lapset vain kerran kuussa luokseen, olinpa kipeä tai en.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huonosti:
Alkuperäinen kirjoittaja Jenis:
Me on otettu etälapsi tänne kun äitinsä on ollu kipeenä, eli missä lapsen isä on?

Lapsilla on kyllä isä jota tapaavat, mutta ei isä haluaa lapset vain kerran kuussa luokseen, olinpa kipeä tai en.

No on surkeaa. Luulis että ton verran vois joustaa, mutta näemmä ei sitten...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huonosti:
Sairaspäivinä alistun kohtalooni ja olen paska äiti. Olen kroonisessa tulehduskierteessä, ei ole helppoa ei.
Peesi tähän :D En siivoa, teen itselleni pedin lastenhuoneen tai olohuoneen lattialle, lapsen lelut ja lapsi siihen viereen, telkkarista Disney pyörimään ja pitsamies huolehtii ruokapuolen.

 
Kerran tein yli 39 asteen kuumeessa vuoteen itselleni lattialle olohuoneeseen ja pötköttelin päivän siinä. Pakolliset asiat kuten ruoat jne. hoidin. Muuten makoilin päivän ajan ja parhaani mukaan "viihdytin" 1-vuotiasta.
 
Läheskään aina en ole saanut hoitajaa kun olen sairaana. En siis tee mitään, koitan pärjätä parhaani mukaan. Nyt on toki helpompaa, silloin aikanaan kahden alle 2-vuotiaan kanssa aika painajaista, mutta selvisin minä siinäkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja Huonosti:
Sairaspäivinä alistun kohtalooni ja olen paska äiti. Olen kroonisessa tulehduskierteessä, ei ole helppoa ei.
Peesi tähän :D En siivoa, teen itselleni pedin lastenhuoneen tai olohuoneen lattialle, lapsen lelut ja lapsi siihen viereen, telkkarista Disney pyörimään ja pitsamies huolehtii ruokapuolen.

Tämä on loistoresepti. :D Migreenipäivinä meillä on joskus telkkari pitänyt seuraa lapsille kun äiti makaa sohvalla silmälaput silmillä. :D
 
Mä vaan pärjään... Kerran soitin exän paikalle, kun mulla oli oksutauti, ja sen piti muutenki lapset tulla sinä päivänä noutamaan, haki vaa pari tuntia aiemmin.
Mutta angiinat sun muut kuume/kiputilat on vaan hoidettava, ei siinä auta. Katotaan telkkaria, pötkötellään yhdessä ja syödään sitä mitä helpolla voidaan...
 
Omaksi onnekseni olen toimintakykyinen jopa neljänkymmenen asteen kuumeessa. En ole ollut niin pahasti sairaana, etteikö lasten hoitaminen olisi onnistunut. Tosin sappirakon poistoleikkauksen jälkeen tarvitsin kantoapuja ostosten kanssa.
 
Enpä oo ollut koskaan (koputtaa puuta) niin kipeä... Mulla on kyllä hyvä tukiverkosto, että saisin varmasti lapset jollekin hoitoon. Ainakin ruokahuolto on pelannut ok aina, jos esim en ite oo päässyt kauppaan lasten sairastelun vuoksi :)
 
vaikka lapsenkin etu olis, että joskus pyytäisi. Kai tää on tätä, että nimenomaan yh:na haluaa osottaa että kyllä mä pärjään... Onneks en oo vähään aikaan taas sairastellu (kop kop). En oo vielä niin kipeenä ollu, etten ois saanu lasta roudattua päiväkotiin. )Vaikkakin vähän oksentelis matkalla...) Kotona sitten makaan vaan sohvalla tai patjalla ja lapsi kattoo non stop piirretty ja touhuaa omiaan. Aika monet seinäpiirrokset on syntyny kun oon ihan koomassa maannu. Oon joskus miettiny, että mitä kaikkea vaarallista voiskaan tapahtua sillä aikaa kun mä makaan ihan off enkä ollenkaan oo tietoinen lapsen touhuista.

Kun ei vaan jaksa, tulee vaan ohjeistettua muksua (nyt 4 vee) että tee sitä ja tätä ja ota banaani ja syö se. Ja kämppä räjähtää totaalisesti sairastelun aikana.

Mulla ei ole sukulaisia täällä lähellä, eikä pokka riitä pyytämään ketään kavereita tai naapureita kattomaan lapsen perään. Mutta se on kyllä selvää, että lapsella varmasti olis hauskempaa ja turvallisempaa olla jossain muualla kun pipin äidin kanssa kotona.
 
Ihan samallalailla kun perheellinenkin. Harvempi mies kotiin jää jos vaimo on kipeänä. Et 8h on ainakin pärjättävä.
Ja yh:lla usein on oma äiti käden ulottuvilla..
 
Mä olen ollut koko neli-vuotisen yh-urani aikana vaan kaksi kertaa kipeä (selkä TOOOOOSI kipeä ja oksennustauti) ja kummallakin kerralla sattui niin onnellisesti, että olin käymässä kotipaikkakunnallani porukoiden luona, joten he hoitivat lasta.
Pelottaa ajatellakkin mitä ois sattunu esim sen selkäjutun aikana, jos oisin ollu lapsen kanssa kaksin...hui. lapsi oli vielä nosteltavassa iässä ja mä en voinut edes nousta jaloilleni. Ja sitä kesti yli viikon.
 
Mä vaan kärsin, ei oo ketään joka tulis. Exästä ei oo hyötyy vaik tulisikin, vanhemmat ja sisarukset on töissä. Mä en onneks sairasta, tosin migreeni tulee pari kertaa kuussa. sit vaan makaan ja yritän olla nukahtamatta. nuorempi niin pieni ettei voi jättää valvomatta.
 
reippaasti vaan kannataa pyytää apua jos tarvitsee. Minä olen kaks kertaa nyt joutunu soittamaan anopin hätiin. Olin viime viikolla 39 asteen kuumeessa ja oli koko ajan tajun lähtö lähellä. Anoppi tuli mieluusti auttamaan ja hoitamaan yksi vuotiasta poikaa.
 
Kerran kauheessa migreenissä soitin mun äidille, mutt enpä saanu apua, en edes myötätuntoa.... kavereistaki monet yksin tai sit asuvat niin kaukana etteivät pääse apuun. oon joskus miettinyt ett mitäs jos mulle tapahtuis jotain... no kai mun lapset pääsis lastenkotiin
 

Yhteistyössä